Talousarvioesitys 2026
30. Työllisyys ja yrittäjyys
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muiden koheesiopolitiikan ohjelmien, palkkaturvan sekä alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen menoista. Lisäksi lukuun sisältyy eräitä pienempiä työllisyyden, yrittäjyyden ja alueiden elinvoiman edistämiseen tarkoitettuja menoja.
Ennen vuoden 2025 talousarviota lukuun sisältyivät julkisista työvoima- ja yrityspalveluista aiheutuvat menot. Vuodesta 2025 alkaen kuntien muodostamat työvoimaviranomaiset vastaavat työvoimapalveluiden järjestämisestä. Rahoitus työvoimapalveluiden järjestämiseen on siirretty momentille 28.90.30.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä. Myös tehtyjen työtuntien määrää pyritään kasvattamaan. Hallitus toteuttaa uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä. Työllisyyden kasvulla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista yli 2 mrd. eurolla. Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus toteuttaa laajan kokonaisuuden uudistuksia, joilla muun muassa parannetaan työnteon kannustimia, yksinkertaistetaan sosiaaliturvajärjestelmää, helpotetaan työllistämistä, kehitetään kansainvälistä rekrytointia, lisätään paikallista sopimista työmarkkinoilla, parannetaan työhyvinvointia sekä työn ja perheen yhteensovittamista ja jatketaan työvoimapalveluiden uudistamista. Hallitusohjelman mukaan hallitus huolehtii, että TE-palvelujen rahoitus, ohjausjärjestelmä ja asiakaspalvelun lainsäädäntö turvaavat kuntien todelliset mahdollisuudet onnistua kohtaanto-ongelmien ratkaisemisessa kannustinjärjestelmän edellyttämällä tavalla.
Osana TE-palvelut 2024 -uudistusta työvoimapalvelujen ohjausmalli on muuttunut. Valtioneuvosto vahvisti työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä työllisyyden edistämisen valtakunnalliset tavoitteet vuoden 2024 lopussa. Tavoitteet asetetaan hallituskausittain ja ne ovat voimassa siihen saakka, kunnes uudet tavoitteet asetetaan. Kuluvalle hallituskaudelle asetettuina tavoitteina taataan yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset palvelut kaikille asiakkaille molemmilla kansalliskielillä, nostetaan matalan työllisyysasteen asiakasryhmien työllisyyttä, tuetaan työnhakijan nopeaa työllistymistä vaikuttavilla ja etuusmenoja vähentävillä palveluilla, tuetaan ammatillista, alueellista ja kansainvälistä liikkuvuutta työvoimapula-aloille sekä vahvistetaan alueen elinvoimaa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2024 toteutuma |
2025 arvio1) |
2026 arvio1) |
|
| Työttömät työnhakijat (1 000 hlöä) | 289 | 303 | 258 |
| Päättyneiden työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto (vko) | 23 | 25 | 21 |
| Virta yli 3 kk:n työttömyyteen, % | 47,8 | 50,1 | 42,7 |
1) Arviot tulevasta kehityksestä perustuvat VM:n mukaisiin arvioihin työttömyysasteen kehityksestä vuosina 2025 ja 2026 pois lukien päättyneiden työttömyysjaksojen keskimääräistä kestoa, jonka on oletettu jatkavan maltillista laskevaa trendiä.
Aluekehittäminen on valtion, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka perustuu alueiden erilaisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin. Aluekehittämisessä eri toimijoiden tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan kokonaisuutena sekä valtakunnallisesta että alueiden näkökulmasta.
Aluekehittämisen tavoitteena on edistää alueiden kestävää kasvua ja kilpailukykyä, asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua. Aluekehittämistoimintaa suuntaavat alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain lisäksi valtioneuvoston hallituskaudeksi määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet (aluekehittämispäätös) ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tuetaan EU:n ohjelmakaudelle 2021—2027 laadittujen ohjelmien toteutuksella.
