Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              50. Perhe-etuudet
              53. Sotilasavustus
              54. Asumistuki
              57. Perustoimeentulotuki
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2026

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelutPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat perhe-etuuksista, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä, perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.

Perhe-etuuksiin kuuluvat äitiysavustus ja adoptiotuki, lapsilisät, elatustuki ja lasten kotihoidon tuki.

Äitiysavustuksen, adoptiotuen, lapsilisien ja elatustuen tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Elatustuen tavoitteena on lisäksi turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa ja tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa.

Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.

Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota kuulonäkövammaisille, kuulovammaisille tai puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut.

Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos, jolle suoritetaan ennakot etuuden maksatusta varten valtion varoista täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.89.31 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään hyvinvointialueiden yleiskatteiseen valtionrahoitukseen.

Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2024—2026

  2024
toteutunut
2025
arvio
2026
arvio
       
Äitiysavustus      
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 43 460 44 500 45 500
Äitiysavustuksen euromäärä 170 170 210
       
Kansainvälinen adoptio      
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä 49 90 90
       
Lapsilisät      
Lapsia vuoden lopussa 935 711 929 200 915 200
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin 176 014 176 200 176 100
Lapsilisää saavia perheitä 529 338 525 600 517 500
       
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki      
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain 157 200 200
       
Sotilasavustus      
Avustuksen saajien lukumäärä 9 941 10 200 10 500
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous) 354,26 356,00 370,00
       
Yleinen asumistuki      
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia) 389 938 311 600 265 100
Keskimääräinen tuki euroa/kk 347,02 327,00 333,00
       
Elatustuki      
Lapset, joista elatustuki maksettu 88 298 89 200 87 500
— täysimääräisenä 70 211 69 300 67 900
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna 19 076 19 800 19 500
Täysi elatustuki euroa/kk 196,02 198,13 199,00
       
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut      
Tulkkauspalveluun oikeutetut 6 026 6 100 6 100
       
Perustoimeentulotuki      
Saajia vuoden aikana 357 432 381 900 383 600
Kotitalouksia vuoden aikana 249 576 266 100 268 000

50. Perhe-etuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 600 420 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen sekä pakkauksen suunnittelu- ja kehittämiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin

3) lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen

4) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen

5) elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

Selvitysosa:Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Noin 61 % ottaa avustuksen äitiyspakkauksena muiden nostaessa avustuksen rahana.

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista.

Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Lisäksi alle kolmevuotiaasta lapsesta maksetaan lapsilisää korotettuna. Myös yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Valtio korvaa ulkomaille maksetut tuet.

Elatusvelvollisilta perittävät takautumissaatavat ja takaisinperinnät tuloutetaan momentille 12.33.98.

Elatustuen ja lapsilisän osalta määräraha ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Äitiysavustus 11 820 000
Valtion tuki kansainväliseen adoptioon 500 000
Lapsilisä 1 360 500 000
Ulkomaille maksettava lasten hoidon tuki 500 000
Elatustuki 227 100 000
Yhteensä 1 600 420 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Elatustukijärjestelmän uudistaminen (Lisätoimet 2024) (BudjL) -2 000
Kansaneläkkeen ja kuntoutusrahan ikärajan nosto 16 vuodesta 18 vuoteen (Lisätoimet 2024) 100
Pakolaiskiintiön alentaminen 850:stä 500:aan (HO 2023) -400
Tarvearvion muutos -25 000
Äitiysavustuksen korotus 1 320
Yhteensä -25 980

2026 talousarvio 1 600 420 000
2025 talousarvio 1 626 400 000
2024 tilinpäätös 1 613 771 457

53. Sotilasavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 25 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin. Asumisavustuksen kulut ovat noin 96 % kaikista kuluista. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 2 % vuosittain.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 2 100
Yhteensä 2 100

2026 talousarvio 25 100 000
2025 talousarvio 23 000 000
2024 tilinpäätös 21 700 000

