Talousarvioesitys 2026
20. Uudistuminen ja vähähiilisyys
Selvitysosa:Elinkeino-, innovaatio- ja energiapolitiikoilla edistetään elinkeinoelämän uudistumista ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistumista, energiatehokkaan teollisen tuotannon ratkaisujen käyttöönottoa sekä laajemmin yhteiskunnan kehittymistä hiilineutraaliksi. Tämä edellyttää uusia toimenpiteitä sekä julkisen sektorin ja yritysten tiivistä vuorovaikutusta. On kehitettävä uusia ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja sekä otettava käyttöön tuotantotapoja, joilla teollisuuden prosessit voidaan muuttaa vähähiilisiksi. Tähän panostamalla yritykset voivat edistää Suomen omien ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä tarjota kotimaisiin vahvuuksiin perustuvia ympäristöllisesti kestäviä ratkaisuja globaaleille markkinoille.
Siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vauhditetaan investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, edistämällä resurssitehokkuutta (energia- ja resurssitehokkuus) sekä lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energian käytössä. Vähähiilisyyttä ja fossiilivapaan energiajärjestelmän luomista tukevat politiikkatoimet mahdollistavat talouden kestävän kehityksen. Tavoitteiden saavuttamisessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja innovoinnin tuloksilla on keskeinen merkitys.
Innovaatiojärjestelmän ennakoitavuutta ja kansainvälistä houkuttelevuutta kehitetään parlamentaarisen tki-työryhmän linjausten mukaisesti. Valtion t&k-rahoituksen monivuotinen suunnitelma ohjaa t&k-rahoituslisäysten kohdentamista yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja muiden tki-toimijoiden pitkäjänteisen ja laajapohjaisen tki-yhteistyön vahvistamiseen sekä yritysten kannustamiseen vaikuttavuudeltaan kunnianhimoiseen ja aiempaa riskipitoisempaan t&k-toimintaan.
Innovaatiopolitiikan toimenpiteillä lisätään tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta sekä tuetaan kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatiokeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Alueellisia, kansallisia ja EU:n tki-rahoitusvälineitä hyödynnetään rinnakkain ekosysteemien tukena. T&k- ja innovaatiorahoitusta suunnataan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uudistumisen kannalta keskeisille aloille ja lupaaviin kasvumahdollisuuksiin, mm. data- ja alustatalouteen, murrosteknologioiden kehittämiseen sekä puhtaan siirtymän tukemiseen. Toimenpiteillä tuetaan myös tutkimustulosten jatkojalostamista ja tutkimuksessa syntyneen osaamisen hyödyntämistä kaupallisesti sekä laajemmin yhteiskunnassa. Yrityksiä kannustetaan luomaan kansainvälistä, korkean arvonlisän liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja hyödyntämällä uutta teknologiaa sekä uusia arvonluonnin lähteitä.
Suomen tulisi valita strategiset osaamisen ja panostusten painopistealueet, joiden ytimessä ovat teknologinen edelläkävijyys, kansainvälinen yhteistyö laadukkaiden kumppanien kanssa ja osaamispohjan laaja uudistuminen. Strategiset valinnat tuottavat ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja muodostavat tiiviin kokonaisuuden teollisuuspolitiikan valintojen kanssa.
Politiikan toimintatapoja ja keinoja uudistetaan mm. hyödyntämällä digitalisaatiota, toteuttamalla kokeiluja tki-toiminnan kannalta olennaisilla sovellusalueilla, kehittämällä säädösympäristöä sekä rakentamalla hallinnonalarajat ylittäviä kehittämistoimia ja ohjelmakokonaisuuksia.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2026:
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2024 arvio/toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Puhtaat investoinnit edistävät ilmastotavoitteita | |||
| — Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä ilman maankäyttösektoria (Mt CO2 ekv.) | 41 | 40 | 38 |
| Investoinnit Suomessa lisääntyvät | |||
| — Suorien ulkomaisten sijoitusten kanta/BKT (%) | 29,5 | 29,5 | 29,5 |
| T&k- ja innovaatiotoiminta vahvistuu | |||
| — Yritysten t&k-investoinnit/BKT (%) | 2,12 | 2,23 | 2,31 |
20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) energian tehokkaan käytön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseen, kehittämishankkeisiin ja selvityksiin sekä informaatio- ja neuvontatoimintaan
2) energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevaan sääntelyn valmisteluun, kansalliseen toimeenpanoon ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Selvitysosa:Momentilta rahoitettavia toimenpidekokonaisuuksia ovat energiatehokkuusdirektiivin ja -sopimusten sekä energiakatselmusjärjestelmän toimeenpano, kuluttajien energiataloudelliseen käyttäytymiseen vaikuttaminen ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä vaikutusten arviointi ja kansainväliset raportointivelvoitteet ja yhteishankkeet.
