Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2026

70. Maanmittaus ja asunto-osakkeiden kirjaaminenPDF-versio

Selvitysosa:Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot.

Toimintaympäristö

Yleiset talouden suhdanteet vaikuttavat erityisesti maanmittaustoimituksiin ja kirjaamisasioihin sekä niihin liittyvien tietopalveluiden kysyntään. Näillä kysyntämuutoksilla on merkittäviä vaikutuksia Maanmittauslaitoksen tulokertymään. Myös muuttunut turvallisuusympäristö vaikuttaa Maanmittauslaitoksen toimintaan.

Kiinteistöjärjestelmän ja huoneistotietojärjestelmän ylläpidolla ja palveluilla luodaan edellytyksiä mm. toimivalle markkinataloudelle, luototukselle, kiinteistö- ja asuntomarkkinoille ja luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle. Valtakunnallisilla peruspaikkatiedoilla on tärkeä rooli yhtenäisenä koko maan kattavana perustasoisena paikkatiedon hyödyntämisen yleisenä pohja-aineistona. Näillä tietovarannoilla on myös tärkeä rooli yksityisen sektorin palveluiden mahdollistajana. Tilusjärjestelyillä voidaan parantaa kiinteistörakennetta ja vaikuttaa heikon tilusrakenteen aiheuttamiin lisäkustannuksiin ja haittoihin sekä alentaa ilmastopäästöjä ja parantaa liikenneturvallisuutta.

Huoneistotietojärjestelmällä luodaan edellytykset osakkeilla hallittavien asuinhuoneistojen omistaja- ja huoneistotietojen rekisteröinnille sekä asuinhuoneistojen vaihdantaan ja vakuushallintaan. Järjestelmässä uudet asuntoyhtiöt perustetaan vain digitaalisesti eikä osakekirjoja paineta. Ennen 1.1.2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden osakeluetteloista oli siirretty 94 % huoneistotietojärjestelmään vuoden 2024 lopussa. Hankkeen seuraavassa vaiheessa toteutetaan huoneistotietojärjestelmän laajentaminen käsittämään taloyhtiöiden ja osakehuoneistojen hallinnollisia tietoja. Tähän kehitystyöhön on myönnetty Suomen RRF-ohjelman mukaista elpymis- ja palautumistukivälineen mukaista rahoitusta.

Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat palvelutuotantoa ja strategiset kehittämishankkeet painottuvat digitaalisiin palveluihin, IT-kehittämiseen ja ICT-korjausvelan pienentämiseen. Kehittämishankkeet ja tehtävät hoidetaan usein yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palveluiden ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisen, tietosuojan ja tieto- ja kyberturvan merkitys kasvaa edelleen, mikä edellyttää, että vastuut ovat selkeitä palveluketjuissa ja yhteistyössä.

Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman teknisen infrastruktuurin kehittämistä jatketaan mm. perustettavan uuden Avaruustilannekeskuksen vaatimusten pohjalta. Metsähovi ja Maanmittauslaitoksen FinnRef-verkko muodostavat kansalliset infrastruktuurit, joiden avulla ylläpidetään jatkuvasti koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien perustana olevia geodeettisia seurantajärjestelmiä ja tuetaan paikantamisen luotettavuutta Suomessa. Paikkatietoalaa tukevan tutkimuksen merkitys korostuu digitalisoituvassa yhteiskunnassamme tuottaen laajasti hyötyä esimerkiksi turvallisuussektorilla, liikenteessä, metsätaloudessa ja maataloudessa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa maanmittaus ja asunto-osakkeiden kirjaaminen (luku 30.70) politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa sekä luvun 30.01 selvitysosassa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tunnusluvut.

Tunnusluvut

  2024
toteutuma
2025
tavoite
2026
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus      
KTJ perusparannusohjelman kattavuusindeksi 191) 25 27
Tietovarastojen hyödyntäminen, kasvu edellisestä vuodesta, % 22 3 3
Sähköisten palveluiden häiriöttömyys, % 99,9 99,9 99,9
Uusien yritysten lukumäärä rajapintapalveluissa 539 320 540
Tie- ja rakennustietojen täydellisyys, % 98 96 96
Metatietopalvelun saatavuus, % 99 99 99

1) KTJ-perusparannuksen sisällölliset tavoitteet ja lopputulos muuttuvat 2024 alkaen, joten indeksiarvo esitetään 2024 alkaen kokonaan uudistettuna.

01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 253 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) viraston toimintaan liittyvien kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Maanmittauslaitoksen tehtävänä on toimialallaan:

  • — huolehtia kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnasta
  • — harjoittaa tieteellistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa
  • — huolehtia paikantamisen perustasta ja peruspaikkatietojen tuottamisesta sekä tuottaa asiantuntijapalveluita yhteiskunnan käyttöön
  • — huolehtia tarvittavien rekisterien ylläpitämisestä
  • — huolehtia alan yleisestä kehittämisestä ja osallistua kansainväliseen yhteistyöhön
  • — hoitaa ne muut tehtävät, jotka erikseen säädetään tai maa- ja metsätalousministeriö määrää sen suoritettaviksi.

