Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2026

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Hallinnonalan merkittävimmät toimintaympäristön muutokset liittyvät hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden haasteisiin sekä talous- ja työllisyyskehityksen vaikutuksiin palvelutarpeissa ja etuuksien käytössä. Toimintaympäristön merkittävimmät riskit pidemmällä aikavälillä liittyvät väestön ikääntymiseen sekä hyvinvoinnin sosioekonomisen ja alueellisen eriarvoistumisen kasvuun.

Suomessa taloudellinen eriarvoisuus on kansainvälisesti vertaillen vähäistä, mutta varallisuuserot ovat kasvaneet. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin että yhteiskunnan vakauden kannalta. Tämä on korostunut covid-19-pandemian sekä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman Ukrainan kriisin myötä, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin. Erityisesti energiakriisi ja hintojen nousu vaikuttavat suomalaisten elintasoon. Monikriisinen aika haastaa ihmisten mielenterveyttä ja luottoa tulevaisuuteen.

Teknologista murrosta vie eteenpäin tarve löytää uusia kasvun, tuottavuuden ja hyvinvoinnin tekijöitä. Voimakas panostaminen teknologian kehittämiseen lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja palvelujen kehittymistä yhä vaikuttavampaan suuntaan. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla toiminnan, päätöksenteon ja kehittämisen tukena. Hyvinvointi, terveys ja työllisyys sekä niitä tukevat avut ja palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä.

Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuuksia ja tekoälyä hyödyntämällä toiminta tehostuu sekä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikkatoimilla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä etuuksien tarve muuttuu. Terveys- ja hyvinvointiala on myös kasvuala sekä teknologian, datatalouden, palvelujen ja hoitomuotojen kehittämisen moottori.

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Sosiaali- ja terveysministeriön strategian tulevaisuuskuvan Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi mukaisesti ministeriön tehtävänä on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan poikkihallinnollisen ja ratkaisuhakuisen yhteistyön, vuorovaikutteisen ohjauksen sekä lainsäädäntötyön keinoin. Ministeriö toimii aktiivisesti myös EU:ssa sekä maailmanlaajuisesti ja ottaa huomioon toiminnassaan kansainväliset velvoitteet. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.

Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on yksi sosiaali- ja terveysministeriön strategisista vaikuttavuustavoitteista. Seurantaindikaattorit ovat 1. Palkansaajien säännöllisen työajan kuukausiansioiden ero sukupuolittain (%), 2. Isien osuus kaikista korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä (%) ja 3. Kuntien osuus, joilla on voimassa oleva suunnitelma sukupuolten tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden edistämiseksi (%). Lisäksi muissa seurantaindikaattoreissa on sukupuolittainen tarkastelu. Ministeriöllä on vastuu tasa-arvopolitiikasta ja -lainsäädännöstä sekä kansainvälisestä ja EU-yhteistyöstä sukupuolten tasa-arvoon liittyen. Lisäksi sukupuolinäkökulmaa valtavirtaistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikassa sekä työ- ja elinympäristöjen suojelussa.

Hallitusohjelman tasa-arvotavoitteita toteutetaan mm. toimeenpanemalla ja seuraamalla hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa. Jatketaan raskaus- ja perhevapaasyrjinnän vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä. Jatketaan sukupuolten välisen palkkaeron kaventamista toteuttamalla samapalkkaisuusohjelmaa 2024—2027 ja teettämällä tutkimushanke sukupuolten väliseen palkkaeroon vaikuttavista tekijöistä. Jatketaan ja kehitetään THL:ssä lakkautetun Tasa-arvotiedon keskuksen toimintaa vuosina 2024—2027. Käynnistetään tasa-arvopoliittisen selonteon väliraportin valmistelu. Tasa-arvo-asiain neuvottelukunta jatkaa sukupuolten tasa-arvon edistämistä yhteiskunnassa. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus laatia toiminnalliset suunnitelmat yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Suurin osa alueista arvioi suunnitelmiensa valmistuvan 1—2 vuoden kuluessa.