Toiminnalla kootaan, jalostetaan ja jaetaan tietoa sekä kehitetään menetelmiä ja vauhditetaan uuden teknologian käyttöönottoa yhteistyössä kuntien, yritysten ja toimialajärjestöjen kanssa, hyödyntäen myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Laajoille kuluttajaryhmille suunnatussa energian tehokkaaseen käyttöön ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvässä neuvonta- ja tiedotustoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa sekä tuetaan alueellisia toimijoita.
Vaikuttavuus
| 2025 tavoite |
2026 tavoite |
2030 tavoite |
|
| Energian loppukäyttö (TWh) | < 280 | < 280 | < 239 |
| Kumulatiivinen energiansäästö vuodesta 2021— (TWh) | > 91 | > 115 | > 189 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Informaatio- ja neuvontatoiminta | 1 500 000 |
| Energiatehokkuussopimusjärjestelmä | 850 000 |
| Energiakatselmusjärjestelmä | 200 000 |
| Uusiutuvan energian käytön edistäminen | 200 000 |
| Seuranta, vaikutusten arviointi ja kansainvälinen raportointi | 600 000 |
| EU-kehityshankkeet ja taustaselvitykset | 50 000 |
| Yhteensä | 3 400 000 |
| 2026 talousarvio | 3 400 000 |
| 2025 talousarvio | 3 400 000 |
| 2024 tilinpäätös | 3 400 000 |
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 669 464 000 euroa.
Vuonna 2026 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 633 218 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 2023/2831) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin
6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
7) valtionavustuslain (688/2001), yrityksille myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (91/2024) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 2023/2831) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen
8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin
9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi
10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä maksuhyvityksestä audiovisuaalisiin tuotantoihin vuosina 2024—2026 annetun valtioneuvoston asetuksen (1203/2023) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamiseen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille
11) valtionavustuslain (688/2001), kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1197/2020) sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään kiertotalouden investointi- ja innovaatiotukeen
12) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston asetuksen (2/2025) mukaisesti teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyviin investointihankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi.
Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 100 000 000 euroa teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyvien investointien tukemiseen.
Määrärahasta on varattu
1) 49 175 000 euroa materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen (RRF pilari1)
2) 3 600 000 euroa kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisten ratkaisujen tukiohjelmaan (RRF pilari1)
3) 2 728 000 euroa mikroelektroniikan arvoketjuun (RRF pilari2)
4) 4 026 000 euroa 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöihin (RRF pilari2)
5) 7 637 000 euroa innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistämiseen (RRF pilari3)
6) 21 889 000 euroa veturiyritysrahoitukseen (RRF pilari3)
7) 1 052 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamiseen vahvistamiseen (RRF pilari3)
8) 1 300 000 euroa innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen (RRF pilari3)
9) 710 000 euroa teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelmaan (RRF pilari3)
10) 100 000 euroa terveys- ja hyvinvointiteknologioihin ja osaamiseen (RRF pilari3)
11) 542 000 euroa luovien alojen rakennetukeen (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinoelämän ja yhteiskunnan uudistumista sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kasvua nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan organisaatioita pitkäjänteiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan teknologian ja uuden osaamisen kehittämistä, kasvattamaan arvonlisää ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoituksella edistetään yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä tutkimustulosten ja tutkimuspohjaisten ideoiden kaupallistamista. Rahoitusta kohdennetaan myös julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden esikaupallisiin, elinkeinoelämän kanssa verkottuneisiin tutkimushankkeisiin, joilta ei edellytetä välitöntä vientipotentiaalia. Rahoituksella edistetään myös luovien alojen t&k-intensiteetin lisäämistä ja luovilta aloilta syntyvien, tutkimuspohjaisten ideoiden kaupallistamista. Business Finland kohdentaa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 annetun lain (1092/2022), tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevan monivuotisen suunnitelman sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjausten mukaisesti.
Määrärahasta 92 759 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia kokonaisuuksia.
Valtuudesta kohdennetaan arviolta 605 695 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mistä luovien alojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan 9 000 000 euroa.
Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevia menoja vastaava EU:n rahoitusosuus ko. hankkeisiin on budjetoitu momentille 12.32.99.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Business Finlandille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2026:
Vaikuttavuus
| 2024 toteutuma |
2025 tavoite |
2026 tavoite |
|
| — Business Finlandin yritysasiakkaiden yhteenlaskettujen t&k-panostusten kasvu (%) | 5,9 | > 7 | > 71) |
| — Projekteihin osallistuneiden kumppanien lukumäärä ekosysteemeissä, joissa tavoitteena miljardiluokan uusi liiketoiminta (lkm) | 235 | > 150 | > 150 |
1) Vuoden 2026 tarkempi tavoitetaso on tarkoituksenmukaista määritellä vasta kun tiedetään Business Finlandin myöntövaltuuksien taso vuonna 2026.
Valtuuden ja määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Määräraha | Valtuus | |
| Rahoitus tutkimukseen ja kehitykseen (t&k-rahoitus) | 447 707 | 605 695 |
| — Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus | 133 250 | 236 188 |
| — Muu t&k-rahoitus | 281 333 | 336 383 |
| — Euroopan avaruusjärjestön (ESA) vapaaehtoiset ohjelmamaksut | 33 124 | 33 124 |
| Muu kuin t&k-rahoitus (innovaatiorahoitus, elinkeinorahoitus) | 28 998 | 27 523 |
| — AV-tuotantokannustin | 7 000 | 10 000 |
| — Muu innovaatio- ja elinkeinorahoitus | 21 998 | 17 523 |
| Puhtaan siirtymän investointitukiohjelma | 100 000 | |
| RRF-toiminta | 92 759 | |
| Yhteensä | 669 464 | 633 218 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030— | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2026 tehdyt sitoumukset | 616 675 | 417 780 | 309 250 | 258 640 | 42 190 | 1 644 535 |
| Vuoden 2026 sitoumukset | 52 789 | 225 254 | 170 259 | 80 750 | 104 166 | 633 218 |
| Menot yhteensä | 669 464 | 643 034 | 479 509 | 339 390 | 146 356 | 2 277 753 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 3 589 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 665 875 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöt (RRF pilari2) | -574 |
| Akkuarvoketju | -2 000 |
| Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin | -1 325 |
| Avainalojen vauhdittaminen (RRF pilari3) | -2 648 |
| Business Finland, avustukset tutkimukseen (T&K) | 15 500 |
| Business Finland, avustukset yrityksille (T&K) | 27 150 |
| Euroopan avaruusjärjestö ESA (siirto momentilta 32.01.66) | 195 |
| Euroopan avaruusjärjestön (ESA) vapaaehtoiset ohjelmamaksut | 7 000 |
| Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurit (RRF pilari3) | -563 |
| Innovatiiviset kasvuyritykset (RRF pilari3) | -1 700 |
| Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys (RRF pilari1) | 15 365 |
| Luovien alojen tutkimus- ja kehittämistoiminta (TA 2025) | 1 350 |
| Maksatusten tarkistukset (v. 2026) | 7 553 |
| Matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukeminen (RRF pilari3) | -15 |
| Mikroelektroniikan arvoketju (RRF pilari2) | -3 272 |
| Muiden kuin T&K-tukien vähennys | -15 000 |
| Puhtaan siirtymän investointitukiohjelma (investointiohjelma) | 100 000 |
| Siirto momentille 32.20.46 | -14 638 |
| T&K-rahoituksen maksatukset | 41 100 |
| Talent Explorer (HO 2023) | -2 170 |
| Tasomuutos (Lisätoimet 2025) | -12 000 |
| Teollisuuden vähähiilisyys, kiertotalous, digitaalisuus ja teollinen palveluvienti (RRF pilari3) | -890 |
| Terveys- ja hyvinvointiosaaminen ja -teknologia (RRF pilari3) | -100 |
| Tki-avustukset | -5 260 |
| Tuki luovien alojen ja tapahtuma-alan yrityksille pilottien toteuttamiseksi (RRF pilari3) | -1 258 |
| Tukiohjelma kiinteistö- ja rakentamisalalle ilmastonmuutoshaasteisiin (RRF pilari1) | -3 950 |
| Veturihankkeet (RRF pilari3) | -8 411 |
| Yritystukien vähentäminen (Lisätoimet 2024) | -8 000 |
| Yhteensä | 131 439 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 669 464 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 8 692 000 |