Maanmittauslaitos tukee pääluokkaperusteluissa sekä luvun 30.01 ja 30.70 selvitysosissa esitettyjen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Maanmittauslaitokselle luvun 30.01 selvitysosassa todetut toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan alustavat tulostavoitteet.

Maanmittauslaitoksen päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2024 tilinpäätös 2025 arvio 2026 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
                   
Kiinteistötoimitukset 41 248 39 398 462 42 995 42 995 511 41 243 41 243 460
Tilusjärjestelytehtävät 3 162 - 42 4 000 - 44 3 300 - 43
Kirjaamistehtävät 40 907 37 796 535 39 656 38 656 518 41 000 41 000 518
Perustietovarantojen ylläpito 33 023 2 792 331 34 000 2 895 366 32 400 3 200 315
Tietopalvelu 12 386 18 300 97 15 249 16 011 93 16 571 17 400 102
Maanmittaus ja paikkatietosektorin tutkimus, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut 17 950 7 786 275 17 670 6 034 225 18 700 6 300 269
Yhteensä 148 677 106 072 1 742 153 570 106 591 1 757 153 214 109 143 1 706

Viraston tunnusluvut

  2024
toteutuma
2025
tavoite
2026
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Kokonaistuottavuus 104,2 101,5 101,5
Asiakkaiden kokonaistyytyväisyys, % 91 90 90
Tieteelliset referoidut julkaisut, kpl 116 110 110
Lohkominen, htp/toimitus 3,5 3,2 3,2
Lainhuutoratkaisuja kpl/htp 3,4 3,4 3,4
Kansallisen maastotietokannan ilmakuviin perustuva ylläpito, km2/htp - - 8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2024
toteutuma
2025
varsinainen
talousarvio
2026
esitys
       
Bruttomenot 149 750 157 676 154 396
Bruttotulot 106 072 106 591 109 143
Nettomenot 43 678 51 085 45 253
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 758    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 18 688    

Bruttotulot ovat yhteensä 109 143 000 euroa, tästä on yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja 5 900 000 euroa, maksullisen toiminnan tuloja 99 943 000 euroa ja muita tuloja 3 300 000 euroa.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (1 000 euroa)

  2024
toteutuma
2025
varsinainen
talousarvio
2026
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 92 871 95 102 97 243
— muut tuotot 1 - -
Tuotot yhteensä 92 872 95 102 97 243
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 60 367 66 397 67 892
— osuus yhteiskustannuksista 32 619 28 705 29 351
Kustannukset yhteensä 92 986 95 102 97 243
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) - 114 - -
Kustannusvastaavuus, % 100 100 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 019 2 690 2 700
— muut tuotot 565 - -
Tuotot yhteensä 2 584 2 690 2 700
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 489 1 978 1 985
— osuus yhteiskustannuksista 735 578 580
Kustannukset yhteensä 2 224 2 556 2 565
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 351 134 135
Kustannusvastaavuus, % 116 105 105

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2024
toteutuma
2025
varsinainen
talousarvio
2026
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 4 779 4 569 4 151
— EU:lta saatava rahoitus 1 553 1 063 1 449
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 461 272 400
Tuotot yhteensä 6 793 5 904 6 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 6 023 5 608 5 699
— osuus yhteiskustannuksista 5 545 6 200 6 301
Kustannukset yhteensä 11 568 11 808 12 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -4 775 -5 904 -6 000
Omarahoitusosuus, % 41 50 50

Kansainvälisien jäsenmaksujen osuudeksi määrärahasta arvioidaan noin 40 000 euroa.

Määrärahasta käytetään arviolta 9 659 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Avaruustilannekeskus 445
EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus 188
Huoneistotietojärjestelmä (RRF pilari2) -5 000
Tutkimuslaitosten post doc -ohjelma 610
Palkkausten tarkistukset 1 041
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) -790
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) -1 076
Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) -1 250
Yhteensä -5 832

2026 talousarvio 45 253 000
2025 II lisätalousarvio 382 000
2025 talousarvio 51 085 000
2024 tilinpäätös 52 608 000

40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014) mukaisten toimenpiteiden sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen osalta.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään peltotilusjärjestelyjen tukemiseen ja pilottiluonteisiin metsätilusjärjestelyihin. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisinperittävä osuus määrärahasta on noin 50 % ja valtion lopulliseksi menoksi jää noin 50 %


2026 talousarvio 2 000 000
2025 talousarvio 2 000 000
2024 tilinpäätös 2 000 000