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 097 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa:Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset. Ahvenanmaan asumistuet rahoittaa Ahvenanmaan valtionvirasto.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ansiotulovähennyksen poisto 1.4.2024 (HO 2023) -5 000
Asumistuen kuntaryhmien muutos (Lisätoimet 2024) -1 600
Kansaneläkkeen ja kuntoutusrahan ikärajan nosto 16 vuodesta 18 vuoteen (Lisätoimet 2024) 600
Nuoren ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan alentamisen vähimmäismääräisen tasoiseksi, vaikutus asumistukeen (HO 2023) 400
Nuorten ammatillinen kuntoutus (HO 2023) 200
Opiskelijoiden asumislisän palauttaminen ja opiskelijoiden poistaminen yleisen asumistuen piiristä (Lisätoimet 2024) -219 000
Pakolaiskiintiön alentaminen 850:stä 500:aan (HO 2023) -400
Tarvearvion muutos -89 100
Tuloperusteinen työssäoloehto (euroistaminen) 1.9.2024 (HO 2023) 300
Työssäoloehdon kertymisen lakkauttaminen palkkatuetusta työstä 1.9.2024 (HO 2023) 1 000
Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luopuminen 1.9.2024 (HO 2023) 2 000
Työttömyysturvan korotusosien poisto (Lisätoimet 2024) 700
Työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen 1.9.2024 (HO 2023) 2 000
Työttömyysturvaseuraamusten muutos (BudjL) 2 300
Varallisuusharkinta 1.1.2025 (HO 2023) -3 300
Yhteensä -308 900

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2026 talousarvio 1 097 400 000
2025 II lisätalousarvio
2025 talousarvio 1 406 300 000
2024 tilinpäätös 1 696 100 000

56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 67 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

Selvitysosa:Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 2 950
Yhteensä 2 950

2026 talousarvio 67 850 000
2025 talousarvio 64 900 000
2024 tilinpäätös 57 985 826

57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 042 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin

2) väliaikaisesta epidemiakorvauksesta annetun lain (687/2020) mukaisten korvausten maksatuksen oikaisuun.

Selvitysosa:Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asumistuen kuntaryhmien muutos (Lisätoimet 2024) 800
Eläkeläisten asumistukeen tehtävät muutokset (Lisätoimet 2024) 200
Kansaneläkkeen ja kuntoutusrahan ikärajan nosto 16 vuodesta 18 vuoteen (Lisätoimet 2024) 2 300
Kotihoidontuen Norjan malli (BudjL) -100
Kotoutumislain muuttaminen 1.4.2025 (siirto momentilta 32.50.30) 9 168
Nuorten ammatillinen kuntoutus (HO 2023) 600
Opiskelijat yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisälle (Lisätoimet 2024) 3 300
Pakolaiskiintiön alentaminen 850:stä 500:aan (HO 2023) -400
Tarvearvion muutos 21 112
Toimeentulotuen kokonaisuudistus (BudjL) -107 000
Tuloperusteinen työssäoloehto (euroistaminen) 1.9.2024 (HO 2023) 100
Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luopuminen 1.9.2024 (HO 2023) 1 000
Työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen 1.9.2024 (HO 2023) 1 000
Työttömyysturvaseuraamusten muutos (BudjL) 21 800
Yhteensä -46 120

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2026 talousarvio 1 042 100 000
2025 talousarvio 1 088 220 000
2024 tilinpäätös 789 805 000

60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 452 437 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen

3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin

5) sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) 24 b ja 26 a §:n mukaisen biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävän toteuttamiseen

6) Kelan järjestelmäkokonaisuudistuksen (Eepos-ohjelma) hankkeiden rahoitukseen.

Valtuus

Mikäli vuoden 2025 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2026.

Valtuuden käytöstä aiheutuvat menot budjetoidaan maksuperusteella.

Selvitysosa:Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 53 %, sairausvakuutusrahaston osuus 37 % ja kansaneläkerahaston osuus 10 % vuonna 2026. Valtio rahoittaa 33,4 % sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut 324 337 000
Sairausvakuutusrahaston toimintakulut 65 400 000
Kansaneläkerahaston toimintakulut 61 000 000
Yhteyspisteen toimintakulut 700 000
Kelan ohjaus- ja valvontatehtävä 1 000 000
Yhteensä 452 437 000

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2026 2027 2028 2029— Yhteensä
vuodesta 2026
lähtien
           
Ennen vuotta 2026 tehdyt sitoumukset 9 600 9 600 23 300 176 400 218 900
Menot yhteensä 9 600 9 600 23 300 176 400 218 900

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ansiotason kasvu 10 437
Eläkekulujen kasvu 800
Etuusjärjestelmien ja asiointipalvelun kehittäminen -4 700
Kertaluonteinen toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) -50 000
Valinnanvapauskokeilu (Investointiohjelma) 750
Yhteensä -42 713

2026 talousarvio 452 437 000
2025 II lisätalousarvio 750 000
2025 talousarvio 495 150 000
2024 tilinpäätös 520 050 000