Talousarvioesitys 2026
20. Työttömyysturva
Selvitysosa:Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen, joka edellyttää 12 kuukauden työhistoriaa. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.
Toukokuusta 2026 alkaen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki yhdistetään työttömän yleistueksi. Yleistuki vastaa tasoltaan nykyistä peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.
Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin. Työttömyysturvaa on kehitetty siten, että se kannustaa aktiivisuuteen ja työllistymiseen. Ansiopäivärahan kesto on porrastettu päivärahan keston mukaan.
Työttömyysetuutta maksetaan paitsi työttömyyden myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Tällöin hakijalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä työttömänä ollessaan olisi oikeus. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan kulukorvausta. Lisäksi työttömiä kannustetaan ammatillisten valmiuksien parantamiseen tai yritystoiminnan aloittamista tukeviin opintoihin mahdollistamalla lyhytkestoinen päätoiminen opiskelu työttömyyden aikana.
Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Hyvinvointialue järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.
Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä on päätetty edistää poistamalla työttömyysturvan lisäpäivät vaiheittain vuoden 2023 jälkeen.
Toiminnan laajuus 2024—2026
| 2024 toteutunut |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Työttömyysaste (%) | 8,4 | 9,4 | 9,0 |
| Kuntouttava työtoiminta | |||
| Toimintaan osallistuvat henkilöt keskimäärin vuodessa | 26 925 | 43 160 | 36 000 |
| Toimintapäiviä keskimäärin vuodessa/osallistuja | 70 | 70 | 70 |
| Ansiopäiväraha | |||
| Saajia keskimäärin kuukaudessa | 118 785 | 120 000 | 112 000 |
| — miehiä | 66 272 | 67 000 | 62 000 |
| — naisia | 52 513 | 53 000 | 50 000 |
| Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 28,1 | 28,0 | 26,0 |
| — työttömyysajalta | 26,1 | 26,0 | 24,0 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yht. | 2,0 | 2,0 | 2,0 |
| Keskimääräinen päiväraha (€/pv) | 71,95 | 65,00 | 60,00 |
| Peruspäiväraha | |||
| Saajia keskimäärin kuukaudessa | 32 002 | 32 900 | 13 200 |
| — miehiä | 17 450 | 17 900 | 7 200 |
| — naisia | 14 552 | 15 000 | 6 000 |
| Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 8,5 | 9,0 | 3,0 |
| — työttömyysajalta | 7,5 | 8,0 | 2,5 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 1,0 | 1,0 | 0,5 |
| Keskimääräinen päiväraha (€/pv) | 33,40 | 32,60 | 33,10 |
| — miehillä | 35,06 | 34,20 | 34,70 |
| — naisilla | 31,40 | 30,70 | 31,10 |
| Työmarkkinatuki | |||
| Saajia keskimäärin kuukaudessa | 165 995 | 193 200 | 89 200 |
| — miehiä | 88 602 | 103 100 | 47 600 |
| — naisia | 77 392 | 90 100 | 41 600 |
| Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 43,2 | 51,0 | 23,0 |
| — työttömyysajalta | 31,6 | 37,0 | 17,0 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 11,6 | 14,0 | 6,0 |
| Keskimääräinen työmarkkinatuki (€/pv) | 37,66 | 36,70 | 36,70 |
| — miehillä | 37,37 | 36,50 | 36,40 |
| — naisilla | 37,98 | 37,10 | 36,90 |
| Yleistuki | |||
| Saajia keskimäärin kuukaudessa | 143 300 | ||
| — miehiä | 76 700 | ||
| — naisia | 66 600 | ||
| Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 38,0 | ||
| — työttömyysajalta | 29,0 | ||
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 9,0 | ||
| Keskimääräinen yleistuki (€/pv) | 36,20 | ||
| — miehillä | 36,20 | ||
| — naisilla | 36,10 |
31. Valtion korvaus hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 25 484 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Hyvinvointialueille maksettava korvaus on 10,09 euroa toimintapäivää ja toimintaan osallistujaa kohti. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan vuonna 2026 noin 36 000 henkilöä ja toimintapäiviä arvioidaan olevan keskimäärin 70 osallistujaa kohti. Valtion korvausta maksetaan jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään neljältä päivältä viikossa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | -5 000 |
| Yhteensä | -5 000 |
| 2026 talousarvio | 25 484 000 |
| 2025 talousarvio | 30 484 000 |
| 2024 tilinpäätös | 17 150 023 |
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 597 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta
2) työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti
4) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
5) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta
6) aikuiskoulutusetuuksista annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.
Selvitysosa:Ansiopäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Ansiopäivärahan rahoittavat Työllisyysrahasto, työttömyyskassat, valtio ja kunnat. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 %. Valtio ja kunnat rahoittavat peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Kuntien rahoitusosuus perusosasta kasvaa työttömyyden keston pitkittyessä. Valtio ei osallistu lomautusajalta eikä ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset.
