Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2026

40. EläkkeetPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan rahoittamiseen sekä vammaisetuuksien rahoittamisesta.

Eläketurva muodostuu työeläkkeestä sekä sitä täydentävästä kansaneläkkeestä. Työeläkkeen tehtävänä on turvata kohtuullinen toimeentulo ja kansaneläkkeen tehtävänä on turvata vähimmäistoimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Eläkkeensaajia oli 31.12.2024 yhteensä 1 660 923, joista vanhuuseläkkeellä 1 456 307, perhe-eläkkeellä 227 715, työkyvyttömyyseläkkeellä 177 331 sekä muilla eläkkeillä 4 008. Henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean lajin mukaista eläkettä.

Vuosina 2022—2024 maksetut eläkkeet (milj. euroa)

  2022 2023 2024
       
Yksityinen sektori 19 830 21 563 23 037
Kunnalliset eläkkeet 6 193 6 787 7 307
Valtion eläkkeet 4 955 5 279 5 547
Muut julkiset yhteensä 421 457 486
Työeläkkeet yhteensä 31 400 34 086 36 377
Solita-eläkkeet 433 462 469
Kelan eläkkeet 2 477 2 576 2 667
Lakisääteiset eläkkeet yhteensä 34 310 37 124 39 513
       
Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 845 1 977 2 100

Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Työeläkkeet ovat talousarvion ulkopuolella lukuun ottamatta valtion eläkkeitä, joiden rahoitus kuuluu valtiovarainministeriön pääluokkaan. Valtio osallistuu merimieseläkkeiden, yrittäjäeläkkeiden ja maatalousyrittäjäeläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, yleiset perhe-eläkkeet, takuueläkkeet ja lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvä eläke rahoitetaan kokonaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2024—2026

Eläkkeen saajia 2024
toteutunut
2025
arvio
2026
arvio
       
Merimieseläkkeen saajia 7 760 7 691 7 622
Maatalousyrittäjäeläkkeen saajia 104 812 99 299 93 986
Yrittäjäeläkkeen saajia 149 474 150 217 151 381
Tapaturmavakuutustapahtumia, maatalousyrittäjät 3 001 2 939 2 886
Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan päivärahatapauksia, maatalousyrittäjät ja apurahansaajat 8 350 8 197 8 013
Kelan eläkkeensaajat:      
Kansaneläkkeen saajia 540 600 513 900 512 600
— miehiä 199 800 192 200 192 400
— naisia 340 800 321 700 320 200
Takuueläkkeen saajia 116 500 116 600 117 300
— miehiä 53 600 53 800 54 400
— naisia 62 900 62 800 62 900
Lapseneläkkeen saajia 13 600 13 400 13 400
Leskeneläkkeen saajia 4 200 4 200 4 200
— miehiä 1 100 1 100 1 100
— naisia 3 100 3 100 3 100
Vanhuuseläkkeen saajia 427 300 403 500 404 500
— miehiä 141 500 135 300 136 600
— naisia 285 800 268 200 267 900
Työkyvyttömyyseläkkeen saajia 113 200 110 400 108 100
— miehiä 58 200 56 900 55 800
— naisia 55 000 53 500 52 300

Toiminnan laajuus 2024—2026

Vakuutettujen lukumäärä 2024
toteutunut
2025
arvio
2026
arvio
       
MEL-vakuutettuja 7 811 7 566 7 483
MYEL-vakuutettuja 47 459 46 420 44 953
YEL-vakuutettuja 252 763 253 433 253 887
MYEL-vakuutettuja apurahansaajia 3 079 3 894 3 894
Tapaturmavakuutettuja maatalousyrittäjiä 71 376 71 376 70 232

