Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         30. Työllisyys ja yrittäjyys
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2026

40. Yritysten erityisrahoitusPDF-versio

Suostumus
Finnvera-konsernin rahoitusvaltuudet

Finnvera Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden vastuusitoumusten 50 mrd. euron enimmäismäärästä Finnvera Oyj:n kotimaan rahoituksen vastuusitoumukset saavat olla enintään 10 mrd. euroa ja viennin rahoituksen vastuusitoumukset enintään 40 mrd. euroa. Tästä viennin rahoituksen sitoumusten enimmäisvastuumäärästä enintään 20 mrd. euroa saa olla a) Finnvera Oyj:n hallituksen erityisriskinottona hyväksymää, b) yhtiökokouksen tai omistajan erityistilanteessa päättämää taikka c) yhtiön hallituksen erityisellä perusteella työ- ja elinkeinoministeriön suostumuksella valtuuden piiriin siirtämää rahoitusta.

Ukrainan vientitakuu

Työ- ja elinkeinoministeriö voi korvata Finnvera Oyj:lle valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) ja valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä annetun lain nojalla Ukrainaan kohdistuvan viennin ja investointien edistämiseksi vuosina 2024—2026 myönnetyn vienninrahoituksen luottotappioita yhteensä enintään 200 milj. euroa.

Selvitysosa:Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamista tuetaan pääomamarkkinoita kehittämällä, erityisesti kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta parantamalla, uusien investointien ja osaamisen houkuttelulla sekä toimintakykyisen vienninrahoitusjärjestelmän ylläpitämisellä.

Tehokkaasti toimiva yritysrahoitusmarkkina on edellytys sille, että Suomeen saadaan lisää aloittavia yrityksiä sekä kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä ja että vientiyrityksillä on rahoituksen puolesta tasaveroiset kilpailuedellytykset. Ministeriö edistää kasvurahoitusta, yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman vahvistamista, puhtaan siirtymän rahoitusta sekä InvestEU- ja muun EU-rahoituksen hyödyntämistä yritysten elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Julkisella yritysrahoituksella on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Tavoitteena on täydentää yksityistä rahoitusta sekä katalysoida yksityistä rahoitusta eri toimenpitein sekä turvata julkisen vienninrahoitusjärjestelmän toimintaedellytykset. Julkista yritysrahoitusta ja valtion riskinjakoa tarvitaan erityisesti aloittavissa yrityksissä, innovatiivisissa kasvuyrityksissä sekä viennin rahoituksessa. Viennin rahoituksessa tavoitteena on varmistaa suomalaisille yrityksille tasavertaiset toimintaedellytykset suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Hallitusohjelman mukaan vahvistetaan viennin edistämisen rakenteita ja Finnveran vientiä tukevaa roolia. Julkisella vienninrahoituksella turvataan suomalaisyritysten tasavertaiset kilpailuolosuhteet globaaleilla markkinoilla ja edistetään vientiä ja työllisyyttä. Hallitusohjelman mukaan valtion pääomasijoitustoimintaa on tehostettu keskittämällä se osaksi Suomen Teollisuussijoitus -konsernia (Tesi). Tesi toimeenpanee uuden sijoitusstrategian mukaista aikaisempaa vahvempaa kasvuun ja uudistumiseen ja investointien edistämiseen keskittyvää teollisuuspoliittista tehtävää. Teollisuustuki Oy on Tesin tytäryhtiö, joka voi myöntää valtiontukea sisältävää rahoitusta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2026:

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2024
toteutuma
2025
arvio
2026
arvio
       
Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinotoiminnalle      
— pääomasijoitukset/BKT (%) 0,5 0,7 0,8
Finnvera-konsernin rahoitusvaltuudet

Finnvera Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden vastuusitoumusten enimmäismäärä saa olla valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä annetun lain 6 §:n 1 momentin perusteella yhteensä enintään 50 mrd. euroa ja Finnvera Oyj:n varainhankintaa varten ottamien valtion vastuulla olevien velkojen määrä enintään 20 mrd. euroa.

Suostumuksella mahdollistettaisiin vastuusitoumusten enintään 50 mrd. euron määrän jaottelu Finnvera Oyj:n kotimaan rahoituksen sekä vienninrahoituksen vastuusitoumusten enimmäisvastuumääriksi. Enimmäismäärän rajoissa suostumuksella mahdollistettaisiin edellä mainitusti erityisriskinottona tai erityisillä perusteilla hyväksyttyjen vastuusitoumusten enintään 20 mrd. euron valtuus.

