Talousarvioesitys 2026
50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen
Selvitysosa:Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Kotoutumistoimien keskeinen tarkoitus onkin varmistaa mahdollisimman nopea siirtyminen työmarkkinoille riittävin valmiuksin. Kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osaamista sekä osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemuksen ja osallisuuden lisäämisellä. Kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi maahanmuuttajien neuvontaa ja ohjausta vahvistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajanaisten mahdollisuuteen osallistua kotoutumis- ja kielikoulutukseen työllistymisedellytysten vahvistamiseksi. Kotoutumista tehostetaan myös kotoutumispalveluiden laatua, velvoittavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla. Lisäksi hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvat kunnat huolehtivat ilman huoltajaa maassa olevien lasten ja nuorten kotoutumislain mukaisista palveluista.
Varmistetaan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden nopea siirtyminen kuntiin ja kotoutumista edistävien palveluiden piiriin. Tehostetaan kiintiöpakolaisten kuntapaikkojen etsimistä myös ruotsinkielisistä kunnista. Hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2026 pakolaiskiintiö on 500 henkilöä.
Suomen menestys ja kansainvälinen kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen. Hallitusohjelman mukaan ensisijaisesti pyritään huolehtimaan Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisestä. Lisäksi hallitus täydentää työvoimaa ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta. EU:n ulkopuolisen työperäisen maahanmuuton painopisteenä ovat korkeakoulutetut henkilöt ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi. Hallitus seuraa työperäisen maahanmuuton vaikutuksia työvoiman saatavuuteen ja julkiseen talouteen. Työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta. Hallitus edistää työvoiman liikkuvuutta EU/ETA-alueen sisältä ja kohdentaa työperusteisen maahanmuuton toimia kumppanuusmaamallin maihin muun muassa sujuvoittamalla oleskelulupamenettelyjä samalla väärinkäytöksiä torjuen sekä vahvistamalla Suomen houkuttelevuutta osaajien kohdemaana. Työperusteisten oleskelulupien osalta tavoitellaan kuukauden enimmäiskäsittelyaikaa ja erityisasiantuntijoiden osalta viikon enimmäiskäsittelyaikaa. Ennakkovalvontaa, jälkivalvontaa ja osa-automaation käyttöä Maahanmuuttovirastossa kehitetään ja lisätään. Suomalaisten työmarkkinoiden mainetta parannetaan puuttumalla aktiivisesti ja ennakoiden työmarkkinoilla esiintyviin väärinkäytöksiin. Hallitus varmistaa, että opiskeluperusteinen maahantulo on hallittua. Arvioidaan kolmansista maista tulevien opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä toimeentuloon, lupajärjestelmän väärinkäyttöön ja mahdollisiin turvallisuusuhkiin liittyvät haasteet ja lainsäädäntömuutostarpeet, jotta voidaan ehkäistä hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa, haavoittuvaan asemaan joutumista (mm. toimeentulon haasteet) ja väärinkäytöksiä ja mahdollisia turvallisuusuhkia. Selvityksen pohjalta tarpeellisiksi arvioidut toimenpiteet viedään eteenpäin vuoden 2025 loppuun mennessä ja toimeenpannaan vuonna 2026. Huomiota kiinnitetään myös kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen integroitumiseen ja työllistymisen edistämiseen.
Valtion Work in Finland -toiminnalla (WiF) tuetaan mm. osaajakysynnän ja -tarjonnan kartoittamista, kansainvälisen rekrytoinnin palveluiden kehittämistä sekä rekrytointien eettisyyttä ja maakuvaviestintää erityisesti kumppanimaissa. Business Finlandin WiF-toimintaan arvioidaan käytettävän 2,6 milj. euroa momentilta 32.01.05. KEHA-keskuksen Work in Finland -toimintaan arvioidaan käytettävän yhteensä noin 2,5 milj. euroa momentilta 32.01.02.