| 2025 talousarvio | 538 025 000 |
| 2024 tilinpäätös | 422 124 446 |
41. Energiatuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 276 713 000 euroa.
Vuonna 2026 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 9 900 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1098/2017 ja 262/2023) mukaisesti investointeihin ja selvityksiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa sekä liikenteen uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian demonstraatiohankkeisiin
2) tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1444/2014) sekä kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1197/2020) mukaisiin vetyhankkeisiin, akkuarvoketjuhankkeisiin sekä liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointihankkeisiin sekä Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille unionin normit ylittäviin ympäristönsuojelun investointihankkeisiin tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen sekä jätteen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskeviin investointihankkeisiin
3) Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisiin energiainvestointi- ja energiainfrastruktuurihankkeisiin (VNA tuesta Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisille energiainvestoinneille vuosina 2022—2026).
Määrärahasta on varattu
1) 44 633 000 euroa energiainfrastruktuuri-investointeihin (RRF pilari1)
2) 43 988 000 euroa uuden energiateknologian investointeihin (RRF pilari1)
3) 20 699 000 euroa teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (RRF pilari1)
4) 10 900 000 euroa puhtaan siirtymän investointeihin (REPowerEU)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen ja energiatehokkuusinvestointien tukemiseen.
Energiatuki on investointihankkeissa enintään 30 % ja selvityshankkeissa enintään 40 % hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi tukea voidaan korottaa investointihankkeessa 10 %-yksikköä hankkeen sisältämän uuden teknologian osalta. Selvityshankkeessa vastaava korotus voidaan tehdä, kun tuki myönnetään kunnalle tai pk-yritykselle.
Määrärahasta 120 220 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia investointeja energiainfrastruktuuriin ja uuteen energiateknologiaan sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
| 2024 toteutuma |
2025 tavoite |
2026 tavoite |
|
| Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä | |||
| Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä | |||
| — Energiatuella myötävaikutetut investoinnit (milj. euroa) | 763 | 56—71 | 256—321 |
| — Myönnetty energiatuki (milj. euroa) | 193 | 14,1 | 14,1 |
| — Energiatuen vipuvaikutus (investoinnit/tukimäärä) | 4,0 | 4—5 | 4—5 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2026 tehdyt sitoumukset | 275 723 | 107 469 | 11 941 | 1 410 | 396 543 |
| Vuoden 2026 sitoumukset | 990 | 3 960 | 2 475 | 2 475 | 9 900 |
| Menot yhteensä | 276 713 | 111 429 | 14 416 | 3 885 | 406 443 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Akkustrategian mukaiset investoinnit | -10 000 |
| Energiainfrastruktuuri-investoinnit (RRF pilari1) | -49 719 |
| Investoinnit uuteen energiateknologiaan (RRF pilari1) | -43 401 |
| Maksatusten tarkistukset | 1 783 |
| Myöntämisvaltuuden puolittaminen (HO 2023) | -3 500 |
| Puhtaan siirtymän investoinnit (REPowerEU investoinnit) | -32 700 |
| Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen (RRF pilari1) | 909 |
| Tuen tasoleikkaus | -420 |
| Vetyhankkeet | -30 000 |
| Yhteensä | -167 048 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 276 713 000 |
| 2025 talousarvio | 443 761 000 |
| 2024 tilinpäätös | 87 425 350 |
(42.) Puhtaan energian Suomen -kärkihankkeet (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2025 talousarvio | — |
43. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 150 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta säädetyn lain (493/2022) mukaisten tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuella korvataan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia laissa määritellyille toimialoille vuosien 2021—2025 tietojen perusteella. Laissa määriteltyjen toimialojen katsotaan olevan erityisen alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille päästökaupan sähkönhintaan aiheuttaman lisäkustannuksen johdosta. Sähköistämistuen tavoitteena on ehkäistä riskiä hiilivuodolle, turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. Toiminnanharjoittajien tulisi käyttää myönnetystä tuesta vähintään 50 % kehittämistoimiin, jolla ne edistävät toimintansa muuttumista hiilineutraalimmaksi.
