Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              63. Eräät erityishankkeet
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2026

50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Momentille myönnetään 23 446 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen

3) enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työterveyslaitoksen tavoitteet noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ne vahvistetaan ministeriön ja Työterveyslaitoksen väliseen tulossopimukseen. Toiminnan painopisteet ovat työkyvyn varmistaminen työn murroksessa, työelämän digitalisaatiomuutoksen johtaminen sekä kestävän kehityksen huomioiminen työelämän kehittämisessä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Työterveyslaitoksen toiminnallisen tuloksellisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

Pienennetään työkyvyttömyysriskejä kehittämällä työterveyshuoltoa hybridityön, henkisen jaksamisen ja moniroolisuuden paineessa
  • — Kehitetään työterveyshuollon ennaltaehkäisevää ja työkykyä edistävää toimintaa sekä parannetaan työterveysyhteistyötä
  • — Uudistetaan kolmikantaisesti työterveyshuollon menetelmiä ja toimintamalleja
  • — Arvioidaan työterveyshuollossa käytössä olevien menetelmien ja prosessien toimivuutta ja vaikuttavuutta
  • — Kehitetään ratkaisuja henkistä työkykyä ja mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön työpaikoille ja työterveyshuoltoihin.
Vähennetään sairauspoissaoloja
  • — Varmistetaan työterveyshuollon toiminnallinen integraatio hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään
  • — Juurrutetaan TYÖOTE valtakunnallisesti kaikkiin merkittäviin sairausryhmiin
  • — Laajennetaan työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen välistä yhteistyötä
  • — Kehitetään opiskelijaterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä.
Helpotetaan työvoima- ja osaajapulaa luomalla toimintamalli täsmätyökyvyn johtamiseen
  • — Kehitetään työelämävalmiuksia työurasiirtymien tukemiseksi työuran nivelkohdissa
  • — Kehitetään työkyvyn tuen palveluja sekä ammattilaisten osaamista sote-keskuksissa
  • — Tutkitaan kehittämisohjelmien vaikutuksia palvelujen käyttäjien työ- ja toimintakykyyn
  • — Toteutetaan projekteja nuorten työelämään kiinnittymisen tukemiseksi, urajumien tunnistamiseksi ja työuralta syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Vähennetään modernin työelämän mielenterveysongelmia erityisesti nuorilla
  • — Kehitetään mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin tukea työssä kokonaisuutena huomioiden sekä työyhteisöt että yksilöt
  • — Luodaan työpaikoille parempia valmiuksia mielenterveyden edistämiseen, riskien tunnistamiseen ja mielenterveysasioihin tarttumiseen
  • — Toteutetaan Mielenterveyden tuen keinot ja menetelmät ja eri ammattialojen tuki -hanketta.
Turvataan hyvän työn edellytykset sote-sektorilla
  • — Parannetaan työvoiman saatavuutta ja riittävyyttä sote-sektorilla vahvistamalla työhön liittyviä veto- ja pitovoimatekijöitä
  • — Levitetään sotetyöpaikoilla hyvinvointia edistäviä keinoja yhteistyössä soteorganisaatioiden kanssa
  • — Seurataan keinojen toimivuutta ja vaikutuksia.
Työelämän vahvistaminen kriisi- ja poikkeusoloissa
  • — Tuetaan yhteiskunnan toimintakykyä ja väestön henkistä kestävyyttä häiriö- ja kriisitilanteissa sekä kehitetään työterveyshuollon ja työsuojelun kykyä vastata toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin.
Tuetaan teollisuuden vihreän siirtymän toteuttamista ja varmistetaan työntekijöiden turvallisuus
  • — Tuetaan teollisuuden vihreää siirtymää arvioimalla uusien materiaalien, energiatehokkaiden prosessien ja vihreän energian lähteiden työympäristöriskejä sekä kehittämällä riskien hallintakeinoja yhdessä yritysten kanssa
  • — Kehitetään työyhteisöjen kykyä pärjätä digitaalisessa murroksessa ja ottaa käyttöön uusia työn sujuvuutta ja työhyvinvointia parantavia teknologioita
  • — Luodaan malleja, kehittämisvälineitä ja käsitteistöä johtaa hybridityötä
  • — Tuetaan TYÖ2030-ohjelman toteutusta. Jatketaan työturvallisuuden kehittämistä tason nostamista yhteistyössä työpaikkojen kanssa.
Kehitetään työpaikkojen resilienssiä sekä toiminnan jatkuvuutta
  • — Varmistetaan suomalaisten työyhteisöjen työturvallisuus ja toiminnan jatkuvuus ääri- ja kriisiolosuhteissa
  • — Parannetaan turvallisuus- ja huoltovarmuuskriittisten toimijoiden resilienssiä ja kykyä toimia hybridiuhan alaisuudessa sekä ääri- ja kriisiolosuhteissa
  • — Poikkeusolojen ja kriisitilanteiden varautumis-, ennakointi- ja hallintaosaamisen kautta syntyvien uusien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen työ- ja elinkeinoelämässä sekä viranomaisten ja päättäjien toiminnassa
  • — Taataan Työterveyslaitoksen toiminnan relevanttius, turvallisuus ja jatkuvuus kaikissa olosuhteissa.

Työterveyslaitoksen toiminnan rahoittamiseksi suoritetaan valtion vuotuisessa talousarviossa hyväksytyn toiminnan laajuuden mukaan vuosittain valtionosuutena neljä viidesosaa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän laitoksen talousarvion mukaisista kustannuksista. Talousarvion rajoissa Työterveyslaitokselle voidaan työsuojelu- ja työterveysalan tutkimus- ja palvelutoimintaan liittyvien erityistehtävien suorittamista tai erityistä tukea tarvitsevia toimintoja varten antaa lisättyä valtionosuutta.

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan vuonna 2026 olevan 49 290 000 euroa, esitetään myönnettäväksi valtionosuutta 23 446 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan tuottojen arvioidaan olevan suurempia kuin viidesosa valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan menoista. Ylimenevät tuotot käytetään Työterveyslaitoksen t&k-toimintaan ja vaikuttamistoimintaan.

Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan 2026 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus vuosina 2024—2026 (1 000 euroa)

    Menot   Oma rahoitus   Valtionosuus
  2024
tot.
2025
arvio
2026
arvio
2024
tot.
2025
arvio
2026
arvio
2024
tot.
2025
arvio
2026
arvio
                   
Tutkimus ja kehittäminen 18 498 25 456 22 656 10 199 12 800 10 200 8 299 12 656 12 456
Vaikuttaminen 17 661 16 544 16 634 1 542 5 644 5 644 16 119 10 900 10 990
Muu valtionosuustoiminta - - - - - - - - -
Yhteensä 36 159 42 000 39 290 11 741 18 444 15 844 24 418 23 556 23 446
Liiketoiminta 14 193 10 000 10 000 14 193 10 000 10 000 - - -
Yhteensä 50 352 52 000 49 290 25 934 28 444 25 844 24 418 23 556 23 446
Rahoitusosuus, %             48 45 48

Määrärahasta käytetään arviolta 6,9 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus -260
Toksikologisen osaamisen keskuksen perustaminen ja toiminta (Itäinen Suomi) 100
Tutkimuslaitosten post doc -ohjelma 450
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) -400
Yhteensä -110

2026 talousarvio 23 446 000
2025 talousarvio 23 556 000
2024 tilinpäätös 24 418 000