Talousarvioesitys 2026
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat terveysvalvonnan, tartuntatautien valvonnan, rokotteiden hankinnan ja pandemiavarautumisen erityismenoista, terveyden edistämisen menoista, työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen menoista sekä UKK-instituutin valtionavustuksesta. Terveyden ja toimintakyvyn edistämistä ja terveysvalvontaa toteutetaan osin myös momenttien 33.02.03, 33.03.04 ja 33.03.50 määrärahoilla. Kunnat ovat keskeisiä terveysvalvonnasta vastaavia toimijoita.
Terveyttä edistetään ja kansantauteja vähennetään yhteiskuntapolitiikan eri keinoin. Ihmisten omatoimisuutta terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitäjinä ja edistäjinä tuetaan huolehtimalla, että ympäristö ja olosuhteet tukevat terveellisiä valintoja. Kansainvälinen toiminta vaikuttaa yhä enemmän ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä elämäntapoihin ja terveystottumuksiin.
Terveysvalvonta (momentti 33.70.21) keskittyy erityisesti talousveden laadun valvonnan tehostamiseen, ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseen sekä EU:n kemikaali-, kosmetiikka-, geenitekniikka-, tupakka- ja säteilylainsäädännön toimeenpanoon ja rakennusten kosteus- ja homevaurioiden selvittämisen kehittämiseen.
Tavoitteet:
- — elinympäristöstä ihmisille aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisy ja poistaminen
- — turvata säädösten edellyttämien ympäristön terveydellisten laatuvaatimusten toteutuminen, valvontamenettelyjen toimivuus, ajanmukaisuus, tuloksellisuus sekä valvonnan johdon tehokkuus
- — vähentää talousvesistä aiheutuvia epidemioita
- — ehkäistä geeni-, bio- ja nanoteknologiaan liittyviä terveyshaittoja.
Rokotteiden hankinnan ja tartuntatautien valvonnan (momentit 33.70.20 ja 33.70.22) tavoitteena on ylläpitää tartuntatautien torjuntaa palvelevia valtakunnallisia epidemiologisia seurantajärjestelmiä sekä ohjata ja tukea tartuntatautien torjuntatyötä hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä ja hyvinvointialueilla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii tartuntatauteja, seuraa ja selvittää tartuntatautien ilmaantumista ja esiintymistä, kehittää niiden diagnostiikkaa, seurantaa ja torjuntaa sekä tiedottaa niistä ja antaa väestölle ohjeita tartunnan välttämiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi. THL huolehtii osaltaan rokotehuollosta, rokotteiden vaikutusten seuraamisesta sekä yhteistyössä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen kanssa rokotteiden ja rokotusten haittavaikutusten selvittämisestä.
Tavoitteet:
- — rokotuksin ehkäistävien tautien matala esiintyvyys ja hyvä rokotuskattavuus (esimerkkeinä hinkuyskän ilmaantuvuus ja yli 65-vuotiaiden influenssarokotuskattavuus)
- — tartuntatautien leviämisen ehkäisy ja epidemioiden selvittäminen (esimerkkinä kampylobakteerilöydösten ilmaantuvuus, epidemioiden epäilyilmoitusten lukumäärä)
- — Suomen kansainvälisesti verrattuna hyvän tartuntatautitilanteen säilyttäminen (esimerkkinä tuberkuloosin ja MRSA-löydösten ilmaantuvuus sekä hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuus)
- — HIV- ja hepatiitti C-infektion ja muiden veri- tai sukupuoliteitse leviävien tartuntojen leviämisen ehkäisy (esimerkkinä HIV- ja hepatiitti C-tapausten ilmaantuvuus), klamydiatapausten ilmaantuvuus ja kansallisten strategioiden päivitykset
- — pandemiavalmiuden ja alueellisen epidemiologisen toiminnan kehittäminen (esimerkkinä kansallisen pandemian varautumissuunnitelmien päivitys)
- — Suomen aktiivinen osallistuminen Euroopassa, lähialueilla ja globaalisti tartuntatautiuhkien torjuntaan, leviämisen ehkäisyyn, seurantajärjestelmien kehittämiseen sekä terveysturvallisuuden edistämiseen.