Vuorottelukorvaus rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksetuista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Valtionosuus maksetuista päivärahoista | |
| — työttömyysajalta | 529 000 000 |
| — työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta | 40 000 000 |
| Kulukorvaukset | 10 000 000 |
| Liikkuvuusavustus | 3 000 000 |
| Valtionosuus hallintokuluihin | 15 000 000 |
| Yhteensä | 597 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | 135 000 |
| Tuloperusteinen työssäoloehto (euroistaminen) 1.9.2024 (HO 2023) | 5 000 |
| Työssäoloehdon kertymisen lakkauttaminen palkkatuetusta työstä 1.9.2024 (HO 2023) | -19 000 |
| Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luopuminen 1.9.2024 (HO 2023) | -11 000 |
| Työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen 1.9.2024 (HO 2023) | -42 000 |
| Työttömyysturvaseuraamusten muutos (BudjL) | -10 800 |
| Yhteensä | 57 200 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 597 000 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 50 000 000 |
| 2025 talousarvio | 539 800 000 |
| 2024 tilinpäätös | 797 203 371 |
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 445 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) ja yleistukilain perusteella maksettavien peruspäivärahan, työmarkkinatuen tai yleistuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa ja yleistukilaissa on säädetty valtion osuudesta
2) työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.
Selvitysosa:Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha rahoitetaan valtion varoista, kunnan rahoitusosuudella ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.
Työmarkkinatuki rahoitetaan valtion varoista ja työmarkkinatuen saajan kotikunnan rahoitusosuudella.
Peruspäiväraha rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksun tuotoilla sekä valtion varoista ja työmarkkinatuki vain valtion varoista siihen saakka, kunnes henkilölle on tullut maksetuksi työttömyyspäivärahaa yhteensä 100 päivältä. Tämän jälkeen saajan kotikunnan rahoitusosuus kasvaa työttömyyskauden keston mukaan siten, että kunnan osuus on 10 prosenttia siihen saakka, kunnes henkilölle on tullut maksetuksi työttömyyspäivärahaa yhteensä 200 päivältä. Työttömyyspäivien 200—300 väliseltä ajalta kunnan rahoitusosuus on 20 prosenttia, 300—400 työttömyyspäivän väliseltä ajalta 30 prosenttia ja 400—700 työttömyyspäivän väliseltä ajalta 40 prosenttia. Tämän jälkeiseltä ajalta kunnan rahoitusosuus on 50 prosenttia.
Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen ja peruspäivärahan osalta (maksuvalmiussuoritus).
Toukokuusta 2026 alkaen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki yhdistetään työttömän yleistueksi. Yleistuki vastaa tasoltaan nykyistä peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Yleistukea rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksun tuotoilla sekä valtion varoista ja tuen saajan kotikunnan rahoitusosuudella kuten peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nykyisin.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Työmarkkinatuet | |
| — työttömyysajalta | 707 700 000 |
| — kuntien rahoitusosuus | -380 300 000 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 287 200 000 |
| — kulukorvaukset | 32 500 000 |
| — liikkuvuusavustus | 1 400 000 |
| Työmarkkinatuki yhteensä | 648 500 000 |
| Peruspäiväraha | |
| — työttömyysajalta | 118 700 000 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 15 600 000 |
| — kulukorvaus | 2 700 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -19 200 000 |
| Palkansaajan tt-maksun osuus | -48 500 000 |
| Peruspäiväraha yhteensä | 69 300 000 |
| Yleistuki | |
| — työttömyysajalta | 826 300 000 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 302 800 000 |
| — kulukorvaus | 35 000 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -399 400 000 |
| Palkansaajan tt-maksun osuus | -48 500 000 |
| Yleistuki yhteensä | 716 200 000 |
| Työttömyysetuuksien vähimmäismäärän muutos | 11 200 000 |
| Yhteensä | 1 445 200 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aktiiviajan korotusosista luopuminen (Lisätoimet 2024) | -5 100 |
| Kotihoidontuen Norjan malli (BudjL) | 600 |
| Pakolaiskiintiön alentaminen 850:stä 500:aan (HO 2023) | -400 |
| Tarvearvion muutos | 16 800 |
| TE24: Työmarkkinatuen vähimmäismäärän muutos | -100 |
| Toimeentulotuen kokonaisuudistus (BudjL) | 50 000 |
| Tuloperusteinen työssäoloehto (euroistaminen) 1.9.2024 (HO 2023) | -6 000 |
| Työssäoloehdon kertymisen lakkauttaminen palkkatuetusta työstä 1.9.2024 (HO 2023) | 19 000 |
| Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luopuminen 1.9.2024 (HO 2023) | 15 000 |
| Työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen 1.9.2024 (HO 2023) | 62 000 |
| Työttömyysturvaseuraamusten muutos (BudjL) | -17 300 |
| Yleistuen ensimmäinen vaihe, muutokset tarveharkintaan ja osittaiseen yleistukeen (BudjL) | -1 800 |
| Yhteensä | 132 700 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 1 445 200 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 53 500 000 |
| 2025 talousarvio | 1 312 500 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 365 555 411 |
(55.) Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttamisen vaikutus | -595 |
| Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen 1.8.2024 (HO 2023) | -1 000 |
| Yhteensä | -1 595 |
| 2025 talousarvio | 1 595 000 |
| 2024 tilinpäätös | 5 126 166 |