Talousarvioesitys 2026
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta ja valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallinnonalansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua sekä niiden toimeenpanoa ja informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyen.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu hallinnonalan strategisista tavoitteista erityisesti seuraaviin:
- — hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
- — toiminta- ja työkyky ovat parantuneet
- — elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt
- — oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
- — hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta haetaan:
- — päätöksenteon tuella, mm. hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arvioimisella
- — tietotuotannon parantamisella
- — tutkitun tiedon välittämisellä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kansalaisten käyttöön.
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 89 447 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuihin, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen
4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (703/2023) mukaisiin tehtäviin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
1) kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain (459/1973) 12 §:n mukaisen oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menojen maksamiseen
2) oikeuslääkeopillisista tutkimuksista suoritettavista korvauksista annetun asetuksen (133/2020) mukaisten palkkioiden ja korvausten maksamiseen
3) yliopistoilta ostopalveluna tehtävän oikeuslääketieteen erikoislääkärikoulutuksen menojen maksamiseen
4) oikeuslääketieteellisen ruumiinavaukseen määrättyjen ruumiiden kuljetuksista tai poliisin tilaamista ruumiiden kuljetuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
5) oikeuslääkäreille virka-ajan ulkopuolella tehtävästä päivystyksestä aiheutuvien päivystyspalkkioiden tai -palkkojen maksamiseen enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa sekä muiden päivystystoiminnan menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2026. Tavoitteet määritellään ministeriön ja laitoksen välisessä tulossopimuksessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. THL toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi THL toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. THL vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaustehtävistä.
THL:n toiminnan perusta on laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strateginen visio eheästä yhteiskunnasta ja kestävästä hyvinvoinnista. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.
Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.
Voimavarojen supistuessa THL on tarkistanut toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon sekä asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit on minimoitu. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus ovat laitokselle tärkeitä. THL:n tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. THL:n tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. THL:n hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistumista. THL:n rahoitusrakenne on tasapainoinen laitoksen tehtäviin nähden.
THL kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. THL:n henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtamistehtävissä toimivien osaamista kehitetään, jotta johtaminen on ammattimaista ja kannustavaa. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan ja työnantajakuvaa kehitetään. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuutta ja pitkäjänteisyyttä parannetaan.
Laki kuolemansyyn selvittämisestä (459/1973) määrittelee oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen perusteet. Momentilta maksetaan myös asetuksen (133/2020) mukaisia palkkioita ruumiinavauksia suorittaville oikeuslääkäreille.
Vuonna 2024 oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia tehtiin 8 400, vuosina 2025 ja 2026 arvioidaan tehtävän 8 400 ruumiinavausta per vuosi.
Toiminnan tavoitteena on:
- — oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten suorittaminen lain mukaisin indikaatioin
- — yleisen oikeusturvan toteutuminen selvittämällä kuoleman olosuhteet, kuolemansyy ja kuolemanluokka
- — selvittää alkoholi- ja huumemyrkytyskuolemat, alkoholin ja muiden päihteiden sekä lääkeaineiden merkitys kuolemantapauksissa
- — saada väkivaltaisista kuolemista oikeuden käyttöön puolueeton ja riippumaton asiantuntijalausunto ja todisteluaineisto
- — varmistaa potilaan ja terveydenhuollon henkilöstön oikeusturva
- — tuottaa tietoa tapaturmaisista, ammattitaudin aiheuttamista ja luonnollisista kuolemista vakuutusoikeudellisia selvityksiä varten
- — oikeuslääkäriresurssien saatavuuden varmistaminen erikoislääkärikoulutuksella.
Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)
| Alkoholitutkimussäätiö | 343 000 |
| Suomalainen Lääkäriseura Duodecim | 1 182 000 |
| Suomen Syöpäyhdistys | 1 107 000 |
| Näkövammaisten keskusliitto | 133 000 |
| Hoitotyön tutkimussäätiö | 742 000 |
| Yhteensä | 3 507 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Bruttomenot | 131 036 | 130 633 | 139 947 |
| Bruttotulot | 49 867 | 49 800 | 50 500 |
| Nettomenot | 81 169 | 80 833 | 89 447 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 16 740 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 16 574 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot, myyntituotot | 8 708 | 8 800 | 9 000 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 5 145 | 5 500 | 5 400 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 2 243 | 2 300 | 2 200 |
| Kustannukset yhteensä | 7 388 | 7 800 | 7 600 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 320 | 1 000 | 1 400 |
| Kustannusvastaavuus, % | 118 | 113 | 118 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 29 236 | 30 500 | 30 500 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 3 312 | 3 500 | 3 500 |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 8 540 | 7 000 | 7 500 |
| Tuotot yhteensä | 41 088 | 41 000 | 41 500 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 57 187 | 58 000 | 59 000 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -16 099 | -17 000 | -17 500 |
| Omarahoitusosuus, % | 28 | 29 | 30 |
THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet osastoittain
| 2024 toteutuma |
htv | 2025 arvio |
htv | 2026 tavoite |
htv | |
| Sote | 48 653 | 463 | 43 082 | 404 | 45 652 | 399 |
| Väestö | 27 741 | 264 | 31 459 | 295 | 33 242 | 291 |
| Turva | 30 579 | 291 | 31 245 | 293 | 32 577 | 285 |
| Tieto | 24 063 | 229 | 24 847 | 233 | 28 476 | 249 |
| Yhteensä | 131 036 | 1 247 | 130 633 | 1 225 | 139 947 | 1 224 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 85 940 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 3 507 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 20,1 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus | -3 312 |
| Hoitotyön tutkimussäätiö: hoitotyön tutkimus | -200 |
| ICD-11-diagnoosiluokituksen kansallinen käyttöönotto | -220 |
| Kansallinen varautuminen lääkkeiden hankintaan ja jakeluun (9 htv) | -500 |
| Käypä hoito -suositukset (ruotsinkieliset käännökset) | -42 |
| Lakisääteisten tehtävien turvaaminen (TA 2023) | -1 000 |
| Siirto momentilta 33.02.20 | 13 107 |
| Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistus | -425 |
| Toksikologisen osaamisen keskuksen perustaminen ja toiminta (Itäinen Suomi) | 300 |
| Tutkimuslaitosten post doc -ohjelma | 1 050 |
| Palkkausten tarkistukset | 1 776 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) | -1 520 |
| Tasomuutos | -400 |
| Yhteensä | 8 614 |
| 2026 talousarvio | 89 447 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 752 000 |
| 2025 talousarvio | 80 833 000 |
| 2024 tilinpäätös | 81 003 000 |
(25.) Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2025 talousarvio | 5 000 000 |
| 2024 tilinpäätös | 5 000 000 |
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) poikkihallinnollisen kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman toimeenpanoon
2) ohjelman toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, hyvinvointialueille, Kansaneläkelaitokselle, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille
3) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän, myös virkaan nimitettyjen, palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan poikkihallinnollista ja yhdessä järjestöjen kanssa toteutetaan kolmevuotista kansallista terveys- ja hyvinvointiohjelmaa, jolla vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta ottamalla käyttöön vaikuttaviksi arvioituja käytäntöjä sekä kehitetään uusia ratkaisuja perustuen kokonaistaloudelliseen hyötyyn ja kustannusvaikuttavuuteen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansallisen terveyden ja hyvinvoinnin ohjelman tasomuutos (HO 2023) | -1 500 |
| Yhteensä | -1 500 |
| 2026 talousarvio | 2 000 000 |
| 2025 talousarvio | 3 500 000 |
| 2024 tilinpäätös | 2 000 000 |
50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 23 446 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen
3) enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Selvitysosa:Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työterveyslaitoksen tavoitteet noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ne vahvistetaan ministeriön ja Työterveyslaitoksen väliseen tulossopimukseen. Toiminnan painopisteet ovat työkyvyn varmistaminen työn murroksessa, työelämän digitalisaatiomuutoksen johtaminen sekä kestävän kehityksen huomioiminen työelämän kehittämisessä.