Aluekehittämispäätös 2024—2027 sisältää pääministeri Petteri Orpon hallituksen aluekehittämisen painopisteet ja tavoitteet. Aluekehittämisen painopisteet vuosille 2024—2027 ovat: kestävä elinvoima ja investoinnit, hyvinvoiva väestö ja yhteisöt sekä vetovoimainen elinympäristö ja monimuotoinen luonto. Aluekehittämispäätös ohjaa eri hallinnonalojen ja maakuntien liittojen aluekehittämistä ja niiden toimenpiteiden yhteensovittamista. Ministeriöt huomioivat aluekehittämispäätöksen tavoitteet omassa ja hallinnonalansa toimissa. Maakuntien liitot huomioivat aluekehittämispäätöksen omissa strategioissaan yhteistyössä aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Valtakunnan tasolla aluekehittämisen kokonaisuudesta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, joka yhteensovittaa ja linjaa alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta ja vaikuttavuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on seurata valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen toteuttamista sekä edistää valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä.
Valtion aluehallintouudistuksen mukaisesti perustetaan vuoden 2026 alussa nykyisten 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen pohjalta 10 alueellista elinvoimakeskusta, joilla on toimipaikka kaikissa maakunnissa. Elinvoimakeskusten toiminnan on tarkoitus tukea alueiden omiin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuvaa alueiden kehittämistä yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa. Elinvoimakeskukset huomioivat tehtävissään valtakunnalliset aluekehittämisen painopisteet ja toimialueen maakuntaohjelmat. Elinvoimakeskukset hoitavat monialaisesti, ja alueellisessa kumppanuusyhteistyössä, alueiden elinvoimaan liittyviä tehtäviä muun muassa elinkeinojen, työllisyyden, maahanmuuton, maatalouden, liikenteen, ympäristön ja EU:n rahoitusinstrumenttien parissa.
Aluekehittämisen lähtökohtana ovat alueiden ja kaupunkien vahvuudet ja erityispiirteet. Kaupungit ovat kasvun vauhdittajia sekä olennainen osa aluekehittämistä ja niiden vahvuuksia tulee hyödyntää aluekehittämispolitiikan vahvistamiseksi. Monimuotoinen, vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen perustuva kaupunkipolitiikka huomioi haasteiltaan ja kehitysedellytyksiltään eroavat kaupungit. Kaupunkikehittämistä toteutetaan sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Sopimuksellisuus ja kumppanuus ovat alue- ja kaupunkikehittämisen keskeisiä elementtejä.
Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmien tavoitteena on pohjoisen ja itäisen Suomen mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntämisen edistäminen erityisesti taloudellisen kasvun, alueellisen elinvoiman, investointien vauhdittamisen, osaamisen kehittämisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmista. Lisäksi edistetään Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta sekä vahvistetaan turvallisuutta muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Tavoitteena on erityisesti lisätä koko Suomen menestymistä elinkeinorakennetta uudistavien ja vihreää kasvua edistävien investointien houkuttelussa sekä tukea suunniteltujen ja jo toteutettujen investointien onnistumista. Ohjelmatyössä korostuu etenkin elinkeinoelämän, kaupunkien, alueiden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä valtion vuorovaikutteinen yhteistyö. Ohjelmien toimikausi kestää koko hallituskauden.
Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelma "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet. EAKR-toimien avulla kehitetään alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia, digitalisaatiota, pk-yritysten kestävää kasvua ja kilpailukykyä, energiatehokkuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista, kiertotaloutta ja paikallisen saavutettavuuden lisäämistä. Ohjelman ESR-toimet tukevat työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. JTF-toimien avulla tuetaan niitä alueita, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.