Finnvera Oyj:n kotimaan rahoituksen vastuusitoumusten 10 mrd. euron enimmäismäärän perusteena on kotimaan rahoituksen nykyinen vastuukanta ja arvio vastuukannan kehittymisestä.

Finnvera Oyj:n viennin rahoituksen vastuusitoumusten 40 mrd. euron enimmäisvastuumäärän perusteena on vientitakuiden ja erityistakausten nykyinen vastuukanta ja arvio vienninrahoituksen vastuukannan kehittymisestä sekä erityisesti arviot nykyisen vientitakuulain (laki valtion vientitakuista 422/2001) mukaisen erityisriskinoton piiriin kuuluvan vastuukannan kehittymisestä. Arvioitu erityisriskinoton piiriin kuuluvan vastuukannan kasvu on myös peruste uuden lainsäädännön mukaisen erityiset perusteet sisältävien vastuusitoumusten 20 mrd. euron valtuudelle.

Finnvera Oyj:n normaalia riskinottoa korkeampaan riskinottoon sisältävien vastuusitoumusten vastuukantaan voi sisältyä valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä annetun lain 10 §:n mukaisena erityisriskinottopäätöksenä Finnvera Oyj:n hallituksen hyväksymää rahoitusta tilanteissa, joissa rahoitukseen liittyvä riski on niin suuri, että yhtiön tavanomaisen riskiarvioinnin perusteella sitä ei voitaisi myöntää, tai jos rahoitus myönnettäisiin poikkeuksellisilla ehdoilla. Vastuukantaan voi sisältyä myös mainitun lain 11 §:n mukaisena omistajapäätöksenä myönnettyä rahoitusta, jos rahoituspäätökseen liittyy yhtiön riskinkantokyvyn ja valtion riskienhallinnan kannalta merkittäviä seikkoja tai jos rahoituspäätökseen liittyy muita valtion kannalta erityisen painavia perusteita.

Finnvera Oyj:n hallitus tai Finnvera Oyj:n hallituksen esityksestä yhtiökokous tai omistaja voivat harkinnan mukaan siirtää erityisin perustein riskinkohteen vastuut yhtiön tavanomaista toimintaa korkeamman riskinoton rahoitusvaltuuden piiriin. Finnvera Oyj:n hallituksen tekemä siirtopäätös ja yhtiölle tai omistajalle tekemä esitys vastuiden siirtämisestä tavanomaista toimintaa korkeamman riskinoton rahoitusvaltuuden piiriin edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön suostumusta. Yhtiökokous, omistaja tai Finnvera Oyj:n hallitus voivat myös harkinnan mukaan siirtää erityisillä perusteilla riskinkohteen pois erityisrahoitusvaltuuden piiristä, jos erityisriskinottopäätöksen tai omistajapäätöksen kriteerit tai muut vastaavat kriteerit eivät enää täyty. Yhtiön hallituksen tekemä riskinkohteen siirto pois erityisrahoitusvaltuuden piiristä saatetaan tiedoksi työ- ja elinkeinoministeriölle.

Ukrainan vientitakuu

Suostumus korvaa vuosien 2024 ja 2025 talousarvioissa annetut suostumukset. Suostumuksella mahdollistetaan Finnveran vienninrahoitus vienninedistämiseksi Ukrainaan ja kehitysyhteistyöperusteiset korkotukiluotot, joihin liittyvän luottoriskin Finnvera kantaa. Arvioituun rahoituskysyntään liittyy merkittävää epävarmuutta. Vienninrahoitus voidaan myöntää mm. viennistä, viennin rahoituksen järjestämisestä tai ulkomaille suuntautuvasta investoinnista syntyvän luottoriskin kattamiseksi. Ukrainan sotatilasta johtuen vienninrahoitukseen liittyvät riskit ovat niin suuret, että takuiden myöntämiseksi tarvitaan erillinen tappiokorvaussitoumus toiminnasta mahdollisesti syntyvien luottotappioiden korvaamiseksi. Vienninrahoitukselle on tärkeitä elinkeinopoliittisia tai kilpailukykyyn liittyviä perusteita.