THL toimii myös Euroopan unionin tartuntatautien epidemiologisesta seurannasta ja tartuntatautien ilmoittamisesta vastaavana toimivaltaisena elimenä.
Terveyden edistämisen (momentti 33.70.50) määrärahalla tuetaan kunnissa toteutettavaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa sekä toimintaa, jota kunnat, hyvinvointialueet ja järjestöt toteuttavat yhdessä. Toiminnan tulee kohdentua lisäämään väestön kriisinkestävyyttä vahvistamalla arjen toimintakykyä, yhteisöjen toimivuutta sekä joustavuutta toimia nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Toiminnalla tulee vähentää väestöryhmien ja alueiden välistä eriarvoisuutta hyvinvoinnissa ja terveydessä. Toiminnan tulee tukea Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 -valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanoa ja siinä tulee huomioida hyvät väestösuhteet ja väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen parantaminen.
Sisällölliset painopisteet vuodelle 2026 ovat seuraavat:
1. Hyvinvointijohtamisen vahvistaminen kehittämällä menetelmiä ja/tai toimintamalleja kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisen tilannekuvan ja tulkinnan, tiedolla johtamisen, asiantuntemuksen ja päätöksenteon kehittämiseksi mukaan lukien kuntien ja hyvinvointialueiden talouden asiakirjat ja seurantajärjestelmät.
2. Ehkäisevän päihdetyön menetelmien kehittäminen lapsille, nuorille ja perheille eri toimintaympäristöissä, mukaan lukien digitaaliset ympäristöt. Erityisesti keskitytään tukemaan vanhemmuutta esimerkiksi valmiuksien lisäämiseksi tai ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemiseksi sekä auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä.
3. Huumevalistustyön sisältöjen ja menetelmien kehittäminen lähiyhteisöjä aktivoimalla ja kokemusasiantuntijoiden osallisuutta vahvistamalla, painotuksena erityisesti jalkautuva ja etsivä työ myös digitaalisessa ympäristössä. Pääpainona on haavoittuvassa asemassa olevien nuorten, heidän vanhempiensa ja heitä kohtaavien toimijoiden valmiuksien parantaminen yhteistyössä kuntien ja/tai hyvinvointialueiden kanssa.
4. Nuorten katuväkivallan ehkäisy, turvallisuuden edistäminen ja erityinen huolenpito:
a) Ennaltaehkäistään nuorten väkivaltaa ja rikollisuutta vahvistamalla lasten ja nuorten yhteisöllistä osallisuutta (primääripreventio)
b) Vahvistetaan alueellisia asiantuntijatiimejä nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja katuväkivallan ennaltaehkäisemiseksi (sekundääripreventio).
5. Iäkkäiden toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen tukeminen sekä omaishoitajien hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden edistäminen:
a) Otetaan käyttöön Kansallinen muistipalvelupolku -toimintamalli
b) Tuetaan iäkkäiden hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä ja uudistamalla toimintakykyä tukevaa ryhmämuotoista toimintaa
c) Otetaan käyttöön Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille -ohjelmassa kehitettyjä kulttuurisisältöjä
d) Tuetaan iäkkäiden henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja elinikäiseen oppimiseen
e) Edistetään omaishoitajan terveyttä, vahvistetaan voimavaroja ja jaksamista
f) Tukimalli omaishoidon erilaisiin kuormittaviin tilanteisiin.
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen (momentti 33.70.51) määrärahaa käytetään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Työterveyslaitos (TTL) käyttää varoja oman ja yliopistojen koulutuksen kehittämiseen sekä maksaa korvausta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamille palvelujen tuottajille sekä työnantajan ylläpitämille työterveyshuoltoasemille.
