Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              20. Perusväylänpito
              31. Eräät avustukset
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2026

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 412 382 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, Väyläviraston hallinnassa olevaan kulttuuriperintöön kuuluvan omaisuuden ylläpidosta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää kattamaan irtaimelle omaisuudelle tai henkilöille koituneiden vahinkojen kustannuksia tilanteessa, jossa Väyläviraston tai elinvoimakeskuksen sopimusurakoitsija ei ole saanut vakuutuksia toimintaansa. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 166 607 000 euroa

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

MAL-sopimuksiin perustuvan määrärahan käytön edellytyksenä on, että Helsingin, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2024—2035 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteistoiminnan kustannusten korvaukset sekä sellaiset muut tulot, joista on syntynyt perusväylänpitoon vastaava meno, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, väylänpidon vahingonkorvaustulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen liittyen kohtaan 2).

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt valtuudet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla 70 000 000
E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki 59 000 000
Jyväskylä—Pieksämäki -radan peruskorjaus 124 000 000
Jäänmurtopalvelut 220 000 000

Lounais-Suomen elinvoimakeskus oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin valtuuksiin liittyen siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt valtuudet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Maantielauttaliikennepalvelut 1 450 000 000

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Kaikissa toimenpiteissä pyritään huomioimaan parlamentaarisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamat tavoitealueet, joita ovat saavutettavuus, kestävyys, tehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 62,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu.

Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2024—2026 (milj. euroa)

  2024 tilinpäätös 2025 varsinainen talousarvio 2026 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 925 - 925 933 - 933 768 - 768
Radanpito 410 46 364 446 55 391 414 62 352
Vesiväylänpito 109 - 109 113 - 113 125 - 125
Liikenteen ohjaus ja informaatio 168 - 168 168 - 168 167 - 167
Yhteensä 1 612 46 1 566 1 660 55 1 605 1 474 62 1 412

Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi noin 681 584 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 730 798 000 euroa. Lisäksi momentille voidaan kirjata joitakin satoja tuhansia euroja siirtomenoja.

Määrärahasta käytetään arviolta 5 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Inkoon Satamatien liittymä (investointiohjelma) 2 800
Inkoon Tähtelän liittymä (investointiohjelma) 3 200
Itä-Suomen pienet liikennehankkeet -2 700
Kansallinen yhteyspiste ja liikennejärjestelmän perustietopalvelu (siirto momentille 31.20.51) -2 910
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -30 055
Kertaluonteisen siirron poistuminen (siirto momentille 31.20.21) -500
Kertaluonteisen siirron poistuminen (siirto momentilta 31.10.31) 100
Korjausvelan purku (investointiohjelma) -82 000
Kulttuuriperintöön kuuluvan omaisuuden ylläpito (siirto momentilta 32.01.02) 361
Luikonlahden raakapuuterminaali 500
MAL-sopimusten mukainen valtion osuus -78 900
Mt 17941 Kivi—Pörkenäs (Fäbodantie); uusi tieyhteys välillä Länsiväylä—Västergärdan (investointiohjelma) -2 000
Mt 455 ja 15323 Joroisten Järvikyläntien risteys (investointiohjelma) 2 200
Mt 476 Siikasalmen kevyen liikenteen väylä (välillä meijerin risteys—Siikasalmen koulu), Liperi 875
Mt 484 Hammaslahden jalankulku- ja pyöräilyväylä, Joensuu 1 000
Pienet liikennehankkeet 1 700
Pienet liikennehankkeet (siirto momentille 30.10.63) -200
Vt 8 Tjöck—Ömossa välillä päällystyksen ja rakenteiden korjaus (investointiohjelma) -6 500
Yhteensä -193 029

2026 talousarvio 1 412 382 000
2025 II lisätalousarvio 5 376 000
2025 talousarvio 1 605 411 000
2024 tilinpäätös 1 565 751 000