Talousarvioesitys 2026
40. Luonnonvaratalous
Selvitysosa:
Luonnonvarataloudella tarkoitetaan metsiin, kaloihin, riistaan ja veteen pohjautuvien luonnonvarojen kestävää ja vastuullista hyödyntämistä. Yhteiskunnan toiminta ja huoltovarmuus edellyttävät toimivaa vesihuoltoa ja kotimaisiin luonnonvaroihin perustuvaa energian ja ravinnon tuotantoa.
Maailmanlaajuiset muutostekijät — ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys, kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, arvojen ja asenteiden muutos sekä turvallisuuspoliittisen tilanteen järkkyminen — muuttavat luonnonvarasektorin toimintaympäristöä. Niiden seurauksiin on varauduttava, mutta ne tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia. Luonnonvaratehtäviin kuuluvat huoltovarmuuden ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeiset vesihuollon, tulva- ja kuivuusriskien hallinnan sekä patoturvallisuuden varmistamisen tehtävät, joista huolehtiminen on muuttuvassa turvallisuustilanteessa entistäkin tärkeämpää.
Ilmaston lämpeneminen ja muutokset sää- ja vesioloissa vaikuttavat suoraan luonnonvaratalouden toimintaedellytyksiin riskejä muuttaen, mutta tarjoavat onnistuneella sopeutumisella myös uusia mahdollisuuksia. Nopea teknologinen kehitys avaa luonnonvaratalouteen uusia ulottuvuuksia arvoverkon eri osissa, erityisesti siirryttäessä tuottaja- ja biomassalähtöisestä toiminnasta kohti kuluttaja- ja palvelulähtöistä luonnonvarataloutta. Luonnonvaratiedon määrä ja tarkkuus tulevat kasvamaan merkittävästi ja tiedon hyödyntämisessä on suuria mahdollisuuksia luonnonvarasektorin laajenemiselle ja kansainvälistymiselle. Globaali kilpailu niukkenevista luonnonvaroista ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden kysynnän kasvu ovat iso mahdollisuus luonnonvarataloudelle. Suomella on runsaiden ja kestävästi hoidettujen luonnonvarojen sekä korkeatasoisen osaamisen ansiosta hyvät edellytykset vastata kasvavaan kysyntään.
Ristiriitaiset tavoitteet voivat heikentää luonnonvarojen hyödynnettävyyttä ja liiketoimintamahdollisuuksien toteutumista. Suomen luonnonvarojen tila sekä luonnonvaratalouden toimintatavat tunnetaan huonosti rajojemme ulkopuolella, mikä voi johtaa Suomen luonnonvaratalouden kehittämisen kannalta haitallisiin ja ristiriitaisiin päätöksiin kansainvälisiä sopimuksia tai EU-lainsäädäntöä valmisteltaessa.
Luonnonvaratalouden toimialaan kuuluvat metsätalous, kalatalous ja riistatalous sekä vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista on budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi elinvoimakeskuksissa sekä lupa- ja valvontavirastossa luonnonvaratalouden tehtävissä ja Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelee vakinaista henkilöstöä n. 200 henkilötyövuoden verran. Näistä aiheutuvat palkkaus- ja yleishallintomenot on otettu huomioon valtiovarainministeriön pääluokan momentilla 28.40.04, työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilla 32.01.02 sekä ympäristöministeriön momentilla 35.01.04. Luonnonvaratalouden tehtäviin kuuluu myös sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitoksen suorittama riista- ja kalatalouden valvonta.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa luonnonvaratalouden (luku 30.40) politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa sekä luvun 30.01 selvitysosassa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tunnusluvut.
