Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2026

90. LiikuntatoimiPDF-versio

Selvitysosa:Liikuntapolitiikan päämääränä on väestön liikunnallisen elämäntavan lisääminen, liikunnan ja huippu-urheilun vastuullisuuden edistäminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Liikunnallinen elämäntapa tarkoittaa arjessa tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta ja liikunnan harrastamista. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan perheissä, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja liikuntaharrastuksissa. Liikuntaa edistetään liikuntaolosuhteita kehittämällä, arjen toimintaympäristöjä liikunnallistamalla sekä tukemalla liikuntajärjestöjä ja -seuroja sekä huippu-urheilua. Väestön liikunnallista elämäntapaa edistetään yhteistyössä eri hallinnonalojen toimenpiteillä. Liikuntapolitiikan tavoitteena on päätöksenteon perustaminen yhä vahvemmin tutkittuun tietoon sekä jatkuvaan seurantaan ja arviointiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa liikuntapolitiikalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Hyvinvoiva, terve ja liikkuva väestö
  • — Liikunta lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
  • — Liikunta on tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti saavutettavissa
  • — Liikunta ja huippu-urheilu on vastuullista
  • — Suomalainen huippu-urheilu on kansainvälisesti menestyvää ja kansallisesti arvostettua.
Liikuntatoimen toiminnalliset tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet

Valtakunnallisia ja paikallisia liikuntaolosuhteita kehitetään suunnitelmallisesti. Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan laajoille käyttäjäryhmille suunnattuja liikuntapaikkoja sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, esteettömyyden ja saavutettavuuden sekä kestävän kehityksen edistämistä.

Tuetaan liikunnan kansalaistoiminnan elinvoimaisuutta ja vastuullisuutta. Tuetaan liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa sekä kaikille avointa paikallista seuratoimintaa. Edistetään kansalaistoiminnan vastuullisuutta. Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten vapaatavoitteista koulutustoimintaa ja sen laadun kehittämistä. Vahvistetaan liikuntajärjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kestäviä kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia ja liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Liikunnallinen elämäntapa lisääntyy eri ikä- ja väestöryhmissä. Tuetaan valtakunnallista Liikkuvat-kokonaisuutta liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi eri ikä- ja väestöryhmissä (Liikkuva perhe, Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja). Avustetaan Liikkuvat-kokonaisuuden toimeenpanoa tukevia liikunnallisen elämäntavan hankkeita.

Kehitetään huippu-urheilu-uran edellytyksiä ja huippu-urheilun vastuullisuutta. Huippu-urheilua edistetään tukemalla urheilijoiden valmentautumista sekä kehittämällä valmennusosaamista, kaksoisurapolkuja, huippu-urheilun koordinaatiota, huippu-urheilun tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, huippu-urheilun rahoitusta ja kilpailu- ja harjoitteluolosuhteita. Vahvistetaan liikunnan ja huippu-urheilun vastuullisuutta avustamalla Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) toimintaa.

Liikunnan tietopohjaa vahvistetaan ja tietoa hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti. Tuetaan ja kehitetään liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden suuntaisesti. Vahvistetaan tiedon hyödyntämistä toimialan avustusvalmisteluissa sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Kehitetään valtion liikuntaneuvoston toteuttamaa liikuntapolitiikan arviointitoimintaa.

Liikuntaa edistetään eri hallinnonalojen toimenpiteillä. Edistetään liikunnan laaja-alaisten yhteiskunnallisten yhteyksien tunnistamista. Liikuntapolitiikan koordinaatioelin koordinoi ja yhteen sovittaa liikunnan edistämisen toimia eri ministeriöissä. Vahvistetaan liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointia sekä liikunnan edistämisen poikkihallinnollista huomioimista eri hallinnonaloilla ja -tasoilla.

Valtionavustukset ja -osuudet liikuntatoimen rahoituksessa valtion talousarviossa

Liikuntatoimen määrärahoista avustuksiin kohdentuu noin 75 %. Hankkeista riippuen kuntatalouteen tästä kohdentuu noin neljännes, yleishyödyllisille yhteisöille (säätiöt, yhdistykset) noin 55—60 % ja yrityssektorille alle 15 %. Lisäksi määrärahaa kohdentuu vähäisessä määrin kotitalouksille (urheilija-apurahat, ylimääräiset urheilijaeläkkeet) ja yliopistoille. Valtionosuudet, joiden osuus liikuntatoimen siirtotalouden kuluista on noin 23 %, kohdentuvat kuntatalouteen ja liikunnan koulutuskeskuksille.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