(32.) Valtionavustus kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2025 talousarvio | 4 500 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 347 000 |
38. Ansioturvaan liittyvien työttömyysturvatehtävien ja ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan alueellisen linjauksen laadintaan liittyvien tehtävien hoitaminen Ahvenanmaan maakunnassa (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 30 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ansioturvaan liittyvien työttömyysturvatehtävien hoitamisesta ja ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan alueellisen linjauksen laadintaan liittyvien tehtävien hoitamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahasta 20 000 euroa kohdistuu ansioturvaan liittyvien työttömyysturvatehtävien hoitamiseen ja 10 000 euroa ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan alueellisen linjauksen laadintaan liittyvien tehtävien hoitamiseen Ahvenanmaan maakunnassa.
Työttömyysturvan ansioturvaa koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnalle maksettava korvaus perustuu Tasavallan presidentin asetukseen eräiden työttömyysturvalain mukaisten tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaalla (1088/2024).
Ahvenanmaan maakunnan hallitus hoitaa valtakunnan hallinnolle kuuluvaa tehtävää laatia ulkomaisen työvoiman käytön linjaukset Ahvenanmaata koskien. Tehtävän hoitamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta säädetään Tasavallan presidentin asetuksessa ulkomaisen työvoiman käytön linjauksista Ahvenanmaalla (1087/2024).
| 2026 talousarvio | 30 000 |
| 2025 talousarvio | 30 000 |
40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 221 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:
1) Kutilan kanavan rakentamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) kansainvälistä rekrytointia edistävään sopimusperusteiseen yhteistyöhön kaupunkien kanssa.
Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) mukaisesti:
3) alueiden kehittämistä, kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä niihin sisältyviin investointeihin
4) kuntien ja kuntayhtymien toteuttamiin yritysten toimintaedellytyksiä tukeviin perusrakenteen investointihankkeisiin
5) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
6) kohtien 1)—5) kulutusmenojen maksamiseen
7) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen
8) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Ulkorajamaakuntien kehittämisen rahoituksella tuetaan itäisen rajaseudun elinvoiman vahvistamista, kestävää kasvua ja vetovoiman lisäämistä. Lisäksi määrärahaa käytetään Kutilan kanavan rakentamiseen ja kansainvälistä rekrytointia edistävään sopimusperusteiseen yhteistyöhön kaupunkien kanssa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kansainvälistä rekrytointia edistävä sopimusperusteinen yhteistyö kaupunkien kanssa | 1 000 000 |
| Kutilan kanava | 2 000 000 |
| Ulkorajamaakuntien kehittäminen | 3 221 000 |
| Yhteensä | 6 221 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 400 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 5 821 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hämeenlinnan kaupungin ampumahiihtoinfran rakentaminen Ahvenistolle | -200 |
| Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistus | -1 000 |
| Kutilan kanava | -3 000 |
| Lahden kaupungin Salpausselän hiihtostadionin rullahiihtoradan rakentaminen | -300 |
| Maksatusten tarkistukset | -1 611 |
| Omakylä Vuolenkoski vierasvenesataman kehittäminen yhdessä kunnan kanssa | -40 |
| Utsjoen Lohikeskushanke | -125 |
| Yhteensä | -6 276 |
| 2026 talousarvio | 6 221 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2025 talousarvio | 12 497 000 |
| 2024 tilinpäätös | 10 157 000 |
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021—2028 annetun lain (758/2021) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2026 | 2027 | 2028 | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2026 tehdyt sitoumukset | 4 000 | 4 000 | 1 000 | 9 000 |
| Menot yhteensä | 4 000 | 4 000 | 1 000 | 9 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alueellinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta | -2 000 |
| Brexit-mukautusvaraus | -6 771 |
| Kasvun kiihdyttämisohjelma (RRF pilari3) | -200 |
| Maksatusten tarkistukset | 2 000 |
| Myöntämisvaltuuden lakkauttaminen (HO 2023) | -1 000 |
| Uudelleenkohdennus | -100 |
| Yhteensä | -8 071 |
| 2026 talousarvio | 4 000 000 |
| 2025 talousarvio | 12 071 000 |
| 2024 tilinpäätös | 11 269 761 |
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla alueellisesta kuljetustuesta annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan sekä Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kuntien alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.
Kuljetustukea maksetaan matkan pituuden mukaan määräytyvänä prosenttiosuutena (9—20 %) hyväksytyistä kustannuksista.