Sähköistämistukea maksetaan vuosien 2021—2025 tietojen perusteella vuosien 2022—2026 talousarvioista. Maksettavan tuen suuruus riippuu mm. päästöoikeuden hinnasta ja tuensaajan sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä. Arvio tuen laskennassa sovellettavasta päästöoikeuden hinnasta vuonna 2026 on 67 euroa. Vuositasolla maksettavan tuen enimmäismäärä on rajattu enintään 150 000 000 euroon. Laissa energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta säädetään tuen myöntämisen perusteista ja tuen määrän laskemisesta.
| 2026 talousarvio | 150 000 000 |
| 2025 talousarvio | 150 000 000 |
| 2024 tilinpäätös | 143 202 896 |
44. Suomen elpymis- ja palautumisvälineen mukainen investointituki vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 55 354 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämiseen (RRF pilari1), joko Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisille energiainvestoinneille vuosina 2022—2026 annetun valtioneuvoston asetuksen (1112/2021) tai tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1444/2014) nojalla.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Määräraha on osa elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Rahoitettavat hankkeet ovat EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia investointeja vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen. Vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistämisellä pyritään mahdollistamaan puhtaalla energialla tuotetun vedyn tuotanto, hyödyntämisen skaalaaminen ja ratkaisut hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen. Investoinnit mahdollistavat kasvihuonekaasujen vähentämisen.
Investointituki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Tukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen. Investointituki on investointihankkeissa enintään 45 %.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maksatuksen tarkistus | 3 796 |
| Yhteensä | 3 796 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 55 354 000 |
| 2025 talousarvio | 51 558 000 |
| 2024 tilinpäätös | 9 238 799 |
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään laivanrakennuksen innovaatiotukihankkeisiin. Laivanrakennuksen innovaatiotuki on tarkoitettu laivaprojektien innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen.
Määräraha käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2026 | 2027 | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2026 tehdyt sitoumukset | 20 900 | 12 500 | 33 400 |
| Menot yhteensä | 20 900 | 12 500 | 33 400 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Lisävaltuuden maksatukset (siirto momentilta 32.20.40) | 14 638 |
| Maksatusten tarkistukset | -8 788 |
| Yhteensä | 5 850 |
| 2026 talousarvio | 20 900 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 11 422 000 |
| 2025 talousarvio | 15 050 000 |
| 2024 tilinpäätös | 17 448 646 |
47. Julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistäminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Mikäli vuoden 2025 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2026 enintään 1 870 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää sähköisen liikenteen, uusiutuvan kaasun ja uusiutuvan vedyn liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2022—2025 annetun asetuksen (178/2022) mukaisesti.
Määrärahasta on varattu 2 000 000 euroa julkisiin liikennesähkön lataus- ja vedyn tankkausinfrastruktuurihankkeisiin (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Julkisten liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuuri-investointien tavoitteena on laajentaa olemassa olevaa latausinfrastruktuuria. Kattava lataus- ja tankkausverkosto on edellytys sähkökäyttöisten ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen yleistymiselle.
Osa-alue edistää merkittävästi puhdasta siirtymää tukemalla liikenteen siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Liikenteen päästövähennykset ovat keskeisessä roolissa taakanjakosektorin vuoden 2030 päästövähennystavoitteen ja EU:n vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Investoinnit toteuttavat kansallisen energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tavoitteita taakanjakosektorin päästöjen vähentämisestä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2026 tehdyt sitoumukset | 8 000 | 5 000 | 1 300 | 900 | 15 200 |
| Menot yhteensä | 8 000 | 5 000 | 1 300 | 900 | 15 200 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Julkisen liikennesähkön lataus- ja vedyn tankkausinfrastruktuurihankkeet (RRF pilari1) | 666 |
| Suuritehoisten latauspisteiden rakentaminen ja sähköbussien sekä muun raskaan kaluston latausinfran rakentaminen (investointiohjelma) | 4 000 |
| Yhteensä | 4 666 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 8 000 000 |
| 2025 I lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 3 334 000 |
| 2024 tilinpäätös | — |
48. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 239 531 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa lain (1396/2010) mukaisesti:
1) syöttötariffin (tuulivoima, biokaasu, puupolttoaineet) maksamiseen
2) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (tuotantotuen ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen
3) tarjouskilpailuun perustuvan preemiotuen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tuotantotuella tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen tai puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Tuulivoiman, biokaasu- ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun tavoitehinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä) sekä metsähakesähkön tuottajille päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuvaa tukea. Biokaasu- ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan lisäksi syöttötariffin korotuksena lämpöpreemiota yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä metsähakesähkön tuottajille syöttötariffin korotuksena kaasutinpreemiota kaasutettaessa metsähaketta kaasuttimessa pölypolttokattilan polttoaineeksi.