Tavoitteet:
- — varmistaa, että työterveyshuollossa päätoimisesti työskentelevät lääkärit ovat työterveyshuollon erikoislääkäreitä kuten valtioneuvoston asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) säädetään
- — turvata työterveyslääkärien eläkkeelle siirtymisestä johtuva uusien työterveyslääkäreiden koulutuksen määrällinen tarve
- — nostaa työterveyslääkärien koulutustaso vastaamaan työelämän tarpeita siten, että työterveyshuollon toimenpitein tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista ja jatkamista sekä turvataan työterveyshuoltolain toimeenpano.
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tunnusluvut 2024—2026
| 2024 toteutunut |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Terveysvalvonta | |||
| Vesivälitteiset epidemiat | |||
| — epidemiat, lkm. | 2 | 2 | 2 |
| — sairastuneet henkilöt | 108 | 100 | 100 |
| Tartuntatautien torjunta ja rokotteiden hankinta | |||
| Influenssarokotusten kattavuus yli 65-vuotiailla, % | 58 | 65 | 65 |
| Hinkuyskätapaukset, lkm. | 2 814 | 400 | 400 |
| Kampylobakteerilöydökset, lkm. | 2 698 | 3 000 | 3 000 |
| Epidemioiden epäilyilmoitukset | 98 | 100 | 100 |
| Tuberkuloositapaukset, lkm. | 187 | 200 | 200 |
| MRSA/resistentit stafylokokkilöydökset, lkm. | 100 | 65 | 100 |
| HIV ilmoitetut tapaukset, lkm. | 233 | 200 | 200 |
| Hepatiitti C-virustartunnat, lkm. | 1 096 | 1 200 | 1 200 |
| Hepatiitti B-virustartunnat, lkm. | 438 | 400 | 400 |
| Tippuritartunnat, lkm. | 1 850 | 1 000 | 1 500 |
| Kuppatartunnat, lkm. | 313 | 400 | 400 |
| Klamydiatartunnat, lkm. | 14 384 | 17 000 | 17 000 |
| Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus | |||
| Työterveyshuollon erikoislääkäritutkinnot, lkm. | 45 | 45 | 48 |
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 40 710 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntalain (1227/2016) 44 §:n—48 §:n perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta ja käytön ohjeistamisesta molemmilla kotimaisilla kielillä, kansallisen rokoteohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämisestä sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämisestä, velvoitevarastoinnista, rokotejakelujärjestelmän kehittämisestä, hankinnasta ja ylläpidosta sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteuttamisesta ja harvinaisten rokotteiden ja vasta-aineiden hankkimisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen
2) Suomen lääkevahinkokorvausosuuskunnan jäsenmaksuun
3) rokotteiden hankintapäätösprosessista, hankkimisesta, edelleen toimittamisesta ja välitystoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) rokotuksilla estettävien vakavien epidemioiden ja pandemioiden rokotteiden kustannuksiin
5) enintään neljää henkilötyövuotta vuosittain vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen kansalliseen rokotusohjelmaan otettavien rokotteiden arviointityöhön, rokotteiden hankintaan, rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämiseksi sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämiseksi
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittain määrittämien riskialueiden väestön TBE-rokotuksiin
7) covid-19-rokotteiden vastikkeettomaan luovutukseen sekä rokotteiden luovuttamisesta, myynnistä ja hävittämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
Selvitysosa:Määrärahaan sisältyy influenssapandemiarokotteen vuosivarausmaksu sekä muu varautuminen rokotuksilla estettäviin vakaviin epidemioihin. Rokotusohjelman arviointi, kilpailutus ja hankintojen toteutus ovat huomattavasti vaikeutuneet ja monimutkaistuneet uusien rokotteiden, rokotepulan ja muuttuneen maailmantilanteen vuoksi. Rokotteiden varastointiin, jakeluun ja välitystoimintaan on arvioitu käytettävän 1 400 000 euroa.
TBE-rokotusohjelmassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittää vuosittain ne maantieteelliset alueet, joilla rokotuksia tulee toteuttaa osana kansallista rokotusohjelmaa.