Tunnusluvut
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025—2026 tavoite | |
| Metsätalouden arvonlisäys, milj. euroa | 3 880 | 4 274 | 4 566 | nousee |
| Bruttokantorahatulot, milj. euroa | 2 850 | 3 097 | 3 607 | nousee |
| Puuston vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla, milj. m3 | 104 | 103 | nousee | nousee |
| Metso-ohjelman edistyminen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla, % | 73 | 79 | 80 | nousee |
| Kuollut puusto metsämaalla, m3/ha | -1) | 6,9 | nousee | nousee |
| Kaupallisen kalastuksen tuotannon arvo, milj. euroa | 44,3 | 53,3 | ennallaan | nousee |
| Vesiviljelyn tuotannon arvo, milj. euroa | 125,2 | 115,6 | 125,1 | nousee |
| Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto, milj. euroa | 782 | 765 | ennallaan | nousee |
| Vapaa-ajankalastuksen saaliin arvo, milj. euroa | 106,1 | -1) | nousee | ennallaan |
| Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien lukumäärä, milj. kpl | 20,8 | -1) | ennallaan | ennallaan |
| Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla | 5 841 | 5 947 | 5 484 | laskee |
| Vesihuoltopalvelujen järjestämisen rakennemuutos, vesihuoltolaitosten määrä, kpl | 1 155 | 1 139 | 1 103 | laskee |
| Vesiliiketoiminnan arvo, milj. euroa | -1) | 6 300 | -1) | nousee |
| Riistasaaliin arvo, milj. euroa | 70,1 | 55,5 | 57,6 | ennallaan |
| Pienriistan metsästyspäivien lukumäärä, milj. kpl | 3,7 | 2,8 | 2,9 | ennallaan |
1) Tilastotietoa ei saatavilla.
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 512 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin.
Momentin menoihin liittyvät vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kalatalousmaksukertymän muutos | -70 |
| Yhteensä | -70 |
| 2026 talousarvio | 3 512 000 |
| 2025 talousarvio | 3 582 000 |
| 2024 tilinpäätös | 3 000 000 |
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 815 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ja muun vesitalouden kehittämiseen, havaintotiedon hankintaan ja vesitietopalveluun, vaikutusten arviointiin, varautumiseen ja riskienhallintaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella, valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön sekä Suomen vesialan kansainvälisen strategian toteuttamiseen maa- ja metsätalousministeriön toimialalla
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
3) enintään 95 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
4) vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen
5) vesistörakenteiden siirtomenoihin tapauksissa, joissa vesistörakenteita luovutetaan paikallisille hyödynsaajille.
Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinvoimakeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
Selvitysosa:Palkkauksiin käytettävää määrärahaa on tarkoitus käyttää 87 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla ja kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Momentilta rahoitetaan myös sellaisia valtion vesistörakenteiden ylläpito- ja perusparannusmenoja, jotka on tarkoitus luovuttaa paikallisille hyödynsaajille.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely | 3 372 000 |
| Vesitalouden kehittäminen, suunnittelu ja seuranta | 2 943 000 |
| Valtion vesistörakenteiden peruskorjaukset ja muut vesistötoimenpiteet | 5 000 000 |
| Valtion vesitalousluvista aiheutuvat velvoitteet | 2 200 000 |
| Valtiosopimuksiin perustuva rajavesistöyhteistyö, rahoitusosuudet ja jäsenmaksut | 300 000 |
| Yhteensä | 13 815 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 8 815 000 euroa, siirtomenojen osuudeksi noin 200 000 euroa ja sijoitusmenojen osuudeksi noin 4 800 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 3 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansainvälisten vesiasioiden koordinaattori (siirto momentille 24.01.01) | -22 |
| Maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen kalastovaikutusten seuranta (siirto momentille 30.01.05) | -188 |
| Metsätalouden vesistökuormitusseuranta (siirto momentille 30.01.05) | -200 |
| Yhteensä | -410 |
| 2026 talousarvio | 13 815 000 |
| 2025 talousarvio | 14 225 000 |
| 2024 tilinpäätös | 14 189 000 |
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 268 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien valtionavustusten maksamiseen
2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen
3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja biotaloutta edistäviin kokeilu-, kehittämis-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin. Tavoitteena on parantaa luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen liiketoiminnan edellytyksiä. Määrärahalla toteutetaan kansallista metsästrategiaa, Suomen biotalousstrategiaa sekä ilmastolakia maa- ja metsätalousministeriön vastuulla olevien maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman sekä kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman osalta.