42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) perusteella Enontekiön alueelle sähköverkon korvausinvestointiin myönnetyn avustuksen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään Enontekiön kunnan alueella tehtäviin sähköverkon korvausinvestointeihin v. 2021 myönnetystä 7 000 000 euron avustuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2026 2027 2028 2029 Yhteensä
vuodesta
2026 lähtien
           
Ennen vuotta 2026 tehdyt sitoumukset 1 000 1 000 900 450 3 350
Menot yhteensä 1 000 1 000 900 450 3 350

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusten tarkistukset 200
Yhteensä 200

2026 talousarvio 1 000 000
2025 II lisätalousarvio 200 000
2025 talousarvio 800 000
2024 tilinpäätös 900 000

47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 25 153 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n 1 momentin 3 kohdan sekä valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla myönnetyistä luotoista ja takauksista syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtio korvaa antamansa sitoumuksen perusteella Finnvera Oyj:lle luotto- ja takaustappioita. Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömät.

Yksittäinen iso tappio tai yksittäiset isot tappiot saattavat kasvattaa määrärahatarvetta olennaisesti, vaikka Finnvera Oyj:n lainojen ja takausten vastuukannan suhteellisessa riskiasemassa ei tapahtuisikaan merkittävää muutosta.

Finnvera Oyj:n arvioidaan tekevän noin 5 500 rahoituspäätöstä vuonna 2026. Rahoitusta saavien kasvavien yritysten osuus arvioidaan olevan noin 1 000 yritystä. Finnvera Oyj:llä on noin 21 000 asiakasta, joista alle 10 henkilöä työllistävien yritysten osuus on noin 84 %.

Vaikuttavuus

  2024
toteutuma
2025
arvio
2026
arvio
       
Luotto- ja takaustappiositoumusten piirissä olevien hankkeiden kokonaismäärä (mrd. euroa) 2,1 2,7 2,7
— josta Finnveran myöntämä rahoitus (mrd. euroa ja %) 0,9 (42 %) 1,2 (45 %) 1,2 (45 %)
— josta pankkien ja muun rahoituksen osuus (mrd. euroa ja %) 1,2 (48 %) 1,5 (55 %) 1,5 (55 %)
Aloittavien yritysten määrä (kpl) 1 610 2 200 2 200
Myötävaikutetut uudet työpaikat (kpl) 5 146 6 500 6 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kotimaan rahoitustoiminnan tappiokorvausten alentaminen (HO 2023) -10 000
Tappiokorvausten pienentyminen -12 616
Yhteensä -22 616

2026 talousarvio 25 153 000
2025 II lisätalousarvio -8 000 000
2025 talousarvio 47 769 000
2024 tilinpäätös 21 261 325

48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 61 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista ja -päätöksistä aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion ja alijäämäkorvauksen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisen julkisesti tuetun vienninrahoitusjärjestelmän olemassaolon, myötävaikuttaa vientiin perustuvaan suotuisaan työllisyys- ja talouskehitykseen sekä edesauttaa vienninrahoitukseen liittyvien korkoriskien hallintaa.

Korontasauksessa Suomen Vientiluotto Oy solmii korontasaussopimuksia luotto- tai rahoituslaitoksen kanssa tai tekee korontasauspäätöksiä. Korontasauksessa luotto- tai rahoituslaitos tai Suomen Vientiluotto Oy maksaa valtiolle korontasausluoton mukaista kiinteää korkoa ja valtio maksaa Suomen Vientiluotto Oy:lle tai luotto- tai rahoituslaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden, viitekorkoa lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (1547/2011) säädettävällä lisällä.

Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen myöntämisen tavoitteena on edistää Suomen taloudellista kehitystä turvaamalla suomalaisille vientiä harjoittaville yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja alihankkijoiden työllisyyttä.

Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasausluottoja koskevia korontasaussopimuksia tai näitä vastaavia korontasauspäätöksiä enintään 33 mrd. euron pääoma-arvosta sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja enintään 33 mrd. euron pääoma-arvosta.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

  2024
toteutuma
2025
arvio
2026
arvio
       
Korontasaussitoumukset vuoden lopussa1) (milj. euroa) 6 606 6 000 5 500

1) Sisältää Vientiluoton korontasaussopimukset ja -päätökset sekä luotto- ja korontasausvaraukset.

Korontasaussitoumuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2026 2027 2028 2029 Yhteensä
vuodesta
2026 lähtien
           
Vientiluottojen korkotuki 53 500 54 800 60 800 62 700 231 800
Suojausmenot 7 600 7 500 6 600 5 500 27 200
Menot yhteensä 61 100 62 300 67 400 68 200 259 000

Korontasaustoiminnasta valtiolle kertyvät korkohyvitykset tuloutuvat momentille 12.32.99. Korontasaustoiminnan arvioidaan olevan 8 800 000 euroa ylijäämäinen vuonna 2026.

Korontasaussitoumuksista valtiolle kertyvät tulot (1 000 euroa)

  2026 2027 2028 2029 Yhteensä
vuodesta
2026 lähtien
           
Korkohyvitykset 12 400 22 300 28 700 33 800 97 200
Suojaustulot 57 500 49 800 46 500 41 600 195 400
Tulot yhteensä 69 900 72 100 75 200 75 400 292 600

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Korkotason muutokset 100
Luottokannan ja korkotason muutokset 17 500
Luottokannan ja korkotason muutokset (v. 2026) -35 100
Vientiluottojen korkotuki ja suojausmenot -33 800
Yhteensä -51 300

2026 talousarvio 61 200 000
2025 talousarvio 112 500 000
2024 tilinpäätös 145 272 704

60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 020 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä annetun lain 15 §:n mukaisten valtion vastuiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä annetun lain 28 § 3 momentin mukaisiin vastuisiin

2) huoltovarmuusvarastojen hoitokorvausten maksamiseen Huoltovarmuusrahastolle.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa voidaan käyttää valtion vastuiden maksamiseen Valtiontakuurahastolle, mikäli erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n taseessa olevan vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston varat tai Valtiontakuurahaston varat eivät riitä kattamaan Finnvera Oyj:n tappiollista erillistulosta.

Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää varmuusvarastojen hoitokorvauksen maksamiseen Huoltovarmuusrahastolle.


2026 talousarvio 1 020 000
2025 talousarvio 1 020 000
2024 tilinpäätös 1 000 000

(82.) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtion erityisrahoitustoiminnan uudelleenjärjestely (BudjL) -10
Yhteensä -10

2025 talousarvio 10 000
2024 tilinpäätös

88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Suomen Teollisuussijoitus Oy saa tehdä Kasvu-suorasijoitusohjelman mukaisia uusia rahoituspäätöksiä enintään 100 000 000 eurolla vuonna 2026.

Selvitysosa:Valtuus on tarkoitettu Suomen Teollisuussijoitus Oy:n markkinaehtoisiin sijoituksiin, jotka yhtiö tekee kasvua edistäviin kohdeyhtiöihin Suomessa. Suoralla sijoitustoiminnalla tavoitellaan vahvempaa teollisuuspoliittista roolia, suorempaa kohdennusta ja kykyä vahvistaa nopeammin kasvua luomalla muun muassa uusia toimialoja ja osaamiskeskittymiä Suomeen tai vahvistamalla olemassa olevien kasvualojen kehitystä.

Painopisteenä ovat markkinoiden pullonkauloina pidetyt kaksi keskeisintä osa-aluetta. Sijoitusten kohteena on tutkimus- ja teknologialähtöisten yritysten skaalausvaiheen rahoitus uusien kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatio- ja yritysekosysteemien rakentamiseksi Suomeen. Toisena alueena on sijoitukset ja rahoitus teollisen mittakaavan investointihankkeisiin, jolla tavoitellaan uuden teollisuuden rakentamisen vauhdittamista. Suomen Teollisuussijoitus Oy tekee sijoitukset markkinaehtoisesti yhteistyössä yksityisten ja julkisten rahoittajien kanssa. Tesin sijoitusohjelman ja siihen liittyvän pääomituksen arvioidaan kanavoivan suorissa kasvuyhtiösijoituksissa vähintään kaksinkertaisen määrän yksityistä pääomaa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2028— Yhteensä
vuodesta 2028
lähtien
     
Vuoden 2026 sitoumukset 100 000 100 000
Menot yhteensä 100 000 100 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lisäpääomitusten maksatuksen ajoitusmuutos -100 000
Yhteensä -100 000

2026 talousarvio
2025 talousarvio 100 000 000