Työterveyslaitoksen toiminnallisen tuloksellisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat:
- — Kehitetään työterveyshuollon ennaltaehkäisevää ja työkykyä edistävää toimintaa sekä parannetaan työterveysyhteistyötä
- — Uudistetaan kolmikantaisesti työterveyshuollon menetelmiä ja toimintamalleja
- — Arvioidaan työterveyshuollossa käytössä olevien menetelmien ja prosessien toimivuutta ja vaikuttavuutta
- — Kehitetään ratkaisuja henkistä työkykyä ja mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön työpaikoille ja työterveyshuoltoihin.
- — Varmistetaan työterveyshuollon toiminnallinen integraatio hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään
- — Juurrutetaan TYÖOTE valtakunnallisesti kaikkiin merkittäviin sairausryhmiin
- — Laajennetaan työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen välistä yhteistyötä
- — Kehitetään opiskelijaterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä.
- — Kehitetään työelämävalmiuksia työurasiirtymien tukemiseksi työuran nivelkohdissa
- — Kehitetään työkyvyn tuen palveluja sekä ammattilaisten osaamista sote-keskuksissa
- — Tutkitaan kehittämisohjelmien vaikutuksia palvelujen käyttäjien työ- ja toimintakykyyn
- — Toteutetaan projekteja nuorten työelämään kiinnittymisen tukemiseksi, urajumien tunnistamiseksi ja työuralta syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
- — Kehitetään mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin tukea työssä kokonaisuutena huomioiden sekä työyhteisöt että yksilöt
- — Luodaan työpaikoille parempia valmiuksia mielenterveyden edistämiseen, riskien tunnistamiseen ja mielenterveysasioihin tarttumiseen
- — Toteutetaan Mielenterveyden tuen keinot ja menetelmät ja eri ammattialojen tuki -hanketta.
- — Parannetaan työvoiman saatavuutta ja riittävyyttä sote-sektorilla vahvistamalla työhön liittyviä veto- ja pitovoimatekijöitä
- — Levitetään sotetyöpaikoilla hyvinvointia edistäviä keinoja yhteistyössä soteorganisaatioiden kanssa
- — Seurataan keinojen toimivuutta ja vaikutuksia.
- — Tuetaan yhteiskunnan toimintakykyä ja väestön henkistä kestävyyttä häiriö- ja kriisitilanteissa sekä kehitetään työterveyshuollon ja työsuojelun kykyä vastata toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin.
- — Tuetaan teollisuuden vihreää siirtymää arvioimalla uusien materiaalien, energiatehokkaiden prosessien ja vihreän energian lähteiden työympäristöriskejä sekä kehittämällä riskien hallintakeinoja yhdessä yritysten kanssa
- — Kehitetään työyhteisöjen kykyä pärjätä digitaalisessa murroksessa ja ottaa käyttöön uusia työn sujuvuutta ja työhyvinvointia parantavia teknologioita
- — Luodaan malleja, kehittämisvälineitä ja käsitteistöä johtaa hybridityötä
- — Tuetaan TYÖ2030-ohjelman toteutusta. Jatketaan työturvallisuuden kehittämistä tason nostamista yhteistyössä työpaikkojen kanssa.
- — Varmistetaan suomalaisten työyhteisöjen työturvallisuus ja toiminnan jatkuvuus ääri- ja kriisiolosuhteissa
- — Parannetaan turvallisuus- ja huoltovarmuuskriittisten toimijoiden resilienssiä ja kykyä toimia hybridiuhan alaisuudessa sekä ääri- ja kriisiolosuhteissa
- — Poikkeusolojen ja kriisitilanteiden varautumis-, ennakointi- ja hallintaosaamisen kautta syntyvien uusien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen työ- ja elinkeinoelämässä sekä viranomaisten ja päättäjien toiminnassa
- — Taataan Työterveyslaitoksen toiminnan relevanttius, turvallisuus ja jatkuvuus kaikissa olosuhteissa.