Lisäksi määrärahaa kohdennetaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun liittyvien tietojärjestelmien ja -varantojen yhteiskäyttöisyyden parantamiseen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien torjumiseen, geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön sekä luonnon virkistys- ja matkailukäytön edistämiseen. Määrärahalla voidaan myös toteuttaa selvityksiä, joiden avulla pyritään parantamaan luonnonvarojen tilaa ja käyttöä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Tenojoen kalastusluvista kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41. Kalastuslupatuloista vesialueiden omistajille palautettava osuus on huomioitu momentilla 30.40.40.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet | 44 000 |
| Ilmastolain toimeenpano | 800 000 |
| Metsätuhojen ennaltaehkäisy | 700 000 |
| Metsäbiotalouden arvonlisän kasvattaminen | 500 000 |
| Metsäbiotalouden tiedepaneeli | 800 000 |
| Kansallisen metsästrategian toimeenpano ja muut kehittämishankkeet | 1 852 000 |
| Suomen biotalousstrategian toimeenpano | 63 000 |
| Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito | 204 000 |
| Tenojoen kalastusta koskevien sopimusten valvonta ja lupamyynti | 305 000 |
| Yhteensä | 5 268 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 2 853 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 2 415 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 1 500 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Elinkeinokalatalouden tietojärjestelmien ylläpitorahoitus (siirto momentille 30.40.62) | -556 |
| Metsäbiotalouden arvonlisän kasvattaminen (v. 2025 rahoitus) (siirto momentille 30.01.40) | -1 900 |
| Metsäbiotalouden arvonlisän kasvattaminen (v. 2026 rahoitus) (siirto momentilta 30.01.40) | 1 300 |
| Metsätuhojen ennaltaehkäisy | 700 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -240 |
| Yhteensä | -696 |
| 2026 talousarvio | 5 268 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 11 500 000 |
| 2025 talousarvio | 5 964 000 |
| 2024 tilinpäätös | 6 304 000 |
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 136 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa, vesienhallintaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
5) kansallisten ja kansainvälisten vesitaloushankkeiden vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena sekä kulutus- ja sijoitusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea myönnetään vesistötoimenpiteille tulvariskien hallintaan ja muiden erilaisten vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen ja vesienhallintaan. Erityisesti tukea suunnataan vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseen. Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille. Kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Avustusten perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesitaloudelliset riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 3 459 000 |
| Kalataloudelliset kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 2 677 000 |
| Yhteensä | 6 136 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 4 657 000 euroa, kulutusmenojen osuudeksi noin 581 000 euroa ja sijoitusmenojen osuudeksi noin 898 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 500 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto Haarajoen kalaportaat | -200 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto Siikajoen ennallistamishanke vaelluskaloille Siikajoki, Siikalahti ja Pyhäntä | -110 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto Tornio-Muonionjokiseura, lohikantojen elvytystyö | -100 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto Vanajanveden vesistön yläjuoksun vesistöjen kunnostustoimet ja vaelluskalahankkeet | -100 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto Virtavedet hoitoyhdistys Virhon toiminta: Suomenlahteen laskevien jokien vaelluskalahankkeet | -100 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -270 |
| Yhteensä | -880 |
| 2026 talousarvio | 6 136 000 |
| 2025 talousarvio | 7 016 000 |
| 2024 tilinpäätös | 7 296 000 |
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 541 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen
2) kalastuslain (379/2015) 60 §:n mukaisista saimaannorpan suojeluun liittyvistä kalastuksen rajoittamissopimuksista vesialueiden omistajille maksettaviin korvauksiin siten, että korvauksen suuruus on 2,5 euroa hehtaarilta
3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesi- ja kalastusasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten, kustannusten ja päätösmaksujen sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
4) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen
5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen sekä poroaitasopimukseen perustuvan poroesteaidan rakentamiseen liittyvien lunastustoimitusmenojen ja käyttöoikeuskorvausten maksamiseen erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) mukaisesti
8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen
9) Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annetussa laissa (501/1991) määrättävien korvausten ja kustannusten sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
10) vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 17 §:n perusteella aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
11) kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Tenojoen kalastuslupatuloista palautetaan vesialueiden omistajille vuonna 2025 kertyneiden kalastuslupatulojen palautettava osuus. Tenojoen lohikantojen heikon tilan vuoksi kalastusta on jouduttu rajoittamaan kesästä 2021 lähtien ja kohdentamaan kalastusta muihin lajeihin kuin loheen. Lohikantojen heikon tilanteen on arvoitu jatkuvan, mikä pienentää lupakertymää. Yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettava osuus on noin 73 %, mikä on huomioitu momentin määrärahatasossa. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista valtiolle kuuluva osuus on otettu huomioon momentin 30.40.22 määrärahassa. Tenojoen kalastusluvista kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.