Kotoutuminen
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste (%) | 62,8 | 61 | 72,1 |
| Kansainvälisen suojelun perusteella maahan tulleiden työllisyysaste (%) 1/3/5/8 v maahantulon jälkeen | 5/17/25/40 | 5/17/25/40 | 15/30/50/72,1 |
| Työllisyysaste (%) 1/3/5/8 v kotoutumissuunnitelman saamisen jälkeen | 10/25/35/45 | 10/25/35/45 | 20/40/60/72,1 |
| Kotoutumissuunnitelman saaneiden sosiaaliturvariippuvuus | - | - | Vähenee |
| Saavuttanut kotoutumiskoulutuksessa vähintään tavoitekielitaitotason B1 (%) | 32 | 32 | 40 |
Kansainvälinen osaaminen
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Työperusteiset oleskeluluvat kumppanuusmaamallin maista (pl. kausityö) (kpl) | 2 731 | > 2 200 | > 2 700 |
| EU-kansalaisten rekisteröinnit, työ (kpl) | 2 847 | > 2 300 | > 2 800 |
| Kumppanuusmaamallin maiden oleskelulupien ja EU-kansalaisten rekisteröintien osuus työperusteisesta maahanmuutosta (pl. kausityö) | 44 % | 46 % | 48 % |
03. Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 109 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kotoutumisen, työllisyyden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen sekä EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen
2) kansainvälisen osaamisen ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseen
3) kotoutumisen kokonaisuuden ja kotoutumisen edistämistä koskevan politiikan seurantaan ja arviointiin
4) valtionavustuslain (688/2001) mukaiseen kunnille, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen ja työllisyyden edistämiseen, kansainvälisen osaamisen ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseen ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyyn sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön
5) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 13 §:ssä säädettyihin kunnan kotoutumisohjelman mukaisiin palveluihin osallistuvien työtapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen
6) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
7) ennakoiden maksamiseen, jos se on myönnettävän rahoituksen tai avustuksen käytön kannalta perusteltua
8) kohdan 4) mukaisten siirtomenojen maksamiseen
9) valtion virastojen ja laitosten toteuttamien hankkeiden rahoittamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Maahanmuuttajien työllistymistä ja mukaanpääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan maahanmuuttajien kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia vahvistamalla sekä yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä. Maahanmuuttajien omaa vastuuta kotoutumisesta sekä kotoutumista edistävien palveluiden velvoittavuutta lisätään. Parannetaan maahanmuuttajaäitien asemaa.
Työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta. Työperusteisen maahanmuuton avulla panostetaan osaavan työvoiman saatavuuteen oikea-aikaisesti vastaten työmarkkinoiden tarpeisiin. Työvoiman houkuttelussa ja työmahdollisuuksien markkinoinnissa erityisiä kohderyhmiä ovat osaajat kumppanimaamallin maista, korkeasti koulutetut, EU-kansalaiset ja työvoimapula-alojen työntekijät. Keskeisinä toimina ovat osaavan työvoiman houkuttelu, maakuvaviestinnän kehittäminen, oleskelulupaprosessin sujuvoittaminen ja työn perusteella muuttaneiden asettautumisen ja kotoutumisen tukeminen sekä kuntien roolin kehittäminen.
Työ- ja koulutusperusteisten maahanmuuttajien sekä heidän perheidensä maahan jäämistä helpotetaan sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja ja muita viranomaispalveluita, kehittämällä kansainvälisen rekrytoinnin palveluita, vahvistamalla työelämän vastaanottavuutta sekä lisäämällä Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien ja yritysten kohtaamista. Samalla puututaan aktiivisesti ja ennakoiden työmarkkinoilla esiintyviin väärinkäytöksiin. Lisäksi parannetaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön uhrien tavoittamista ja tunnistamista.