Elatustukijärjestelmää uudistetaan. Tavoitteena on edistää lapsen oikeutta riittävään elatukseen ja elatusvelvollisen vanhemman oikeutta hänen elatuskykyään vastaavaan elatusapuun.

Valtion rahoitukseen turvakotitoiminnan menoihin ehdotetaan 31 milj. euroa ja toiminnan saavutettavuutta pyritään vahvistamaan. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnalle (NAPE) on varattu 150 000 euroa. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön on osoitettu 46 000 euroa. Serituki-keskukset auttavat täysi-ikäisiä seksuaaliväkivaltaa kohdanneita hyvinvointialueiden omalla rahoituksella.

Sukupuoli- ja yhdenvertaisuusnäkökulmat otetaan huomioon useissa ohjelmissa (esim. Terveydeksi- ja Hyvän Työn ohjelmat). Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027 -rakennerahasto-ohjelma tukee sukupuolten tasa-arvoa mm. Hyvinvointialueiden toiminnassa.

Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan myös esim. vammaispalvelulain soveltamisalaa koskevassa säädösvalmistelussa.

Kestävä kehitys

Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnassa painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan erityisesti hallitusohjelman mukaisten uudistusten toimeenpanossa, sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksessa, sosiaaliturvauudistuksen ja tasa-arvo-ohjelman valmistelussa sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanossa.

Seurantaindikaattorit 2024—2026

VAIKUTTAVUUSTAVOITE 2024 2025 2026
       
Turvaamme väestön hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden kaikissa tilanteissa      
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0—80 vuotta/100 000 asukasta      
— Yhteensä 5 7251) 5 7001) 5 6901)
— Miehet 7 3601) 7 3001) 7 2701)
— Naiset 4 0151) 4 0001) 4 0201)
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus, (%) 20—64-vuotiaat      
— Yhteensä 51,01) 52,01) 52,01)
— Miehet 50,01) 51,01) 51,01)
— Naiset 52,01) 53,01) 53,01)
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, (%) 8. ja 9. luokan oppilaista      
— Yhteensä 26,81) 27,01) 27,21)
— Pojat 16,91) 17,01) 17,11)
— Tytöt 36,51) 37,01) 37,31)
Varmistamme vaikuttavat etuudet ja palvelut kestävällä tavalla      
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv. hoidon tarpeen arvioinnista, (%) toteutuneista käynneistä 48,01) 48,31) 48,51)
Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet 31.12./10 000 asukasta2) 44,0 44,01) 45,01)
1.10.—31.3. välisenä aikana lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, (%) 82,9 82,01) 81,81)
Ehkäisemme ja vähennämme ihmisten eriarvoistumista      
Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18—24-vuotiaat, (%) vastaavan ikäisistä      
— Yhteensä 16,61) 17,01) 17,21)
— Miehet 19,71) 20,01) 20,31)
— Naiset 13,41) 13,71) 14,01)
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet kotitaloudet vuoden aikana, (lkm.) 75 0001) 80 0001) 82 0001)
Pitkittyneesti pienituloisten lasten lukumäärä asuntoväestössä, (lkm.) 52 0001) 55 0001) 56 0001)
Pitkäaikaistyöttömät, (lkm.)      
— Yhteensä 109 597 113 2701) 93 5501)
— Miehet 65 791 68 4001) 56 2301)
— Naiset 43 806 44 8701) 37 3201)
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet työeläkejärjestelmän kautta, (lkm.)      
— Yhteensä 17 7001) 17 7501) 17 7601)
— alle 35-v. 1 9401) 1 9501) 1 9531)
Edistämme sukupuolten tasa-arvon toteutumista      
Palkansaajien säännöllisen työajan kuukausiansioiden ero sukupuolittain3) 16,01) 16,01) 15,71)
Isien osuus kaikista korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä, (%) 17,01) 18,01) 18,51)
Kunnilla on voimassa oleva suunnitelma sukupuolten tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden edistämiseksi, (%) 65,01) 70,01) 73,01)
Parannamme elin- ja työympäristön terveyttä ja turvallisuutta      
Tapaturmiin ja väkivaltaan kuolleet      
— Yhteensä 3 4001) 3 3501) 3 4201)
— Miehet 2 2801) 2 2601) 2 2901)
— Naiset 1 1201) 1 0901) 1 1301)
Työpaikkatapaturmataajuus4) 25,4 25,51) 25,41)
Uhkailun ja väkivallan kohteeksi joutuneet sukupuolen ja iän mukaan, (%) 15—74-vuotiaista      
— Yhteensä 15,01) 14,51) 14,31)
— Miehet 13,01) 12,51) 12,41)
— Naiset 17,01) 16,81) 16,61)

1) Arvio, sillä vahvistettu toteutuma ei ole tietokannasta vielä saatavilla.