Toiminnan laajuus 2024—2026

Keskimääräisiä eläkkeitä 2024
toteutunut
2025
arvio
2026
arvio
       
Keskimääräinen merimieseläke (€/kk) 1 840 1 870 1 900
Keskimääräinen maatalousyrittäjäeläke (€/kk) 729 769 817
Keskimääräinen yrittäjäeläke (€/kk) 493 499 505
Keskimääräinen tapaturmaeläke (€/kk), maatalousyrittäjät 873 894 920
Kelan eläkkeensaajat:      
Keskimääräinen kansaneläke (€/kk) 352,54 367 364
— miehillä 386,86 403 401
— naisilla 332,43 345 341
Keskimääräinen takuueläke (€/kk) 221,42 224 225
— miehillä 218,07 221 221
— naisilla 224,28 227 228
Keskimääräinen leskeneläke (€/kk) 187,35 188 186
— miehillä 185,48 184 182
— naisilla 188,03 189 187
Keskimääräinen vanhuuseläke (€/kk) 297,73 309 307
— miehillä 302,08 315 315
— naisilla 295,57 306 302
Keskimääräinen työkyvyttömyyseläke (€/kk) 559,43 576 578
— miehillä 593,23 610 612
— naisilla 523,72 539 542

Toiminnan laajuus 2024—2026, eläkkeen saajan asumistuki ja vammaisetuudet

  2024
toteutunut
2025
arvio
2026
arvio
       
Eläkkeensaajan asumistuki, saajat 202 400 191 000 182 000
Eläkettä saavan hoitotuki, saajat 196 800 196 000 196 400
Vammaistuki, saajat 66 700 69 800 72 100

Yksityisen työnantajan työsuhteessa olevat merimiehet on vakuutettu merimiesten eläkelain (MEL) mukaisesti. Itsenäisten liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä osan yrityksen omistajista on vakuutettava ansiotoimintansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti ja maanviljelijöiden, kalastajien, apurahansaajien ja poronhoitajien maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti.

Työtapaturmasta ja ammattitaudista suoritetaan korvauksia tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaisesti työntekijöille ja maatalousyrittäjille. Korvauksia maksetaan mm. sairaanhoidosta ja ansionmenetyksestä. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki koskee niitä henkilöitä, joille MYEL-vakuutus on pakollinen. Tapaturmavakuutus rahoitetaan työnantajien tapaturmavakuutusmaksuin, mutta valtio osallistuu maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitukseen.

Omaeläkkeen lisäksi eläkettä voidaan maksaa perheenhuoltajan kuoltua. Yleisen perhe-eläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Perhe-eläkettä maksetaan leskelle ja alaikäiselle lapselle. Leskeneläkettä sovitetaan yhteen laskennallisen omaeläkkeen kanssa.

Kansaneläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo niille eläkkeensaajille, jotka eivät saa muuta eläkettä tai joiden muu eläketurva on vähäinen. Kansaneläkkeen määrä pienenee työeläketulojen kasvaessa eikä kansaneläkettä jää maksettavaksi työeläkkeiden ylitettyä tietyn määrän. Eläkkeeseen voi kuulua myös eläkettä saavan hoitotuki, asumistuki ja lapsikorotus. Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan myös työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea ja yksilöllistä varhaiseläkettä, jos henkilö ei saa muuta eläkettä tai eläke on pieni.

Valtio rahoittaa vammaisetuudet kokonaisuudessaan. Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Vammaisetuuksia ovat eläkettä saavan hoitotuki, alle 16-vuotiaan vammaistuki ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuki.

50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 66 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain (1290/2006) 152 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtion osuus merimieseläkemenoista on 29 %.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -1 300
Yhteensä -1 300

2026 talousarvio 66 700 000
2025 talousarvio 68 000 000
2024 tilinpäätös 65 897 000

51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 846 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 135 §:n ja 135 a §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

2) sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) 41 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

3) enintään 2 000 000 euroa maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 115 b §:n mukaisiin maatalousyrittäjien varhaisen tuen palvelujen tuotannon kustannuksiin.