Kuljetustukea maksetaan noin 140 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.
Alueellisesta kuljetustuesta annetaan vuonna 2025 uusi asetus, joka koskee kuljetuskustannuksia vuodesta 2026 alkaen. Vuoden 2026 määrärahasta maksetaan kuljetustukea vuoden 2026 kuljetuskustannuksista. Koska kuljetustukea haetaan ja maksetaan jälkikäteen vuosittain aina edellisen vuoden kuljetuskustannuksista, maksetaan kuljetustukea vuoden 2026 kuljetuskustannuksista vasta vuonna 2027.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tuen tasoleikkaus | -1 600 |
| Yhteensä | -1 600 |
| 2026 talousarvio | 3 700 000 |
| 2025 talousarvio | 5 300 000 |
| 2024 tilinpäätös | 6 300 000 |
46. Pk-yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021—2028 annetun lain (758/2021) mukaisten avustusten myöntämiseen ja maksamiseen pienten ja keskisuurten yritysten sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevan monivuotisen suunnitelman mukaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2026 saa uusia sitoumuksia tehdä enintään 8 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Momentin valtuus on osa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevan monivuotisen rahoitussuunnitelman mukaista rahoitusta. Valtuus kohdennetaan valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 annetun lain (1092/2022), tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevan monivuotisen suunnitelman sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjausten mukaisesti.
Valtuutta käytetään erityisesti kotimarkkinoilla vielä pääosin toimivien, mutta vientipotentiaalia omaavien, pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Rahoitus kohdennetaan pk-yrityksille, jotka sitoutuvat pitkäjänteisesti lisäämään ja vahvistamaan uudistavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaansa. Lisäksi valtuutta voidaan käyttää korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä pk-yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskeviin yhteistyöhankkeisiin. Tavoitteena on erityisesti lisätä tutkimus- ja kehitystoimintaa tekevien pk-yritysten määrää sekä vivuttaa pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä kasvupolulle. Toimenpiteet tukevat tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen neljän prosentin tavoitteen saavuttamista.
Määräraha käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien |
|
| Vuoden 2026 sitoumukset | 2 400 | 3 200 | 2 000 | 400 | 8 000 |
| Menot yhteensä | 2 400 | 3 200 | 2 000 | 400 | 8 000 |
| 2026 talousarvio | 2 400 000 |
52. Palkkaturva (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 33 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin, oikeudenkäyntikuluihin ja konkurssikustannusten maksamiseen sekä työnantajien tilitoimistoille maksettaviin kustannuksiin, kun palkkaturvaviranomainen on pyytänyt työnantajan tilitoimistolta selvitystä palkkasaatavista
4) kulutusmenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan työntekijälle.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Palkkaturva | 33 270 000 |
| Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot | 60 000 |
| Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset | 130 000 |
| Yhteensä | 33 460 000 |
Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 33 270 000 euroa on budjetoitu momentille 12.32.31.
Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.
Palkkaturvan tunnuslukuja
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) | 6 849 | 8 000 | 8 000 |
| Palkkaturvaa saaneet työntekijät (lkm) | 6 397 | 6 500 | 6 500 |
| Palkkaturvapäätöksen saaneet työnantajat (lkm) | 1 724 | 2 000 | 2 000 |
| Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) | 161 | 120 | 120 |
| Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) | 31 | 35 | 35 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 33 380 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 80 000 euroa.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 33 460 000 |
| 2025 talousarvio | 33 460 000 |
| 2024 tilinpäätös | 33 591 902 |
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 583 577 000 euroa.
Vuonna 2026 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 391 246 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2025 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2026.