Työterveyslaitoksen toiminnan rahoittamiseksi suoritetaan valtion vuotuisessa talousarviossa hyväksytyn toiminnan laajuuden mukaan vuosittain valtionosuutena neljä viidesosaa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän laitoksen talousarvion mukaisista kustannuksista. Talousarvion rajoissa Työterveyslaitokselle voidaan työsuojelu- ja työterveysalan tutkimus- ja palvelutoimintaan liittyvien erityistehtävien suorittamista tai erityistä tukea tarvitsevia toimintoja varten antaa lisättyä valtionosuutta.
Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan vuonna 2026 olevan 49 290 000 euroa, esitetään myönnettäväksi valtionosuutta 23 446 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan tuottojen arvioidaan olevan suurempia kuin viidesosa valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan menoista. Ylimenevät tuotot käytetään Työterveyslaitoksen t&k-toimintaan ja vaikuttamistoimintaan.
Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan 2026 seuraavaksi:
Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus vuosina 2024—2026 (1 000 euroa)
| Menot | Oma rahoitus | Valtionosuus | |||||||
| 2024 tot. |
2025 arvio |
2026 arvio |
2024 tot. |
2025 arvio |
2026 arvio |
2024 tot. |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Tutkimus ja kehittäminen | 18 498 | 25 456 | 22 656 | 10 199 | 12 800 | 10 200 | 8 299 | 12 656 | 12 456 |
| Vaikuttaminen | 17 661 | 16 544 | 16 634 | 1 542 | 5 644 | 5 644 | 16 119 | 10 900 | 10 990 |
| Muu valtionosuustoiminta | - | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Yhteensä | 36 159 | 42 000 | 39 290 | 11 741 | 18 444 | 15 844 | 24 418 | 23 556 | 23 446 |
| Liiketoiminta | 14 193 | 10 000 | 10 000 | 14 193 | 10 000 | 10 000 | - | - | - |
| Yhteensä | 50 352 | 52 000 | 49 290 | 25 934 | 28 444 | 25 844 | 24 418 | 23 556 | 23 446 |
| Rahoitusosuus, % | 48 | 45 | 48 | ||||||
Määrärahasta käytetään arviolta 6,9 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus | -260 |
| Toksikologisen osaamisen keskuksen perustaminen ja toiminta (Itäinen Suomi) | 100 |
| Tutkimuslaitosten post doc -ohjelma | 450 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) | -400 |
| Yhteensä | -110 |
| 2026 talousarvio | 23 446 000 |
| 2025 talousarvio | 23 556 000 |
| 2024 tilinpäätös | 24 418 000 |
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 327 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeiden läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän, myös virkaan nimitettyjen, palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 6 790 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 537 000 euroa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.
Määrärahasta käytetään arviolta 3 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avustuslisäykset sosiaali- ja terveysalan hankkeisiin (TA 2025) | -935 |
| Hyvän työn ohjelman rahoitus (HO 2023) | -1 000 |
| Ikääntyneiden perhehoidon kartoittamisen hanke (TA 2025) | -30 |
| Kansallinen syöpästrategian toimeenpano (TA 2025) | -80 |
| Psykoterapeuttikoulutuksen kaksiportaisuus | 3 000 |
| Psykoterapeuttikoulutuksen kaksiportaisuus (siirto momentilta 29.40.20) (HO 2023) | 2 000 |
| Sairaanhoitajien kliininen erikoistumiskoulutus | -500 |
| Vaikuttavuusrahan tasomuutos (HO 2023) | -1 500 |
| Väestöpoliittinen ohjelma | 290 |
| Yhteensä | 1 245 |
| 2026 talousarvio | 7 327 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 2 000 000 |
| 2025 talousarvio | 6 082 000 |
| 2024 tilinpäätös | 8 637 000 |