2) Indikaattorin tulkinta: Keskimäärin noin 45 henkilöä 10 000 asukasta kohden oli odottanut erikoissairaanhoitoa yli 6 kk huhtikuun lopussa.

3) Indikaattorin tulkinta: Naiset tienaavat keskimäärin 84,3 % miesten vastaavasta palkasta.

4) Indikaattorin tulkinta: Työpaikkatapaturmien määrä on noin 25,4 tapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/Sotkanet, Tilastokeskus, Kela, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus, TEA-viisari ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia 61/2024).

Budjettilakiesitykset

Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset

esityksen nimi taloudellinen vaikutus (momentti)
   
Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi (HE 80/2025 vp) 33.01.07
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain muuttamisesta sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta 33.10.50
Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi 33.20.52
Hallituksen esitys eduskunnalle toimeentulotulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta 33.10.57, 33.20.52
Hallituksen esitys eduskunnalle lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta 28.90.30, 33.10.57, 33.20.52
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 33.20.50, 33.20.52
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi 33.30.60
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 86/2025 vp) 33.60.38
Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi 33.30.60
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta 33.40.52
Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilain muuttamisesta 28.40.04
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 28.89.31
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta 28.89.31
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 28.89.31
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta 28.89.31
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta 28.89.31
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta 28.89.31
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja perhehoitolain muuttamisesta 28.89.31

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2025
varsinainen
talousarvio
2026
esitys
       
33.10.60 Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)    
  — sopimusvaltuus 233,0 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2024—2026

    v. 2024
tilinpäätös
1000 €
v. 2025
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2026
esitys
1000 €
 