Määrärahaa ja myöntämisvaltuutta saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2021—2027 toimintapoliittisia tavoitteita ”Älykkäämpi Eurooppa”, ”Vihreämpi Eurooppa”, ”Yhteenliitetympi Eurooppa” ja ”Sosiaalisempi Eurooppa” sekä oikeudenmukaista siirtymää (JTF-rahasto) toteuttavan ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden sekä Interreg-ohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen tuen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen sekä kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin ja hallinnollisten tarkastusten tekemiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen
3) enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin kausien 2014—2020 ja 2021—2027 ohjelmien toteuttamiseen
4) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 ENI CBC -täytäntöönpanoasetuksen 897/2014 71—76 artiklan (rahoitusoikaisut ja takaisinperintä) mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen, ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan, EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 139 artiklan mukaisten ennakkomaksujen maksamiseen, 143—147 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen, EU:n ohjelmakauden 2021—2027 neuvoston asetuksen 1060/2021 103—104 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
5) hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltujen ennakoiden maksamiseen
6) Interreg-ohjelmien 2021—2027 teknisen tuen jäsenvaltion rahoitusosuuden korvaamiseen ohjelmien hallintoviranomaisille sekä teknisen tuen maksamiseen kertaluonteisena eränä ohjelman hallintoviranomaisena toimivalle maakunnan liitolle ohjelman maksatusten suorittamiseen tuensaajille määräajan puitteissa
7) Interreg-ohjelmien 2021—2027 jäsenvaltion velvoitteista aiheutuviin maksuihin.
Momentin myöntämisvaltuudesta 15 209 000 euroa ja määrärahasta 19 209 000 euroa kohdistuu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" tekniseen tukeen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 246 640 000 euroa on EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuutta ja 144 606 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 391 507 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 192 070 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.
Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan sosiaalirahaston, aluekehitysrahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimet on koottu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027". Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 3,1 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on 61 % eli noin 1,9 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 1,2 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.
Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.
Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja ohjelmakauden 2021—2027 teknistä tukea.
Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.
Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa ohjelmakaudelle 2021—2027 määritellään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) strateginen kohdentuminen ja ohjelmatyön organisointi.
Ohjelmakauden 2021—2027 alue- ja rakennepolitiikan rahoitus kohdentuu elinkeinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, toiminnan uudistumiseen ja liiketoimintaympäristön kehittämiseen, työnhakijoiden, työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja työmarkkinoille heikosti kiinnittyneiden ryhmien työllistymisen edistämiseen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen, oppimismahdollisuuksien kehittämiseen, kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantamiseen sekä niiden alueiden tukemiseen, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.
Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten Interreg-ohjelmien toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan mm. raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.
Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" jakautuminen toimintalinjoittain (pl. InvestEU:n ja Interreg-ohjelmien osuudet)
| Osuus koko ohjelmakaudella (%) | |
| TL 1. Innovatiivinen Suomi (EAKR) | 29,4 |
| TL 2. Hiilineutraali Suomi (EAKR) | 14,2 |
| TL 3. Saavutettavampi Suomi (ESR+) | 3,6 |
| TL 4. Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+) | 29,7 |
| TL 5. Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) | 1,0 |
| TL 6. Aineellista puutetta torjuva Suomi (ESR+) | 1,1 |