Maahanmuuttajien kotoutumisen alkuvaiheen palveluprosessia, palvelutarpeen arviointia, osaamisen tunnistamista, ohjausta, monikielistä yhteiskuntaorientaatiota, kieli- ja kotoutumiskoulutusta, kielitaidon testausta ja muita maahanmuuttajille suunnattuja palveluita sekä palvelujen yhdistämistä kehitetään maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Toteutetaan kotoutumispalvelujen, mukaan lukien kotoutumiskoulutus, uudistus, jossa järjestelmää tehostetaan ja rahoitus kootaan yhteen kanavaan. Vahvistetaan mahdollisuuksia kotoutua myös ruotsin kielellä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen | 1 709 000 |
| Valtionavustukset | |
| — Ruotsinkielinen kotoutuminen | 300 000 |
| — Työvoiman maahanmuutto ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy | 100 000 |
| Yhteensä | 2 109 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 1 709 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 400 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kotoutumiseen liittyvät menot (siirto momentille 32.01.02) | -100 |
| Kotoutumisjärjestelmän uudistamisen ja lainsäädäntöjen toimeenpano (siirto momentilta 32.01.01) | 240 |
| Tasomuutos | -240 |
| Yhteensä | -100 |
| 2026 talousarvio | 2 109 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | -100 000 |
| 2025 talousarvio | 2 209 000 |
| 2024 tilinpäätös | 4 801 000 |
30. Valtion korvaukset kotoutumisen edistämisestä (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 349 744 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) ja valtioneuvoston asetusten (577/2024 ja 872/2024) mukaisesti:
1) kunnille, hyvinvointialueille ja Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, jotka aiheutuvat lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan sekä alkukartoituksen järjestämisestä
2) toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta, vastaanottoon varautumisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle, hyvinvointialueelle ja Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen
3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä hyvinvointialueelle, Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle sekä Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 25 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen
4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua
5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien hyvinvointialueille ja Ahvenanmaan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin
6) Suomen sodissa vuosina 1939—1945 vapaaehtoisina palvelleiden entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevien henkilöiden ja heidän aviopuolisoidensa hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin
7) kohdan 3) mukaisten kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kotoutumislain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määritellyistä henkilöistä maksettavien korvausten piirissä olevien määrä arvioidaan kahden edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Kiintiöpakolaisten osalta maksettavien korvausten piirissä olevien lukumäärä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Vuonna 2026 arvioidaan kuntiin muuttavan noin 33 000 tilapäistä suojelua saavaa henkilöä, joille on rekisteröity kotikunta. Vuoden 2026 pakolaiskiintiö on 500 henkilöä.
Kotoutumislain 45 §:n mukaisesti kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavaa laskennallista korvausta maksetaan kunnalle ja hyvinvointialueelle kahdelta vuodelta alkaen siitä, kun ensimmäinen kotikuntamerkintä on tehty. Kiintiöpakolaisten osalta korvausta maksetaan kolmelta vuodelta. Henkilöistä, joista maksettavan laskennallisen korvauksen maksuaika on alkanut ennen 1.1.2025 korvausaika on kolme vuotta, kiintiöpakolaisten osalta neljä vuotta.
Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on mahdollisuus hakea Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselta korvausta kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.
Kansainvälistä suojelua saavien sekä tilapäistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjautumista edistetään tehostamalla kuntakorvausjärjestelmän toimivuutta sekä tiivistämällä valtionhallinnon eri toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Sodissa vapaaehtoisina palvelleet | 1 000 000 |
| — Heimoveteraanit | 1 000 000 |
| Laskennalliset korvaukset pakolaisista (12 063 henkilöä) ja tilapäistä suojelua saavista (33 017 henkilöä) | 164 468 000 |
| Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset | 184 276 000 |
| — Toimeentulotuki (157 euroa/vuosi/hlö) | 3 855 000 |
| — Erityiskustannukset (2 960 euroa/vuosi/hlö) | 115 183 000 |
| — Korvaukset alaikäisten huollosta (12 000 euroa/vuosi/hlö) | 65 238 000 |
| Yhteensä | 349 744 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 719 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 349 025 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kotoutumiskoulutuksen hintatason tarkistus (Lisätoimet 2024) | 2 300 |
| Kotoutumislain kokonaisuudistus | -2 562 |
| Laskennallisen korvauksen muutos (Lisätoimet 2024) | 6 000 |
| Pakolaiskiintiön alentaminen 850:stä 500:aan (HO 2023) | -4 313 |
| Pakolaiskiintiön nosto 1 050 henkilöön v. 2022 | -1 100 |
| Pakolaiskiintiö nosto 1 500 henkilöön v. 2022 | -2 475 |
| Perustoimeentulotuki (siirto momentille 33.10.57) | -9 168 |
| Tarkentuneet arviot momentin kustannuksista | -21 412 |
| Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki (siirto momentilta 28.89.31) | 319 |
| Yhteensä | -32 411 |
| 2026 talousarvio | 349 744 000 |
| 2025 talousarvio | 382 155 000 |
| 2024 tilinpäätös | 316 203 533 |