Saimaannorpan suojeluun liittyvillä sopimuskorvauksilla korvataan vapaaehtoisista kalastuksen rajoittamissopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Vuonna 2026 kalastuksen rajoitussopimuksia on voimassa noin 2 720 km2 alueella. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 1 281 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 260 000 euroa.
| 2026 talousarvio | 1 541 000 |
| 2025 talousarvio | 1 541 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 596 680 |
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin
2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaisia menoja ovat riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuvat menot sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuvat menot. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin.
Hirvieläinten pyyntilupamaksuista kertyväksi arvioidut tulot on merkitty momentille 12.30.42.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vahinkojen korvaukset | 1 700 000 |
| Vahinkojen estämistoimenpiteet | 500 000 |
| Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus | 700 000 |
| Riistavahinkorekisteri ja riistavahingot -palvelu | 400 000 |
| Hirvieläinkantojen hoito | 500 000 |
| Yhteensä | 3 800 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 3 400 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 400 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hirvieläinten pyyntilupamaksutulojen muutos | 210 |
| Yhteensä | 210 |
| 2026 talousarvio | 3 800 000 |
| 2025 talousarvio | 3 590 000 |
| 2024 tilinpäätös | 3 590 000 |
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha käytetään vuonna 2025 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseen. Porovahinkokorvaukset maksetaan riistavahinkolain 9 §:n 2 momentin mukaan talousarvion rajoissa ja muut vahingot täysimääräisesti.
Vuonna 2024 petoeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä oli yhteensä 11,95 milj. euroa, josta porovahinkojen osuus oli 11,09 milj. euroa ja kotieläin- ja viljelysvahinkojen osuus 0,86 milj. euroa. Vuonna 2025 porovahinkojen määrän arvioidaan edelleen nousevan. Myös kotieläin- ja viljelysvahinkojen arvioidaan nousevan erityisesti karhun kannanhoidollisen metsästyksen loppumisen johdosta. Kun porovahinkojen korvaamiseen on käytettävissä 7,5 milj. euroa, ei momentin määrärahataso mahdollista vahinkojen täysimääräistä korvaamista. EU:n asettama korvauskatto (C(2016) 1752 final) mahdollistaa porovahinkojen korvaamisen 10 milj. euroon saakka.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaaminen | 7 500 000 |
| Suurpetojen aiheuttamien kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkojen korvaaminen | 600 000 |
| Vahinkojen ehkäiseminen ja valvonta | 750 000 |
| Yhteensä | 8 850 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 8 600 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 250 000 euroa.
