Talousarvioesitys 2026

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Kaikissa toimenpiteissä pyritään huomioimaan parlamentaarisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamat tavoitealueet, joita ovat saavutettavuus, kestävyys, tehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 62,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu.

Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi noin 681 584 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 730 798 000 euroa. Lisäksi momentille voidaan kirjata joitakin satoja tuhansia euroja siirtomenoja.

Määrärahasta käytetään arviolta 5 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Selvitysosa:Länsi-Helsingin pikaraitioteiden mukaan lukien Vihdintien pikaraitiotie eli Länsiratikoiden suunnittelu ja rakentaminen on osa Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnittelua ja toteuttamista. Hankkeen valtuus on 105 000 000 euroa. Hanke sisältää läntisen kantakaupungin raitioteiden kehittämisen sekä Vihdintien pikaraitiotien toteuttamisen. Hankesuunnitelma valmistui 2023 ja se hyväksyttiin Kaupunkiympäristölautakunnassa 9.1.2024. Hankkeen allianssitoiminta käynnistyi 12/2024. Länsiratikat-projektin kehitysvaihe on käynnissä vuoden 2025 aikana, ja tavoitteena on toteutusvaiheen aloitus keväällä 2026. Arvio hankkeen valmistumisvuodesta on 2030—2031. Helsingin kaupunki ja Helen Sähköverkko Oy ovat allekirjoittaneet 15.2.2024 Läntisen bulevardikaupungin sähköverkkojärjestelyitä koskevan toteutussopimuksen, jossa sovitaan mm. nykyisten suurjännitteisten ilmajohtojen osittaisesta maakaapeloinnista, mikä on edellytys uuden pikaraitiotieyhteyden ja Läntisen bulevardikaupungin toteutumiselle. Sähköverkkojärjestelyihin liittyvät ensimmäiset esirakentamistyöt ovat alkaneet syksyllä 2024. Pitäjänmäen sähköaseman rakentaminen on alkanut kesällä 2025. Hankkeen hyödyt saadaan keskeisellä alueella tapahtuvan tiivistyvän maankäytön ja parantuvan joukkoliikenteen palvelutason myötä. Keskeisiä hyötyjä ovat kestävien kulkutapojen matkamäärän muutos ja liikenteen CO₂-päästöjen vähenemä sekä työvoiman saavutettavuuden paraneminen.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Viikki—Malmi pikaraitiotien yleissuunnitelman 16.4.2025, ja hankesuunnittelu käynnistyy vuonna 2025. Ensimmäisen vaiheen hankesuunnitelma tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi valtuustokaudella 2025—2029. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakentamisen on suunniteltu alkavan 2020-luvun loppupuolella, mutta tämä tulee vielä tarkentumaan jatkosuunnittelussa.

Vantaan raitiotie eli Vantaan ratikka on 19,3 km pitkä pikaraitiotieyhteys lentoasemalta Aviapoliksen ja Tikkurilan kautta Hakunilaan, ja siitä Länsimäkeen ja Helsingin Mellunmäkeen. Ratikalla pyritään varmistamaan, että koko ratikkakäytävä kehittyy Vantaan kaupungin yleiskaavan ja kaavarungon tavoitteiden mukaisesti. Ratikan kaavarungon alueen asukasmäärän on ennustettu kaksinkertaistuvan nykytilanteesta noin 124 000 asukkaaseen vuonna 2050. Työpaikkojen määrän on arvioitu kasvavan noin 83 000 työpaikkaan. Hankesuunnitelman mukaan raitiotie edistää kestävien kulkumuotojen saavutettavuutta ja kestävää liikennejärjestelmää, vähentää autoliikenteen suoritetta sekä parantaa yhdyskuntarakenteen kestävyyttä. Vantaan ratikan on arvioitu rakentuvan vuosien 2025—2031 aikana. Ratikan kustannusarvio on hankesuunnitelman mukaan yhteensä 606 milj. euroa, joista Vantaan kaupungin osuus on 591 milj. euroa ja Helsingin kaupungin osuus 15 milj. euroa. Valtio sitoutuu Vantaan ratikan rakentamisen avustamiseen enintään 144 100 000 eurolla, mutta valtionavustusten yhteismäärä on kuitenkin enintään 30 % kiinteästi raitiotien rakentamiseen liittyvistä kustannuksista.