Selvitysosa:Valtio korvaa maatalousyrittäjien eläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuksen korvausmenoista valtion osuus on kuitenkin 1/3. Valtion osuuden etuus- ja hoitokulumenoista arvioidaan vuonna 2026 olevan 84,1 %.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -3 700
Yhteensä -3 700

2026 talousarvio 846 300 000
2025 talousarvio 850 000 000
2024 tilinpäätös 835 678 301

52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 593 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yrittäjän eläkelain (1272/2006) 140 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtio korvaa yrittäjäeläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksurahasto ei niihin riitä.

Yrittäjien maksuprosentin on vuonna 2026 oletettu olevan 24,1 % alle 53-vuotiaiden osalta ja 25,6 % 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta, jolloin vakuutusmaksutulo olisi 1 307 300 000 euroa. Kokonaiseläkemenoksi arvioidaan 1 762 300 000 euroa. Valtion osuuteen vaikuttavat lisäksi YEL 10 §:n 2 momentissa tarkoitetut avoimet maksut, joiden määräksi on arvioitu 105 900 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muutos YEL-järjestelmään (BudjL) 15 000
Tarvearvion muutos 56 600
Yhteensä 71 600

2026 talousarvio 593 400 000
2025 II lisätalousarvio 60 100 000
2025 talousarvio 521 800 000
2024 tilinpäätös 535 053 699

53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 32 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) 8 §:n mukaiseen valtion korvaukseen.

Selvitysosa:Alle kolmevuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta myönnetyn eläkkeen aiheuttamat kustannukset korvataan kokonaan valtion varoista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 4 700
Yhteensä 4 700

2026 talousarvio 32 300 000
2025 talousarvio 27 600 000
2024 tilinpäätös 24 096 733

54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015) 148 §:n ja 150 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

2) sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/1991) 10 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtion välitön osuus kokonaiskustannuksista on 31,1 % ja maatalousyrittäjien osuus on 37,3 %. Perusturvaosuus rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kautta. Kansaneläkelaitoksen osuus kokonaiskustannuksista on 24,8 % ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen 6,8 %.

Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille aiheutuvat kustannukset maksetaan kokonaan valtion varoista. Momentilta maksetaan myös apurahansaajille maksettavat tapaturmavakuutuksen mukaiset korvaukset ja sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta aiheutuvat kustannukset.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 200
Yhteensä 200

2026 talousarvio 14 200 000
2025 talousarvio 14 000 000
2024 tilinpäätös 13 390 000

60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 969 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansaneläkelain (568/2007) 101—103 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

2) vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n mukaisten etuuksien maksamiseen

3) eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n mukaisten etuuksien maksamiseen

4) maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015) 150 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

5) takuueläkelain (703/2010) 36 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

6) eläketukilain (1531/2016) mukaisten etuuksien maksamiseen

7) maahanmuuttajien erityistuesta annetun lain (1192/2002) mukaisten etuuksien maksatuksen oikaisuun.

Selvitysosa:Valtio rahoittaa kansaneläkkeet, takuueläkkeet, perhe-eläkkeet, eläketuet, eläkkeensaajan asumistuet ja vammaisetuudet kokonaisuudessaan. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän sekä maksuvalmiuden.

Kansaneläkevakuutuksen arvioidut valtion osuudet, muut menot ja tulot vuonna 2026 (milj. euroa)

   
Menot  
Kansaneläkemenot 2 313
Takuueläke 327
Vammaisetuudet 700
Eläkkeensaajan asumistuki 630
Yhteensä 3 970
   
Tulot  
Valtion osuudet etuuksista 3 970
Rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän turvaaminen (valtio) -1
Yhteensä 3 969

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eläkeläisten asumistukeen tehtävät muutokset (lisätoimet 2024) -19 200
Kansaneläkkeen ja kuntoutusrahan ikärajan nosto 16 vuodesta 18 vuoteen (Lisätoimet 2024) -3 400
Tarvearvion muutos -70 100
Ulkomaille maksettavien kansaneläkelain mukaisten etuuksien maksamisen lopettaminen (Lisätoimet 2024) -3 000
Yhteensä -95 700

2026 talousarvio 3 969 400 000
2025 talousarvio 4 065 100 000
2024 tilinpäätös 4 058 200 531