| 2026 talousarvio | 8 850 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 2 800 000 |
| 2025 talousarvio | 8 850 000 |
| 2024 tilinpäätös | 11 350 000 |
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 36 247 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (71/2023) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2026 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (71/2023) mukaisten avustusten myöntämispäätöksiä enintään 20 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Vuoden 2024 alusta tuli voimaan metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain mukainen Metka-tukijärjestelmä. Se korvasi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain mukaisen Kemera-tukijärjestelmän. Kemera-tukipäätöksiin liittyviä maksatuksia voidaan tehdä vuoden 2026 loppuun asti. Tukijärjestelmällä kannustetaan yksityisiä maanomistajia aktiivisiin ja oikea-aikaisiin toimiin, joilla lisätään metsien kasvua, edistetään metsätalouden vesiensuojelua, hillitään ilmastonmuutosta, edistetään metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä pidetään yllä metsätalouden tieverkkoa.
Metsätalouden määräaikaisessa kannustejärjestelmälaissa taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan työn toteuttamisen jälkeen, jolloin sitä varten ei tarvita myöntämisvaltuutta. Myöntövaltuuden käyttöä edellyttäviä työlajeja ovat terveyslannoitus, suometsän hoitosuunnitelma, suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekeminen sekä metsätien tekeminen.
Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on n. 1 600 henkilötyövuotta.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030— | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien | |
| Ennen vuotta 2026 tehdyt sitoumukset | 5,0 | 5,0 | 2,0 | 0,3 | 0,3 | 12,6 |
| Vuoden 2026 sitoumukset | 5,2 | 6,0 | 6,5 | 1,8 | 0,5 | 20,0 |
| Menot yhteensä | 10,2 | 11,0 | 8,5 | 2,1 | 0,8 | 32,6 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Metsälannoituksen edistäminen | 3 500 |
| Tuhkalannoituksen lisääminen | -1 500 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -3 030 |
| Yhteensä | -1 030 |
| 2026 talousarvio | 36 247 000 |
| 2025 talousarvio | 37 277 000 |
| 2024 tilinpäätös | 38 460 726 |
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 027 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (71/2023) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2026 saa tehdä metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (71/2023) luvun 4 a mukaisten kokeiluhankkeisiin myönnettävien avustusten myöntämispäätöksiä enintään 800 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) ja Helmi-elinympäristöohjelmaa. Vuonna 2026 otetaan käyttöön uudet valtuudelliset työlajit suon ennallistaminen ja lehdon luonnonhoito. Työlajeilla kokeillaan tulosperusteisten tukien käyttöä luonnonhoidossa.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2026 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella, metsäluonnon elinympäristöjen hoitohankkeilla, maanomistajalähtöisillä hankkeilla ja kulotuksella noin 4 000 hehtaarin alueella
- — vesienhoitoa turvataan suunnittelemalla monitavoitteisia vesiensuojeluhankkeita
- — ennallistetaan soita suojelualueiden ulkopuolella 400 hehtaarin alueella
- — palautetaan vesiä 8 suojelusuolle ympäröiviltä alueilta
- — perustetaan ja kunnostetaan suojelualueverkoston ulkopuolisia monitavoitteisia kosteikkoja 6 kpl.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030— | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien |
|
| Vuoden 2026 sitoumukset | 160 | 160 | 160 | 160 | 160 | 800 |
| Menot yhteensä | 160 | 160 | 160 | 160 | 160 | 800 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ympäristötuki | 7 327 000 |
| Metsäluonnon hoitohankkeet ja kulotus | 2 000 000 |
| Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteet | 1 700 000 |
| Yhteensä | 11 027 000 |
| 2026 talousarvio | 11 027 000 |
| 2025 talousarvio | 11 027 000 |
| 2024 tilinpäätös | 11 027 000 |
46. Valtionavustus Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 41 074 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionavustustoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa
3) Suomen metsäkeskukselle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomen metsäkeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Suomen metsäkeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.