Vuonna 2018 pidettiin kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti teknologianeutraali tarjouskilpailu uusiutuvan energian tuesta. Tukea myönnettiin seitsemälle hankkeelle, joiden yhteenlaskettu sähkön tuotantomäärä vuodessa on 1,36 TWh. Tuki maksetaan preemiona (keskihinta 2,49 euroa/MWh) voimalaitoskohtaisesti enintään 12 vuoden ajan tuotannon aloittamisesta. Preemion enimmäismäärä maksetaan sähkön kolmen kuukauden markkinahinnan keskiarvon ollessa enintään 30 euroa/MWh. Hyväksyttyjen hankkeiden enimmäistukimäärä on 3,5 milj. euroa vuodessa.
Euroopan unionin tavoitteena oli nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomelle asetettu tavoite oli 38 %, mikä ylitettiin.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu, ns. RED II) määrittelee, että jäsenmaiden on varmistettava yhteisesti, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on vähintään 32 % unionin energian kokonaisloppukulutuksesta v. 2030. Jäsenvaltioiden on asetettava kansalliset panoksensa, jotta ne voivat yhteisesti saavuttaa unionin yleistavoitteen. Suomi on ilmoittanut komissiolle kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassaan tavoittelevansa 62 prosentin uusiutuvan energian osuutta v. 2030.
Tuotantotuki ja tavoitehinnat
| Tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tavoitehinnat (euroa/MWh) | 83,50 |
| Biokaasusähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh) | 50,00 |
| Puupolttoainesähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh) | 20,00 |
| — enintään vuodessa/puupolttoainesähköä tuottava voimalaitos (euroa) | 750 000 |
| Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki (enintään euroa/MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10 euroa/t ja turpeen vero 1,90 euroa/MWh) | 18,00 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tuulivoimalat | 233 423 000 |
| Biokaasuvoimalat | 2 482 000 |
| Puupolttoainevoimalat | 126 000 |
| Preemiotuki | 3 500 000 |
| Yhteensä | 239 531 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Sähkön markkinahinta-arvion muutos | 5 434 |
| Yhteensä | 5 434 |
| 2026 talousarvio | 239 531 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | -25 000 000 |
| 2025 talousarvio | 234 097 000 |
| 2024 tilinpäätös | 123 603 817 |
(49.) InvestEU-ohjelman kansallinen rahoitusosuus (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2025 talousarvio | 14 100 000 |
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 147 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 2023/2831) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.
Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määritellyllä tavalla.
Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2026 uusia lainoja saa myöntää enintään 156 823 000 eurolla.
Selvitysosa:Lainoilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.
Lainat myönnetään enintään 10 vuodeksi. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy, voidaan laina-aikaa erittäin painavasta syystä pidentää enintään 20 vuoteen. Lainoista perittävän koron arvioidaan olevan 1,25 % v. 2026. Lainana myönnettävän käynnistystuen määrä on enintään 1,1 milj. euroa (nuorille innovatiivisille yrityksille enintään 2,2 milj. euroa) ja laina-aika enimmillään 10 vuotta.
Valtuudesta käytetään arviolta 141 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on budjetoitu momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.
Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030— | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2026 tehdyt sitoumukset | 94 410 | 27 320 | 9 240 | 2 030 | - | 133 000 |
| Vuoden 2026 sitoumukset | 53 320 | 56 460 | 20 390 | 7 840 | 18 813 | 156 823 |
| Menot yhteensä | 147 730 | 83 780 | 29 630 | 9 870 | 18 813 | 289 823 |
Business Finlandin myöntämien lainojen lainakanta1)
| 2022 | 2023 | 2024 | |
| Lainakanta vuoden lopussa (milj. euroa) | 1 114,9 | 1 120,4 | 1 142,4 |
| Tileistä poistetut perimättä jätöt (milj. euroa) | 19,5 | 56,9 | 35,4 |
1) Sisältää myös momentilta 32.20.87 myönnetyt lainat.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maksatusten tarkistukset | 50 |
| T&K-rahoituksen maksatusten tarkistukset | 1 500 |
| Yhteensä | 1 550 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 147 730 000 |
| 2025 talousarvio | 146 180 000 |
| 2024 tilinpäätös | 145 629 074 |
(87.) Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2025 talousarvio | 1 000 000 |
| 2024 tilinpäätös | 3 475 000 |