Rokotteiden välitystoiminnan aiheuttamat muut menot on budjetoitu momentille 33.03.04.
Käyttämättä jäävät rokotteet pyritään ensisijaisesti ohjaamaan muille EU-maille, myymään tai lahjoittamaan kolmansiin maihin COVAX-rokoteyhteistyömekanismin kautta tai kahdenvälisesti.
| 2026 talousarvio | 40 710 000 |
| 2025 talousarvio | 40 710 000 |
| 2024 tilinpäätös | 63 840 000 |
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 430 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydensuojelulain (763/1994), geenitekniikkalain (377/1995), kemikaalilain (599/2013), säteilylain (859/2018), tupakkalain (549/2016) ja kosmeettisista valmisteista annetun lain (492/2013) edellyttämästä terveysvalvonnasta, terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) bio- ja nanoteknologian riskinhallintaan liittyvästä koulutuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 210 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 220 000 euroa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.
| 2026 talousarvio | 430 000 |
| 2025 talousarvio | 430 000 |
| 2024 tilinpäätös | 460 000 |
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (1227/2016) edellyttämän ehkäisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epidemioiden selvittämisen ja seurannan sekä näiden edellyttämän kansainvälisen yhteistyön aiheuttamien menojen maksamiseen
2) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen
3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuosittain ja sosiaali- ja terveysministeriölle aiheutuvien muiden toimintamenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 92 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 368 000 euroa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.
| 2026 talousarvio | 460 000 |
| 2025 talousarvio | 460 000 |
| 2024 tilinpäätös | 460 000 |
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 9 650 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveyden edistämisen määrärahasta annetun lain (333/2009) 1 §:n mukaisten menojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, hyvinvointialueille, kunnille ja muille toimijoille. Määrärahasta voidaan myös tehdä sopimuksia valtionhallinnon laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Määrärahaa saa käyttää myös määrärahan hallinnointiin liittyvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Terveyden edistämisen määrärahan jakautuminen painopistealueisiin (1 000 euroa/vuosi)
| 2024 toteutunut |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvointijohtamisen ja koordinaation kehittäminen | 552 | 980 | 850 |
| Ehkäisevän päihdetyön menetelmien kehittäminen lapsille, nuorille ja perheille | 850 | ||
| Huumevalistustyön sisältöjen ja menetelmien kehittäminen | 400 | ||
| Nuorten katuväkivallan ehkäisy, turvallisuuden edistäminen ja erityinen huolenpito | 2 500 | ||
| Iäkkäiden toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen tukeminen sekä omaishoitajien hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden edistäminen | 5 000 | ||
| Tupakan, alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden käytön ja niistä aiheutuvia haittojen ehkäisy ja väheneminen | 691 | 800 | |
| Nuoriin kohdistuva erityinen huolenpito | 3 220 | 2 500 | |
| Kuntien terveyden edistämisen määräraha ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen (investointiohjelma) | 6 500 | 6 500 | |
| Huumevalistustyö | 500 | ||
| Luontolähtöisten menetelmien käyttöönotto | 542 | ||
| Rahoitettujen hankkeiden hallinnointi | 20 | 20 | 50 |
| Yhteensä | 11 525 | 11 300 | 9 650 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 9 600 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 50 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Huumevalistustyö | -100 |
| Ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukeminen (investointiohjelma) (HO 2023) | 500 |
| Ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukeminen (investointiohjelma) tasomuutos (HO 2023) | -2 000 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -50 |
| Yhteensä | -1 650 |
| 2026 talousarvio | 9 650 000 |
| 2025 talousarvio | 11 300 000 |
| 2024 tilinpäätös | 11 525 000 |
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 a §:n mukaiseen työterveyshuollon erikoislääkärin koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
Selvitysosa:Työterveyslaitokselle maksetaan valtion varoista korvausta työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Työterveyslaitos voi maksaa korvausta yliopistoille, yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoittamille palvelujen tuottajille sekä työterveyshuoltolain tarkoittamille palvelujen tuottajille (työnantajan ylläpitämät terveysasemat). Työterveyslaitos voi käyttää määrärahaa itse antamansa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin.