  2022
toteutuma
2024
toteutuma
2026
arvio
       
Urheiluseuroissa harrastavien lasten ja nuorten osuus, %1)      
9-vuotiaat      
— tytöt 65 67 67
— pojat 66 67 67
11-vuotiaat      
— tytöt 71 68 68
— pojat 69 72 72
13-vuotiaat      
— tytöt 53 58 58
— pojat 57 60 60
15-vuotiaat      
— tytöt 38 45 45
— pojat 47 44 44
Liikuntapalveluiden käyttö, %2)      
Aikuiset (20—69-vuotiaat)      
Naiset      
— omatoimisesti 95   95
— kunnan liikuntapalvelut 21   21
— liikunta- tai urheiluseura 19   19
— liikunta-alan yritykset 35   35
Miehet      
— omatoimisesti 94   94
— kunnan liikuntapalvelut 17   17
— liikunta- tai urheiluseura 23   23
— liikunta-alan yritykset 29   29
Ikääntyneet (70 v. ja vanhemmat)      
Naiset      
— omatoimisesti 90   90
— kunnan liikuntapalvelut 39   39
— liikunta- tai urheiluseura 12   12
— liikunta-alan yritykset 31   31
Miehet      
— omatoimisesti 97   97
— kunnan liikuntapalvelut 27   27
— liikunta- tai urheiluseura 13   13
— liikunta-alan yritykset 20   20
Kansallisten liikkumissuositusten mukaisesti liikkuvien osuudet, %3)      
9-vuotiaat      
— tytöt 36 31 31
— pojat 59 56 56
11-vuotiaat      
— tytöt 25 19 19
— pojat 42 44 44
13-vuotiaat      
— tytöt 7 8 8
— pojat 26 17 17
15-vuotiaat      
— tytöt 3 4 4
— pojat 16 6 6
Aikuiset (20—69-vuotiaat)      
— naiset 27   27
— miehet 24   24
Ikääntyneet (70 v. ja vanhemmat)      
— naiset 17   17
— miehet 16   16
Koululaisten Move!-mittausten 20 m juoksutestin mediaanitulos (min:sek)4)      
11-vuotiaat      
— tytöt 3 min 37 s 3 min 51 s 3 min 51 s
— pojat 4 min 26 s 4 min 46 s 4 min 46 s
15-vuotiaat      
— tytöt 4 min 12 s 4 min 12 s 4 min 12 s
— pojat 5 min 47 s 6 min 00 s 6 min 00 s
       
Varusmiespalvelukseen astuvien miesten Cooper-juoksutestin keskiarvo (metriä)5) 2 376 2 398 2 398
       
Dopingtestien määrä/rikkomusten määrä (SUEK)6) 3 169/4 2 818/5 2 818/5
       
Suomen saavuttamat pisteet (sijat 1.—8.) Olympialaisissa ja olympialajien MM-kisoissa7) 117 pist. 48 pist. 48 pist.

1) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU 2018 sekä 2022 -tutkimukset (harrastan säännöllisesti ja aktiivisesti sekä harrastan silloin tällöin), lisäanalyysi KIHU 18.4.2023.

2) Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018—2022 sekä lisäanalyysi UKK-instituutti 14.4.2023.

3) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2018, 2022 sekä 2025 tutkimukset (liikemittarilla mitattu liikkumissuosituksen saavuttaminen). Lisäanalyysi Jyväskylän yliopisto 8.4.2025. Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018—2022 sekä lisäanalyysi UKK-instituutti 14.4.2023. (liikkumisen suosituksen toteutuminen kyselytietojen mukaan).

4) 5.- ja 8.-luokkalaisten fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaustulokset. Mediaanitulokset.

5) Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten kuntotestien tulokset. Puolustusvoimat.

6) Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) tekemät kaikki dopingtestit sekä dopingrikkomusten määrä SUEKin kansallisessa dopingtestausohjelmassa.

7) Urheilumuseo -Tahto. Suomen saavuttamat pisteet (sijat 1.—8.) Olympialaisissa ja olympialajien MM-kisoissa.

20. Liikuntatoimen yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 726 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015) perustuvien liikuntapolitiikan ja liikuntakulttuurin edistämisestä, kehittämisestä ja arvioinnista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) valtion liikuntaneuvoston menoihin

3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kohdassa 3) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Liikunnan osaaminen ja tietopohja  
Liikunnan yleiset kehittämishankkeet 500 000
Valtion liikuntaneuvosto 226 000
Yhteensä 726 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 480 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 246 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansainvälinen yhteistyö (siirto momentille 29.90.50) -268
Liikuntatiede ja tutkimus (siirto momentille 29.90.50) -2 139
Liikuntatieteen tutkimus (siirto momentille 29.40.51) -817
Tutkimus- ja kehitysyhteisöt (siirto momentille 29.90.50) -3 260
Yhteensä -6 484

2026 talousarvio 726 000
2025 talousarvio 7 210 000
2024 tilinpäätös 8 026 000

30. Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 42 427 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 300 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 14 §:n mukaisiin opintoseteliavustuksiin.

