Talousarvioesitys 2026

Selvitysosa:Suuremmissa onnettomuus- ja erityisissä häiriötilanteissa yksittäisen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat sekä osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eivätkä johtamiseen. STM on nimennyt ja valtuuttanut HUS-yhtymän sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiksi toimijoiksi erillistehtävien hoitamiseksi (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 52 §), ja ne ovat toimineet häiriötilanteissa ja varautuneet lääkinnälliseen evakuointiin ja psykososiaaliseen tukeen liittyviin tukitehtäviin kaikille hyvinvointialueille. Lisäksi STM on nimennyt Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtakunnalliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valmiustoimijaksi, ja sen toteuttamia valtakunnallisen valmiussuunnitteluportaalin ylläpito- ja kehittämiskustannuksia voidaan kattaa tältä momentilta. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia häiriötilanteiden varautumiseen ja toimintaan liittyviä kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.

Selvitysosa:Momentilta kohdennetaan rahoitusta määräaikaisiin kehittämistoimiin, joiden tavoitteena on nuorten huumeiden käytön ehkäisy ja nuorten huumekuolemien vähentäminen sekä C-hepatiitin eliminointiin tähtäävään ohjelmaan, jossa kehitetään C-hepatiitin jäljittämiseen, tunnistamiseen ja eliminointiin tähtääviä uusia toimintamalleja, jotka täydentävät vankiterveydenhuollon, hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUS-yhtymän lakisääteisiä tartuntatautien torjuntatehtäviä ja velvoitteita, mutta ovat lakisääteisistä tehtävistä erillisiä. Momentilta kohdennetaan rahaa myös lastensuojelun hybridimallin kehittämiseen ja käynnistämiseen liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

Lisäksi momentilta kohdennetaan rahoitusta EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen valtionavustuksina. Määräraha on tarkoitettu hyvinvointialueiden lakisääteisiä tehtäviä tukeviin määräaikaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, joita hyvinvointialueet voivat hyvinvointialueista säädetyn lain 6 §:n mukaisesti ottaa hoitaakseen. Valtionavustus HUS-yhtymälle, Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle kohdistetaan siinä suhteessa kuin ko. organisaatiot ovat saaneet EU-rahoitusta T&K-hankkeisiin kuluvan puiteohjelmakauden aikana.

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 1 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 16 550 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen sekä sosiaalityön tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee terveyden tutkimuksen osalta tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta yhteistyöalueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille yhteistyöalueellaan hakemusten perusteella. Sosiaalityön tutkimuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee vuosittain tutkimuksen painoalueet ja toimenpiteet ja myöntää tutkimusrahoitusta tutkimushankkeille, joiden arvioidaan sopivan yhteen sosiaalityön tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden kanssa. Painoalueet ja tavoitteet valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa arviointiryhmässä, joka myös seuraa hankkeiden toteutumista.

Määräraha käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 51 130 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen hyvinvointialueelle, jossa on yliopistollinen sairaala ja HUS-yhtymälle, 24 300 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, 3 100 000 euroa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta sekä 1 000 000 euroa sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistotasoista erikoistumiskoulutusta antaville yliopistoille, 400 000 euroa rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen korvaukseen sekä 9 960 000 euroa korvauksen maksamiseen hyvinvointialueille ja muille toimintayksiköille sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyvästä ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 4 600 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 10 000 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 500 000 euroa, josta 25 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi ja 100 000 euroa lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen menoihin.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 15 100 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 100 000 euroa.

Selvitysosa:Kansaneläkelaitos vastaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä valtakunnallisesti. Kansaneläkelaitos huolehtii palvelujen riittävästä saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä hyväksyy opiskeluterveydenhuollon palveluverkon. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tuottaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut valtakunnallisesti. Säätiö tuottaa palvelut pääosin omana toimintanaan. Jos lain mukaista tuottamisvelvollisuutta ei voida muuten toteuttaa, säätiö voi hankkia täydentäviä palveluja muulta palveluntuottajalta.

Koordinaatioasetuksen (EU 883/2004) piiriin arvioidaan kuuluvan noin 2 000 EU/ETA-opiskelijaa.

Hyväksyttävät kokonaiskustannukset perustuvat 305,5 euron opiskelijakohtaiseen hyväksyttävään kustannukseen ja 308 000 opiskelijan määrään.

Selvitysosa:Toiminnan tavoitteena on kehittää saamen- ja ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluja sekä parantaa potilas- ja asiakasturvallisuutta. Valtionavustuksilla rahoitetut määräaikaiset kehittämistoimet täydentävät hyvinvointialueilla ja HUS-yhtymällä olevia lakisääteisiä tehtäviä sekä velvoitteita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa, mutta ovat lakisääteisistä tehtävistä erillisiä.

Ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehitetään Porvoon ja Raaseporin sairaaloiden yhteyteen perustettujen verkostomaisten osaamiskeskittymien kautta. Käyttötarkoitukseen osoitettavalla valtionavustuksella on tarkoitus rahoittaa määräaikaista kehittämishanketta, jonka tuella kyseisten kaksikielisten hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän toimintojen yhteydessä kehitetään ruotsinkielisten oikeuksia edistäviä uusia toimintamalleja.

Selvitysosa:Turvapaikkahakemuksia tuli Suomeen 3 202 kpl vuonna 2024 (sisältää uusintahakemukset) ja vuonna 2025 hakemuksia arvioidaan tulevan 3 642 kpl ja vuonna 2026 5 300 kpl. Turvapaikkapäätöksiä tehtiin vuonna 2024 yhteensä 4 176. Vuonna 2024 kielteisten päätösten osuus turvapaikkapäätöksistä oli 22 %. Osa kielteisen päätöksen saaneista ei poistu maasta, vaan jää oleskelemaan Suomeen laittomasti. Näille henkilöille voidaan antaa kiireellistä sosiaalipalvelua sosiaalihuoltolain nojalla. Hyvinvointialueet voivat hakea tilapäisestä majoituksesta, ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä aiheutuneista kustannuksista korvausta Kansaneläkelaitokselta.

Selvitysosa:Sotilaalliseen voimakäyttöön varautuminen suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ja Puolustusvoimien kesken. Tavoitteena on vahvistaa ja varmistaa terveydenhuollon riittävät suorituskyvyt sotilaallisen voimankäytön tilanteessa turvaten kansallisen terveydenhuollon toimivuus.

Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan itsemurhien ehkäisyohjelmaa ja matalan kynnyksen mielenterveysavun ja -palvelujen -kehittämishanke. Matalan kynnyksen mielenterveysavun- ja palvelujen määräraha on tarkoitettu määräaikaisten kokeilu- ja kehittämishankkeiden valtionavustusten maksamiseen hyvinvointialueille, järjestöille, seurakunnille sekä muille toimijoille, joilla on yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hyvinvointialueiden osalta uudet matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen ja -avun toimintamallit täydentäisivät lakisääteisiä tehtäviä, mutta olisivat lakisääteisistä tehtävistä erillisiä.

Selvitysosa:Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon, valtion omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuottamisesta. Yhteistyöalueiden ensihoitokeskukset vastaavat terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta.

Suurin menoerä toiminnassa on varsinainen lentotoiminta. Lisäksi ylläpidettävään palveluun kuuluvat lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt eli ambulanssit, helikoptereiden tarvitsemat tukikohdat ja niiden ylläpito sekä toiminnan hallinnointiin kuuluvat kulut.

Selvitysosa:Valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain tarkoituksena on turvata valtakunnallisesti laadukkaat ja kokonaisvaltaiset turvakotipalvelut henkilöille, joihin kohdistuu lähisuhteessa väkivaltaa tai jotka elävät tällaisen väkivallan uhan alla. Turvakotitoiminnan valtakunnallinen yhteensovittaminen kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka valitsee turvakotipalvelun tuottajat.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 30 489 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 511 000 euroa.

Momentin määrärahalaji on muutettu.

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Selvitysosa:Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaan osaamiskeskusten tehtävänä on alueellaan kehittää sosiaalialan osaamista sekä turvata perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolista yhteyttä.

Hallituksen päätöksen mukaisesti sosiaalialan osaamiskeskusten määrää vähennettiin 31.10.2024 annetulla valtioneuvoston asetuksella sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 4 §:n muuttamisesta. Sosiaalialan osaamiskeskusten toimialueet määriteltiin uudelleen siten, että 1.7.2025 alkaen sosiaalialan osaamiskeskusten toimialueet vastaisivat yhteistyöalueita ja viiden yhteistyöaluetasoisen sosiaalialan osaamiskeskuksen lisäksi olisi yksi ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus. Muutos varmistaa sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan yhteyttä muuhun yhteistyö- ja hyvinvointialueiden tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).

Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden ja vaikuttavien sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä hyvinvointialueiden, kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.

Määräraha käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Selvitysosa:Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005, 7 §) mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on velvollinen järjestämään sovittelutoiminnan siten, että palvelua on saatavissa asianmukaisesti toteutettuna koko maassa.

Valtion korvauksen arvioidaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvauksen yhteismäärä maksetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) käytettäväksi THL:n kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle sovittelutoiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (267/2006) mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos maksaa korvauksen ennakkona palveluntuottajille ja huolehtii korvauksen käytön valvonnasta.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 7 450 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 150 000 euroa.