| TL 7. Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi (JTF) | 21,0 |
| Yhteensä | 100,0 |
Myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien |
|
| Ohjelmakausi 2021—2027 | |||||
| Aikaisempien vuosien sitoumukset | 64,764 | 21,588 | 43,176 | - | 129,528 |
| Vuoden 2024 sitoumukset | 125,750 | 41,916 | 83,823 | - | 251,489 |
| Vuoden 2025 sitoumukset | 314,814 | 177,878 | 152,239 | 289,066 | 933,997 |
| Vuoden 2026 sitoumukset | 78,249 | 136,936 | 97,812 | 78,249 | 391,246 |
| Yhteensä | 583,577 | 378,318 | 377,050 | 367,315 | 1 706,260 |
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n ja valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)
| Ohjelma/osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2021—2027 rahoituskehys valtuutena |
Myöntämisvaltuus v. 2026 |
Määräraha v. 2026 |
| Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | |||
| Tekninen tuki | 50,305 | 7,732 | 9,766 |
| Valtakunnalliset teemat | 54,301 | 8,317 | 12,462 |
| Aluerahoitus | 1 122,324 | 165,128 | 247,427 |
| Kaupunkirahoitus | 110,723 | 36,868 | 55,243 |
| Yhteensä | 1 337,653 | 218,045 | 324,898 |
| InvestEU | 31,571 | - | - |
| Yhteensä | 1 369,224 | 218,045 | 324,898 |
| Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) | |||
| Tekninen tuki | 38,700 | 5,351 | 6,758 |
| Valtakunnalliset teemat | 184,030 | 26,115 | 39,417 |
| Aluerahoitus | 654,908 | 90,213 | 136,163 |
| Aineellisen puutteen torjuminen | 32,301 | 4,341 | 6,552 |
| Yhteensä | 909,939 | 126,020 | 188,890 |
| Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) | |||
| Tekninen tuki | 25,587 | 2,126 | 2,685 |
| Aluerahoitus | 591,692 | 37,385 | 57,104 |
| Yhteensä | 617,279 | 39,511 | 59,789 |
| Interreg-ohjelmat1) | 55,305 | - | 10,000 |
| Interreg-ulkorajaohjelmat1) | 7,670 | 7,670 | - |
| Yhteensä | 62,975 | 7,670 | 10,000 |
| Kaikki yhteensä | 2 959,417 | 391,246 | 583,577 |
1) Koostuu valtion rahoitusosuudesta.
Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" ydinindikaattorit
| Toteutuma 2021—20241) | Tavoite (2029) | |
| Yritykset yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa | * | 24 284 |
| Uudet tuella aikaansaadut työpaikat | 993 | 18 756 |
| Tuote- tai prosessi-innovaatioita tekevät pk-yritykset | 854 | 3 417 |
| Yritykset, joissa on suurempi liikevaihto | * | 5 307 |
| Päästövähennyksiä edistävät uudet ratkaisut | 95 | 550 |
| Tuen piiriin kuuluvan kunnostetun maaperän pinta-ala (ha) | 670 | 13 596 |
| 18—29-vuotiaat nuoret (JTF-toimenpiteet) | 372 | 1 210 |
| Työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät | 15 332 | 76 740 |
| Työelämän ulkopuolella olevat | 16 483 | 26 515 |
| Työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat | 26 692 | 18 424 |
1) Tähdellä (*) merkittyjä EAKR- ja JTF-tuotosindikaattoreiden toteutumatietoja ei ole vielä saatavilla.
EU-tuen maksut on budjetoitu momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 16 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 567 577 000 euroa.
Valtuudesta käytetään arviolta 104 814 000 euroa ja määrärahasta arviolta 156 339 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Interreg-määrärahan vähennys | -4 000 |
| Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027 rahoituskehys | -28 970 |
| Vähennys Interreg-ulkorajaohjelmista | -2 722 |
| Yhteensä | -35 692 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 583 577 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | -1 500 000 |
| 2025 talousarvio | 619 269 000 |
| 2024 tilinpäätös | 376 452 272 |
95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden vaikuttavuusinvestointihankkeen tuoton maksamiseen.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö on kilpailuttanut ja solminut yksityisen hankehallinnoijan kanssa sopimuksen tulosperusteisen työllisyyden vaikuttavuusinvestointirahaston perustamisesta. Pitkäaikaistyöttömyyden alentamista tavoitteleva hanke käynnistyi v. 2018.
Vaikuttavuusinvestointihankkeissa hankehallinnoija kerää rahastoihin sijoittajilta pääomia, jotka käytetään pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden palveluiden rahoittamiseen. Sijoittajat kantavat taloudellisen riskin hankkeen tuloksellisuudesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut maksamaan rahastoon sijoittaneille toimijoille tulokseen perustuvaa palkkiota. Tulospalkkio määrittyy toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden perusteella.
| 2026 talousarvio | 6 000 000 |
| 2025 talousarvio | 6 000 000 |
| 2024 tilinpäätös | 5 813 017 |