Kunnan liikuntatoiminnan valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 256 329. Enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan 19 978 000
Valtionosuudet valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille 21 578 000
Valtionosuudet alueellisille liikunnan koulutuskeskuksille 571 000
Liikunnan koulutuskeskusten opintoseteliavustukset 300 000
Yhteensä 42 427 000

Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 123,12 euroa ja arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 129,78 euroa opiskelijavuorokautta kohden.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksitarkistus (3,5 %), valtakunnalliset koulutuskeskukset 755
Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus 4 927
Valtionosuus kuntien liikuntatoimintaan (asukasmäärän muutos) 114
Yhteensä 5 796

2026 talousarvio 42 427 000
2025 talousarvio 36 631 000
2024 tilinpäätös 36 928 801

50. Liikunnan ja urheilun edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 114 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) perustuvien sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

3) kokeilu-, kehittämis- ja selvitystoiminnan menoihin sekä yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan aluehallinnon toiminnan sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden menoihin

4) liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin

5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen

7) enintään 459 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin

8) Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen

9) enintään 20 000 000 euroa poikkihallinnollisesta valtioneuvostojohtoisesta Suomi Liikkeelle -ohjelmasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

10) enintään 24 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, josta enintään 1,5 henkilötyövuotta Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin menoihin.

Kohtien 2) ja 7) määrärahat budjetoidaan maksuperusteisena.

Kohdassa 10) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:Poikkihallinnollisen valtioneuvostojohtoisen Suomi Liikkeelle -ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Määräraha on tarkoitettu eri hallinnonalojen käyttöön ja sitä on tarkoitus käyttää ohjelman toimeenpanon tukemiseen, kuten koordinointiin, vuorovaikutukseen, viestintään ja selvityksiin sekä eri ministeriöistä ja virastoista myönnettäviin valtionavustuksiin. Ohjelman toimeenpanoa ohjaa ja seuraa ministerityöryhmä. Ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus (liikuntapaikkarakentamisen avustaminen) 15 320 000
Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen 66 271 000
Liikunnan kansalaistoiminta 42 202 000
— liikuntajärjestöjen yleisavustukset 40 202 000
— seuratuki 2 000 000
Huippu-urheilu 15 739 000
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumat 2 850 000
Liikunnan ja urheilun eettinen toiminta 5 212 000
Kansainvälinen yhteistyö 268 000
Koko väestön liikunnan edistäminen 6 240 000
Ikäihmisten liikkumishanke -pilotointi 500 000
Liikunnan osaaminen ja tietopohja 6 299 000
Liikuntatiede ja tutkimus 2 139 000
Tutkimus- ja kehitysyhteisöt sekä koulutustoiminta 3 660 000
Liikunnan aluehallinto 500 000
Suomi liikkeelle -ohjelma 20 000 000
Yhteensä 114 630 000

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  2026 2027 Yhteensä vuodesta 2026 lähtien
       
Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen lisärahoitus (26 milj. euroa/LTA 2017)      
Ennen vuotta 2026 tehdyt sitoumukset 2,0 2,0 4,0
Menot yhteensä 2,0 2,0 4,0

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 111 330 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 3 300 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ikäihmisten liikkumishanke -pilotointi (siirto momentilta 29.90.51) 500
Kansainvälinen yhteistyö (siirto momentilta 29.90.20) 268
Kertamenon poisto (TA 2025) -300
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ja Urheilijoiden ammatinedistämissäätiö (siirto momentilta 29.90.51) 2 015
Koko väestön liikunnan edistäminen (siirto momentilta 29.90.51) 6 240
Launeen perhepuiston rakennushankkeet (liikuntapaikkarakentamiseen) 250
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumat (siirto momentilta 29.90.51) 2 000
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumat (yleisurheilun EM-kilpailut ja hiihdon MM-kilpailut) 850
Liikunnan kansalaistoiminta (seuratuki) (siirto momentilta 29.90.51) 2 000
Liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus (liikuntapaikkarakentamisen avustaminen) (siirto momentilta 29.90.51) 17 470
Liikuntatiede ja tutkimus (siirto momentilta 29.90.20) 2 139
Suomi liikkeelle -ohjelma (siirto momentilta 29.90.51) 20 000
Tutkimus- ja kehitysyhteisöt (siirto momentilta 29.90.20) 3 260
Urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset (siirto momentilta 29.90.51) 4 235
Ylimääräisen urheilijaeläkemäärärahan tasokorotus 100
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) -520
Valtionavustussäästö (Lisätoimet 2024) -2 400
Yhteensä 58 107

Momentin määrärahalaji on muutettu.


2026 talousarvio 114 630 000
2025 talousarvio 56 523 000
2024 tilinpäätös 56 614 163

(51.) Liikunnallisen elämäntavan ja liikuntaolosuhteiden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ikäihmisten liikkumishanke -pilotointi (siirto momentille 29.90.50) -500
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ja Urheilijoiden ammatinedistämissäätiö (siirto momentille 29.90.50) -2 015
Koko väestön liikunnan edistäminen (siirto momentille 29.90.50) -6 240
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumat (siirto momentille 29.90.50) -2 000
Liikunnan kansalaistoiminta (seuratuki) (siirto momentille 29.90.50) -2 000
Liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus (liikuntapaikkarakentamisen avustaminen) (siirto momentille 29.90.50) -17 470
Suomi liikkeelle -ohjelma (siirto momentille 29.90.50) -20 000
Urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset (siirto momentille 29.90.50) -4 235
Yhteensä -54 460

2025 talousarvio 54 460 000
2024 tilinpäätös 66 284 000