Muutos 2025—2026
    1000 € %
 
01. Hallinto 150 653 157 215 153 890 -3 325 -2
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 40 527 40 229 39 844 -385 -1
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 284 483 2 083 1 600 331
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 810 5 310 5 310 0
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 466 22 502 23 766 1 264 6
07. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 9 237 9 012 9 731 719 8
08. Vankiterveydenhuollon yksikön ulkopuoliset terveyspalvelut (arviomääräraha) 8 483 7 750 8 527 777 10
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tiedonhallinta (siirtomääräraha 3 v) 34 270 26 050 21 355 -4 695 -18
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 26 607 40 000 37 000 -3 000 -7
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 5 969 5 879 6 274 395 7
02. Valvonta 94 220 84 369 54 990 -29 379 -35
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 128 20 633 18 767 -1 866 -9
(05.) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 15 786 14 209 -14 209 -100
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 035 5 272 4 601 -671 -13
07. Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 29 663 29 128 29 482 354 1
08. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 200 2 140 2 140 0
(09.) Lääkeasioiden tiekartan toimeenpano (siirtomääräraha 3 v) 5 400 0
(20.) Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 14 008 12 987 -12 987 -100
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 121 058 118 971 122 220 3 249 3
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 81 003 80 833 89 447 8 614 11
(25.) Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 -5 000 -100
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 000 3 500 2 000 -1 500 -43
50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 24 418 23 556 23 446 -110 0
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 8 637 6 082 7 327 1 245 20
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 4 699 412 4 703 970 4 285 307 -418 663 -9
50. Perhe-etuudet (arviomääräraha) 1 613 771 1 626 400 1 600 420 -25 980 -2
53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 21 700 23 000 25 100 2 100 9
54. Asumistuki (arviomääräraha) 1 696 100 1 406 300 1 097 400 -308 900 -22
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha) 57 986 64 900 67 850 2 950 5
57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha) 789 805 1 088 220 1 042 100 -46 120 -4
(59.) Varaus väestöpoliittisen ohjelman toimeenpanoon (kiinteä määräraha) 0
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) 520 050 495 150 452 437 -42 713 -9
20. Työttömyysturva 2 185 035 1 884 379 2 067 684 183 305 10
31. Valtion korvaus hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 17 150 30 484 25 484 -5 000 -16
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 797 203 539 800 597 000 57 200 11
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha) 1 365 555 1 312 500 1 445 200 132 700 10
(55.) Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha) 5 126 1 595 -1 595 -100
30. Sairausvakuutus 2 206 388 1 838 880 1 756 800 -82 080 -4
50. Korvaukset rajat ylittävästä terveydenhuollosta (arviomääräraha) 368 6 000 2 000 -4 000 -67
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 2 206 019 1 832 880 1 754 800 -78 080 -4
40. Eläkkeet 5 532 316 5 546 500 5 522 300 -24 200 0
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 65 897 68 000 66 700 -1 300 -2
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 835 678 850 000 846 300 -3 700 0
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 535 054 521 800 593 400 71 600 14
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 24 097 27 600 32 300 4 700 17
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 13 390 14 000 14 200 200 1
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) 4 058 201 4 065 100 3 969 400 -95 700 -2
50. Veteraanien tukeminen 138 463 123 000 89 250 -33 750 -27
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 508 700 600 -100 -14
50. Rintamalisät (arviomääräraha) 4 253 3 500 2 300 -1 200 -34
52. Sotilasvammalain mukaiset korvaukset (arviomääräraha) 43 813 42 000 35 550 -6 450 -15
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 080 500 400 -100 -20
(54.) Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 9 0
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 800 800 400 -400 -50
58. Rintamaveteraanien kuntoutus ja kotona asumista tukevat palvelut (arviomääräraha) 88 000 75 500 50 000 -25 500 -34
60. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukeminen 458 845 358 149 331 350 -26 799 -7
30. Valtion korvaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 350 350 350 0
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 052 7 405 17 550 10 145 137
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) 34 955 40 000 40 000 0
33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (kiinteä määräraha) 97 351 108 000 89 890 -18 110 -17
34. Valtion korvaus erinäisistä terveydenhuollon kustannuksista (arviomääräraha) 13 827 15 700 15 200 -500 -3
35. Valtionosuus korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v) 68 712 72 732 73 348 616 1
36. Valtionavustus sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 2 662 2 662 2 662 0
37. Valtion korvaus hyvinvointialueille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha) 1 036 2 000 1 600 -400 -20
38. Valtion korvaus Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 7 500 7 500 0
39. Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 300 2 800 2 300 -500 -18
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) 47 500 40 400 41 100 700 2
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (kiinteä määräraha) 26 550 27 550 31 000 3 450 13
(61.) Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon (siirtomääräraha 3 v) 149 000 30 000 -30 000 -100
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 2 450 1 450 1 250 -200 -14
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 7 100 7 100 7 600 500 7
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 80 113 59 718 59 568 -150 0
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 63 840 40 710 40 710 0
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 460 430 430 0
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 460 460 460 0
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 11 525 11 300 9 650 -1 650 -15
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 2 900 2 900 2 900 0
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (kiinteä määräraha) 928 918 918 0
53. Valtion rahoitus pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen (siirtomääräraha 2 v) 1 500 1 500 0
54. Valtionavustukset ruoka-aputoiminnan tukeen (siirtomääräraha 3 v) 3 000 3 000 0
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 127 804 132 540 128 400 -4 140 -3
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 110 494 115 600 112 600 -3 000 -3
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 1 700 1 300 1 300 0
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 450 500 500 0
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v) 15 160 15 140 14 000 -1 140 -8
90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 383 588 304 088 268 588 -35 500 -12
50. Avustukset yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) 383 588 304 088 268 588 -35 500 -12
Yhteensä 16 177 895 15 311 779 14 840 347 -471 432 -3
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä1) 4 107 4 084 3 999    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2026 maksullisen toiminnan osuus arvioidaan olevan 1 650 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 400 henkilötyövuotta.