Talousarvioesitys 2026

Selvitysosa:Länsi-Helsingin pikaraitioteiden mukaan lukien Vihdintien pikaraitiotie eli Länsiratikoiden suunnittelu ja rakentaminen on osa Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnittelua ja toteuttamista. Hankkeen valtuus on 105 000 000 euroa. Hanke sisältää läntisen kantakaupungin raitioteiden kehittämisen sekä Vihdintien pikaraitiotien toteuttamisen. Hankesuunnitelma valmistui 2023 ja se hyväksyttiin Kaupunkiympäristölautakunnassa 9.1.2024. Hankkeen allianssitoiminta käynnistyi 12/2024. Länsiratikat-projektin kehitysvaihe on käynnissä vuoden 2025 aikana, ja tavoitteena on toteutusvaiheen aloitus keväällä 2026. Arvio hankkeen valmistumisvuodesta on 2030—2031. Helsingin kaupunki ja Helen Sähköverkko Oy ovat allekirjoittaneet 15.2.2024 Läntisen bulevardikaupungin sähköverkkojärjestelyitä koskevan toteutussopimuksen, jossa sovitaan mm. nykyisten suurjännitteisten ilmajohtojen osittaisesta maakaapeloinnista, mikä on edellytys uuden pikaraitiotieyhteyden ja Läntisen bulevardikaupungin toteutumiselle. Sähköverkkojärjestelyihin liittyvät ensimmäiset esirakentamistyöt ovat alkaneet syksyllä 2024. Pitäjänmäen sähköaseman rakentaminen on alkanut kesällä 2025. Hankkeen hyödyt saadaan keskeisellä alueella tapahtuvan tiivistyvän maankäytön ja parantuvan joukkoliikenteen palvelutason myötä. Keskeisiä hyötyjä ovat kestävien kulkutapojen matkamäärän muutos ja liikenteen CO₂-päästöjen vähenemä sekä työvoiman saavutettavuuden paraneminen.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Viikki—Malmi pikaraitiotien yleissuunnitelman 16.4.2025, ja hankesuunnittelu käynnistyy vuonna 2025. Ensimmäisen vaiheen hankesuunnitelma tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi valtuustokaudella 2025—2029. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakentamisen on suunniteltu alkavan 2020-luvun loppupuolella, mutta tämä tulee vielä tarkentumaan jatkosuunnittelussa.

Vantaan raitiotie eli Vantaan ratikka on 19,3 km pitkä pikaraitiotieyhteys lentoasemalta Aviapoliksen ja Tikkurilan kautta Hakunilaan, ja siitä Länsimäkeen ja Helsingin Mellunmäkeen. Ratikalla pyritään varmistamaan, että koko ratikkakäytävä kehittyy Vantaan kaupungin yleiskaavan ja kaavarungon tavoitteiden mukaisesti. Ratikan kaavarungon alueen asukasmäärän on ennustettu kaksinkertaistuvan nykytilanteesta noin 124 000 asukkaaseen vuonna 2050. Työpaikkojen määrän on arvioitu kasvavan noin 83 000 työpaikkaan. Hankesuunnitelman mukaan raitiotie edistää kestävien kulkumuotojen saavutettavuutta ja kestävää liikennejärjestelmää, vähentää autoliikenteen suoritetta sekä parantaa yhdyskuntarakenteen kestävyyttä. Vantaan ratikan on arvioitu rakentuvan vuosien 2025—2031 aikana. Ratikan kustannusarvio on hankesuunnitelman mukaan yhteensä 606 milj. euroa, joista Vantaan kaupungin osuus on 591 milj. euroa ja Helsingin kaupungin osuus 15 milj. euroa. Valtio sitoutuu Vantaan ratikan rakentamisen avustamiseen enintään 144 100 000 eurolla, mutta valtionavustusten yhteismäärä on kuitenkin enintään 30 % kiinteästi raitiotien rakentamiseen liittyvistä kustannuksista.

Tampere ja Pirkkala jatkavat Pirkkala—Linnainmaa -raitiotien suunnittelua ja käynnistävät vaiheen 1 Partola—Niihama -yhteysvälin toteutuksen. Valtio sitoutuu Pirkkala—Linnainmaa -raitiotien suunnittelun ja Partola—Niihama -yhteysvälin toteutuksen avustamiseen enintään 55 milj. eurolla. Valtionrahoitusta kohdennetaan koko Pirkkala—Linnainmaa -raitiotien hankesuunnitelmaan 0,5 milj. euroa, toteutussuunnitteluun 4 milj. euroa ja osuuden Partola—Niihama rakentamiseen ja siihen liittyvään varikon laajentamiseen 50,5 milj. euroa. Raitiotien toteutuksen valtionavustus voi olla enintään 30 % Partola—Niihama -yhteysvälin kiinteästi raitiotien rakentamiseen ja varikkoon liittyvistä kustannuksista ja Pirkkala—Linnainmaa -yhteysvälin suunnittelukustannuksista. Varikon osalta avustus kohdennetaan vain uuden yhteysvälin tuomiin varikon laajennustarpeisiin. Lisäksi valtio sitoutuu Lielahti—Ylöjärvi raitiotien suunnittelun avustamiseen enintään 0,5 milj. eurolla. Valtionavustus voi olla enintään 30 % suunnittelukustannuksista.

Helsingin kaupunki on käynnistänyt metroasemien peruskorjausten toteutuksen. Metroasemien peruskorjausten kokonaiskustannusarvio vuosina 2024—2031 on 209 milj. euroa. Peruskorjauksiin käytetään vuosina 2024—2027 noin 123,5 milj. euroa. Tämän lisäksi Helsingin seudun rautatieasemia parannetaan sopimuskaudella ja valtio avustaa Helsingin kaupungin omistuksessa olevien asemakohteiden perusparantamisessa. Hankkeilla edistetään erityisesti matkustajien kannalta toiminnallisuutta, turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyisyyttä asemilla. Valtio sitoutuu Helsingin juna- ja metroasemien peruskorjaukseen liittyvään suunnitteluun ja rakentamisen avustamiseen enintään 15 000 000 eurolla suunnittelu- ja rakentamiskustannusten yhteismäärästä, mutta avustusten yhteismäärä on kuitenkin enintään 30 % asemakohtaisten suunnittelu- ja rakentamiskustannusten yhteismäärästä.