Tampere ja Pirkkala jatkavat Pirkkala—Linnainmaa -raitiotien suunnittelua ja käynnistävät vaiheen 1 Partola—Niihama -yhteysvälin toteutuksen. Valtio sitoutuu Pirkkala—Linnainmaa -raitiotien suunnittelun ja Partola—Niihama -yhteysvälin toteutuksen avustamiseen enintään 55 milj. eurolla. Valtionrahoitusta kohdennetaan koko Pirkkala—Linnainmaa -raitiotien hankesuunnitelmaan 0,5 milj. euroa, toteutussuunnitteluun 4 milj. euroa ja osuuden Partola—Niihama rakentamiseen ja siihen liittyvään varikon laajentamiseen 50,5 milj. euroa. Raitiotien toteutuksen valtionavustus voi olla enintään 30 % Partola—Niihama -yhteysvälin kiinteästi raitiotien rakentamiseen ja varikkoon liittyvistä kustannuksista ja Pirkkala—Linnainmaa -yhteysvälin suunnittelukustannuksista. Varikon osalta avustus kohdennetaan vain uuden yhteysvälin tuomiin varikon laajennustarpeisiin. Lisäksi valtio sitoutuu Lielahti—Ylöjärvi raitiotien suunnittelun avustamiseen enintään 0,5 milj. eurolla. Valtionavustus voi olla enintään 30 % suunnittelukustannuksista.

Helsingin kaupunki on käynnistänyt metroasemien peruskorjausten toteutuksen. Metroasemien peruskorjausten kokonaiskustannusarvio vuosina 2024—2031 on 209 milj. euroa. Peruskorjauksiin käytetään vuosina 2024—2027 noin 123,5 milj. euroa. Tämän lisäksi Helsingin seudun rautatieasemia parannetaan sopimuskaudella ja valtio avustaa Helsingin kaupungin omistuksessa olevien asemakohteiden perusparantamisessa. Hankkeilla edistetään erityisesti matkustajien kannalta toiminnallisuutta, turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyisyyttä asemilla. Valtio sitoutuu Helsingin juna- ja metroasemien peruskorjaukseen liittyvään suunnitteluun ja rakentamisen avustamiseen enintään 15 000 000 eurolla suunnittelu- ja rakentamiskustannusten yhteismäärästä, mutta avustusten yhteismäärä on kuitenkin enintään 30 % asemakohtaisten suunnittelu- ja rakentamiskustannusten yhteismäärästä.

Selvitysosa:Valtio voi myöntää avustusta kunnille kävelyn ja pyöräilyn olosuhteista parantaviin toimenpiteisiin. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Kuntien lisäksi avustuksia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen voidaan myöntää myös muille toimijoille ja muuhun kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen kuin infrahankkeisiin. Tällaisissa hankkeissa valtionavustuksen suuruus voi olla enintään 75 prosenttia.

Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisille lentoasemille ja lentopaikoille myönnettäviin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Määrärahaa yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden ja siltojen parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Suomen tieverkosta lähes 60 % (noin 385 000 km) on yksityisteitä, josta vajaa puolet on järjestäytynyt tiekunniksi. Siltoja yksityisteillä on noin 12 000 kpl sekä avustettavia erityiskohteita noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat erityisesti tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen parantamiset ja tien vaurioitumisen korjaamiset sekä liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet. Yksityisteitä koskevan valtioneuvoston asetuksen (1069/2018) mukaisesti avustuksen enimmäismäärä tavanomaisissa tien parantamiskohteissa on 50 % ja merkittävimmissä siltakohteissa ja muissa merkittävissä luonnonolosuhteiden aiheuttamissa yllättävissä korjauskohteissa enintään 75 %.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 9 150 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 250 000 euroa.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 18 900 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 000 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 97 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahasta 9 000 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista liittyen Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe -hankkeeseen. Hanketta rahoitetaan tämän lisäksi kansallisesti 2 000 000 eurolla.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

Digirata-hankkeessa mahdollistetaan tulevaisuuden turvallinen rautatieliikenne Suomen rautateillä toteuttamalla välttämätön korvausinvestointi, jossa modernisoidaan Suomen rautatiejärjestelmät sekä uudistetaan rautateiden kulunvalvonta eurooppalaisen järjestelmän mukaiseksi. Toteutusvaiheessa rakennetaan ERTMS-järjestelmä sekä uusitaan ja nykyaikaistetaan koko turvalaitekanta ja liikenteenhallintajärjestelmät erillisen toteutussuunnitelman mukaisesti koko Suomen rataverkolle. Digirata-hankkeen toteutusmallilla poistetaan myös suunnitelmallisesti asetinlaitteiden korjausvelka ja mahdollistetaan junaliikenteen kasvattamista kapasiteetin kasvun myötä. Koko hankkeen kustannusarvio on kaikkiaan noin 1,2 mrd. euroa vuosina 2025—2040, ja hankkeelle on myönnetty myös EU-rahoitusta noin 100 milj. euroa. Hankkeen toteuttamiseksi tarpeelliset valtuudet ja määrärahat huomioidaan talousarvioissa vuosittain hankkeen etenemisen mukaisesti. Toteutusvaiheen käynnistämiseksi on osoitettu 10 milj. euron valtuus vuoden 2025 talousarviossa.