Suomen metsäkeskus tukee toiminnallaan pääluokkaperusteluissa sekä luvun 30.01 selvitysosassa esitettyjen toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:
- — valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista
- — hallinnoi valtion tukia metsätalouden toimenpiteisiin ja talousmetsien luonnonhoitoon
- — kerää ja julkaisee kaukokartoitusperusteista metsä- ja luontotietoa
- — tuottaa tietoa sekä asiantuntijapalveluita yhteiskunnan, yritysten ja metsänomistajien päätöksenteon tueksi
- — edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä
- — parantaa toimialan ja oman toimintansa tuottavuutta tehostamalla metsä- ja luontotiedon käyttöä ja kehittämällä sähköisiä palveluitaan
- — tarjoaa viestintää, koulutusta ja ratkaisuja metsäalan toimijoille ja metsänomistajille
- — hoitaa muut erikseen säädetyt tai maa- ja metsätalousministeriö määräämät tehtävät.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Suomen metsäkeskukselle vuodelle 2026 seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet:
Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet
| 2024 toteutuma |
2025 tulostavoite |
2026 tulostavoite |
|
| Vaikuttavuus | |||
| Luottamus- ja maine -indeksi (1—5) | 3,4 | 3,5 | 3,5 |
| Avoimen metsätiedon hyödyntäminen laajenee | |||
| — ladattujen aineistopakettien määrä, GiB | 82 702 | 60 000 | 75 000 |
| — rajapintakutsujen määrä rajapinnassa, kpl | 113 575 719 | 60 000 000 | 115 000 000 |
| — karttapalvelujen katselukerrat, kpl | 219 121 | 150 000 | 220 000 |
| Toiminnallinen tehokkuus | |||
| Metsälain mukaisten metsänkäyttöilmoitusten ja poikkeuslupien käsittelyn ja päätöksenteon kokonaiskustannukset ilmoitusta kohden, € | 13,2 | 14 | 13,0 |
| Metsätalouden kannustejärjestelmän mukaisten taimikon ja nuoren metsän hoidon hakemusten käsittelyn kokonaiskustannukset hakemusta kohden, € | 133,8 | 99,6 | 99,5 |
| Päätös metsätalouden kannustejärjestelmän taimikon ja nuoren metsän hoidon hankkeista, viikkoa vireille tulosta | 9,5 | 2,6 | 2,5 |
| Tuotokset ja laadunhallinta | |||
| Metsävaratiedon keruutavoite, ha1) | 1 990 000 | 2 600 000 | 2 000 000 |
| Vuoden aikana Metsään.fi -palvelua käyttäneet, % yksityismetsien pinta-alasta | 52 | 53 | 56 |
| Aktiiviset sähköisen asioinnin yritykset, kpl2) | 342 | 360 | 380 |
| Metsävaratiedon keruukustannukset €/ha1) | 3,7 | 3,6 | 3,0 |
| Voimavarat | |||
| Metsäkeskuksen henkilöstötutkimuksen Efekti-indeksi (1—5) | 3,67 | 3,7 | 3,7 |
1) Kansallisen laserkeilaus ja ilmakuvaohjelman toteutuminen vaikuttaa toteutumismääriin ja keruukustannuksiin.
2) Uusi mittari, korvaa aiemman M.fi-rekisteröityneiden yritysten määrän. Metsätalouden toimenpiteitä ja luonnonhoitoa koskevia hakemuksia ja ilmoituksia sähköisesti tuottavien yritysten määrä, eli vastaanotetut metka-hakemukset ja metsänkäyttöilmoitukset Metsään.fi:ssä ja rajapintojen kautta.
Määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen prosesseille
| 2024 toteutuma | 2025 arvio1) | 2026 arvio1) | ||||
| kustannukset | htv | kustannukset | htv | kustannukset | htv | |
| Metsälait ja tiedontuotanto | 14,6 | 188 | 16,9 | 197 | 17,1 | 199 |
| Metsäohjelmat ja -osaaminen | 4,4 | 47 | 3,8 | 41 | 3,0 | 41 |
| Asiakkuudet ja viestintä | 2,9 | 42 | 3,1 | 40 | 3,0 | 39 |
| Järjestelmät ja tietohallinto | 13,6 | 56 | 14,7 | 50 | 16,3 | 53 |
| Hallinto | 6,9 | 33 | 5,8 | 24 | 4,7 | 28 |
| Yhteensä | 42,4 | 366 | 44,3 | 352 | 44,1 | 360 |
1) Osa kustannuksista katetaan edelliseltä vuodelta siirtyneellä määrärahalla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Palkkausten tarkistukset | 991 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -760 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) | -536 |
| Yhteensä | -305 |
| 2026 talousarvio | 41 074 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 3 753 000 |
| 2025 talousarvio | 41 379 000 |
| 2024 tilinpäätös | 43 025 000 |
47. Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää metsityksen tukemisen määräaikaisen lain (1114/2020) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Joutoalueiden metsitystukijärjestelmä on päättynyt vuoden 2023 lopussa. Metsitettäväksi hyväksyttiin joutoalueita yhteensä noin 6 000 hehtaaria. Momentin määräraha käytetään tehtyjen tukipäätösten mukaisten metsityskorvausten ja hoitopalkkioiden maksatuksiin.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 20261) | 2027 | 2028 | 2029 | 2030— | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2026 tehdyt sitoumukset | 2,0 | 0,3 | 0,5 | 0,1 | 2,3 | 5,2 |
1) Osa vuoden 2026 tukimaksatuksista hoidetaan vuodelta 2025 siirtyvällä määrärahalla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Metsitystukijärjestelmän lisärahoitus (turvepaketin osuus) | -200 |
| Tukijärjestelmän tarkentunut tarvearvio | -1 000 |
| Valtionavustussäästö (HO 2023) | -300 |
| Yhteensä | -1 500 |
| 2026 talousarvio | 1 000 000 |
| 2025 talousarvio | 2 500 000 |
| 2024 tilinpäätös | 2 490 000 |
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 13 697 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (303 394) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 43 euroa ja alle 18-vuotiaalta 10 euroa. Alle 18-vuotiaita metsästäjiä arvioidaan olevan 10 575. Riistanhoitomaksuina kertyväksi arvioidut tulot on merkitty momentille 12.30.45.
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.
Suomen riistakeskus tukee pääluokkaperusteluissa sekä luvun 30.01 selvitysosassa esitettyjen toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:
- — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta ja ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
- — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa, kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille
- — ylläpitää ja kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa sähköistä Oma riista -palvelua ja sen tietovarantoja lupahallinnon, saalistilastoinnin sekä riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustana joukkoistetun tiedonkeruun periaatteella
- — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä pysyy kohtuullisena mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
- — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
- — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suomen riistakeskus | 8 405 000 |
| Riistanhoitoyhdistykset | 2 800 000 |
| Metsästysmuseotoiminnan tukeminen | 450 000 |
| Riistakonsernin strategian mukaiset kehittämishankkeet | |
| — riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittäminen, kansainvälinen vaikuttaminen, suurpetokantojen hallinta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen sekä riistan elinympäristöä parantavat hankkeet | 2 042 000 |
| Yhteensä | 13 697 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 13 547 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 150 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Riistanhoitomaksukertymän muutos | -82 |
| SOTKA-kosteikkojen perustaminen | -1 000 |
| Yhteensä | -1 082 |
| 2026 talousarvio | 13 697 000 |
| 2025 talousarvio | 14 779 000 |
| 2024 tilinpäätös | 14 868 000 |
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 9 625 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Kalastuslain 86 §:n mukaisesti talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa sitä määrää, minkä viimeisimmän vahvistetun valtion tilinpäätöksen perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän kalastonhoitomaksuina. Vuonna 2026 kalastonhoitomaksujen kertymän ja määrärahan mitoitus perustuu näin ollen vuoden 2024 valtion tilinpäätöksen mukaisiin kalastonhoitomaksujen myyntimääriin. Vuonna 2026 kalastonhoitomaksujen kertymäksi arvioidaan 9 625 000 euroa.
Kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.44.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelu, toimeenpano, ohjaaminen ja kehittäminen sekä kalastuksenvalvonta | 2 500 000 |
| Kalatalousalueiden toiminta | 1 395 000 |
| Kalatalousalan neuvontapalvelujen järjestäminen | 2 000 000 |
| Kalastonhoitomaksukannosta aiheutuvat menot | 760 000 |
| Kalavesien yleiskalastusoikeuksista sekä kalastusopastoiminnasta maksettavat korvaukset vesialueiden omistajille | 2 825 000 |
| Kalavarojen käytön ja hoidon tietovarannon rekisterit | 145 000 |
| Yhteensä | 9 625 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 8 181 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 1 444 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kalastonhoitomaksukertymän muutos | -295 |
| Kalatalouden Keskusliitto, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -70 |
| Pyhäjärvi-instituutti: hoitokalastus, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Suomen Kalankasvattajaliito ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -70 |
| Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Yhteensä | -735 |
| 2026 talousarvio | 9 625 000 |
| 2025 talousarvio | 10 360 000 |
| 2024 tilinpäätös | 10 139 000 |
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 332 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja metsäpuiden siementuotannon kehittämistä varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen
2) valtionavustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen myönnettävillä avustuksilla varmistetaan, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa. Määrärahaa saa käyttää myös metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen.
Luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille myönnettävät avustukset kohdennetaan luonnonvaratalouden kasvua ja kilpailukykyä edistävään kehittämistoimintaan ja viestintään.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Avustukset metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen | 640 000 |
| Avustukset luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille | 692 000 |
| Yhteensä | 1 332 000 |
|---|
Määrärahasta käytetään arviolta 200 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
| 2026 talousarvio | 1 332 000 |
| 2025 talousarvio | 1 332 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 332 000 |
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 18 723 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti
2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 7 754 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan mukaisina menoina 17 292 000 euroa, joka on vuosille 2021—2027 Euroopan meri-, kalatalous ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) osaksi rahoitettavan toimintaohjelman rahoitusosuutta. EU:n osuus tästä on 9 538 000 euroa.
Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan.
Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) 2021—2027 ohjelman tuloja yhteensä 10 000 000 euroa.
Määrärahassa on otettu huomioon kokonaan kansallisesti rahoitettavina elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteinä kaupallisen kalastuksen valvonnan kustannukset, siltä osin kuin toimenpiteet eivät sisälly Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelmaan. Määrärahaa voidaan käyttää myös saimaannorpan suojelusta kaupalliselle kalastukselle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta vuosina 2024—2027 myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (212/2024) mukaisiin avustuksiin sekä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä perusteilla muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen tai kalatalousalan valtiontukena EU:n säädösten mukaisesti. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää ammattikalastuksen edellytysten turvaamiseen ja vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen sekä elinkeinokalatalouden tietojärjestelmien ylläpitokuluihin. Vuonna 2025 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 1 431 000 euroa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kansallinen osuus | EU:n osuus (EMKVR) | Yhteensä | |
| Euroopan meri, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston toimintaohjelma yhteensä, josta | 7 754 000 | 9 538 000 | 17 292 000 |
| — tekninen tuki | - | 467 000 | 467 000 |
| Kansalliset toimenpiteet | 1 431 000 | - | 1 431 000 |
| Yhteensä | 9 185 000 | 9 538 000 | 18 723 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 14 723 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 4 000 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 4 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Elinkeinokalatalouden tietojärjestelmien ylläpitorahoitus (siirto momentilta 30.40.22) | 556 |
| EMKVR 2021—2027 ohjelman mukainen vuosimuutos | -3 778 |
| Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys: Savo-Karjalan elintarvikekalastuksen edistäminen, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -50 |
| Valtionavustussäästö (HO 2023) | -1 000 |
| Yhteensä | -4 272 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 18 723 000 |
| 2025 talousarvio | 22 995 000 |
| 2024 tilinpäätös | 25 357 000 |