Erikoislääkärikoulutuksen ja määrärahan tavoitteena on turvata työterveyslääkärien eläkkeelle siirtymisestä johtuva koulutuksen määrällinen tarve ja nostaa työterveyslääkärien koulutustaso vastaamaan työelämän tarpeita siten, että työterveyshuollon toimenpitein tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista ja jatkamista sekä turvataan työterveyshuoltolain toimeenpano.
Työterveyshuollon erikoislääkäreiden osaamiselle osuu jatkuvasti entistä suurempia työterveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen vaatimuksia muuttuvassa työelämässä. Koulutettujen lääkäreiden tarve ei ole vähenemässä lähivuosina. Määräraha on mitoitettu niin, että yhden erikoislääkärin pätevyyteen johtavan koulutuksen korvauksen suuruus on 64 700 euroa. Koulutustarpeeksi on arvioitu 48 uutta työterveyshuollon erikoislääkäriä vuosittain.
| 2026 talousarvio | 2 900 000 |
| 2025 talousarvio | 2 900 000 |
| 2024 tilinpäätös | 2 900 000 |
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 918 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle annetun lain (1284/2010) 2 §:n mukaisen valtionavustuksen myöntämiseen Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiön ylläpitämälle UKK-instituutille.
Määräraha budjetoidaan myöntöpäätösperusteisena.
Selvitysosa:Avustus on tarkoitettu UKK-instituutin toimintaan, jonka tarkoituksena on yksilön ja väestön terveyden, toimintakyvyn ja omatoimisen terveydenhoidon sekä terveyttä edistävän liikunnan edistäminen, kehittäminen ja tutkimus.
| 2026 talousarvio | 918 000 |
| 2025 talousarvio | 918 000 |
| 2024 tilinpäätös | 928 000 |
53. Valtion rahoitus pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) lakisääteisiä palveluja täydentävien sähköisten, anonyymien rahapeli- ja digipelihaittapalveluiden toimintaan
2) pelihaittoja vähentävän alueellisen työn kehittämiseen
3) pelihaittojen ehkäisyä ja vähentämistä tukevaan tieteelliseen tutkimukseen
4) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitetyn, palkkaamiseen vuodessa kohtien 1)—3) koordinointi-, toimeenpano- ja hallinnointikuluista sekä muista kulutusmenoista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määräraha käytetään lakisääteisiä palveluja täydentävien sähköisten, anonyymien pelihaittapalveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi siirtymävaiheessa huomioiden valtionavustuksen hakemiseen ja myöntämiseen kuluva aika ja nykyisen rahoituspohjan (Veikkaus Oy) lakkaaminen viimeistään 1.1.2027 mennessä. Määräraha käytetään sähköisten palveluiden toiminnasta aiheutuvien kulujen kattamiseen viimeistään vuoden 2027 alusta sekä valtionrahoituskokonaisuuden toimeenpanon käynnistämisen tukeen, kansalliseen koordinaatioon ja hallinnointiin kohtien 1—3 osalta.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 1 400 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 100 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Valtionavustukset pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen (siirto momentilta 33.90.50) | 1 500 |
| Yhteensä | 1 500 |
| 2026 talousarvio | 1 500 000 |
54. Valtionavustukset ruoka-aputoiminnan tukeen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuksen maksamiseen ruoka-aputoimintaan
2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän, myös virkaan nimitettyjen, palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.
Selvitysosa:Toiminnan tarkoitus on tukea edellytyksiä ruoka-aputoiminnan järjestämiseen, vahvistaa kuntien ja ruoka-aputoimijoiden yhteistyötä ja ruoka-aputoiminnan yhteyttä alueen hyvinvointityöhön.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 2 900 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 100 000 euroa.
| 2026 talousarvio | 3 000 000 |
| 2025 talousarvio | 3 000 000 |