Riihimäki—Tampere välinen rataosa on henkilöliikenteessä koko maan vilkkain ja tavaraliikenteessä kuljetusmäärät Riihimäen ja Tampereen välillä ovat koko maata tarkastellen merkittävät. Hankkeessa rakennetaan Leteensuon, Kuurilan ja Leppäkosken kohtauspaikat, jotka ovat kriittisimmät toimintavarmuuden varmistamiseksi. Kohtauspaikat parantavat selvästi rataosan häiriösietoisuutta ja helpottavat tavaraliikenteen sovittamista aikatauluun, ja ne tarvitaan, jotta peruskorjaus voidaan toteuttaa erittäin vilkkaasti liikennöidyllä rataosalla. Lisäksi sähkönsyötön riittävyyden varmistamiseksi toteutetaan uusi sähkönsyöttöasema. Peruskorjauksen toimenpiteissä keskitytään kohtauspaikkojen yhteydessä tarvittaviin peruskorjaustoimenpiteisiin ja tarvittaessa muihin kriittisiin toimenpiteisiin.

Kouvola—Kuopio -rataosuus on osa Savon rataa ja pituudeltaan 269 kilometriä. Rata on keskeinen osa Suomen matkustaja- ja tavaraliikenteen verkkoa. Hankkeen tavoitteena on lyhentää Kouvola—Kuopio -välillä henkilöliikenteen matka-aikoja sekä parantaa yhteysvälin välityskykyä ja liikenteen sujuvuutta pienin tehokkain toimenpitein. Hankkeessa toteutetaan nopeuden noston toimenpiteitä, kuten rataoikaisuja ja tasoristeysten poistoja sekä erityisesti välityskykyä parantavia ja kapasiteettia lisääviä liikennepaikkojen parantamistoimenpiteitä. Lisäksi päivitetään sähkörata- ja turvalaitteet radan muutosalueilla ja rakennetaan uusi sähkönsyöttöasema.

Nykyinen Lieksanjoen ylittävä maantiesilta on huonokuntoinen ja tällä hetkellä ainoa joen ylittävä tieyhteys Lieksan keskustan kohdalla. Hankkeessa rakennetaan uusi silta nykyisen sillan itäpuolelle sekä toteutetaan Kantatien 73 ja Siltakadun liittymään kiertoliittymä katuyhteyksineen. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa häiriötön liikenneyhteys Lieksanjoen ylitse myös tulevaisuudessa. Lisäksi tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta Siltakadun liittymän kohdalla ja liikenneyhteyksiä Lieksan satamaan sekä sataman itäpuolelle kaavoitetulle alueelle huomioon ottaen erikoiskuljetusten vaatimukset.

Nykytilanteessa liikenne kulkee Loviisan kaupungin ja Hästholmenin välillä reittiä Mannerheiminkatu—Saaristotie—Atomitie. Tie on pääreitti Loviisan ydinvoimalaitokselle. Tien vaaka- ja pystygeometria on paikoin puutteellinen. Tämä heikentää liikenneturvallisuutta, sillä lähes koko Saaristotien osuus on ohituskieltoaluetta. Lisäksi kapeat pientareet tekevät jalankulusta ja pyöräilystä turvatonta. Hankkeessa rakennetaan uusi tieyhteys Loviisan voimalaitokselle. Hankkeen myötä erityisesti Saaristotien liikenneturvallisuus paranee, kun raskas liikenne siirtyy uudelle tieyhteydelle. Hanke parantaa saavutettavuutta voimalaitokselle ja samalla elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Hankkeen kustannusarvio on 8,4 milj. euroa (MAKU 145, 2020=100). Hankkeen hyötykustannussuhde on 1,5.

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 1 333 milj. euroa.

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2026 momentilta rahoitetaan neljää elinkaarihanketta.

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 155 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.