Talousarvioesitys 2026
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
Selvitysosa:
- — Suomalaisen tieteen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tasoa ja vaikuttavuutta nostetaan.
- — Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan mahdollistaen yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistuminen.
- — Tieto- ja osaamispohja vahvistuvat edistäen talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
Valtion investoinnit T&K-toimintaan kohdennetaan valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 annetun lain (1092/2022) asettamien tavoitteiden ja reunaehtojen sekä T&K-rahoituksen monivuotisen suunnitelman mukaisesti. Luvun 29.40 valtionavustukset käytetään lähes kokonaisuudessaan tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiseen.
- — Ammattikorkeakoulut, yliopistot, Suomen Akatemia ja Kansallisarkisto luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle.
- — Tiedepoliittisin instrumentein ja korkeakoulujen toimenpitein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä globaaleihin edelläkävijäverkostoihin.
- — Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja kansallisia tutkimusinfrastruktuureja sekä eri toimijoita ja aloja yhdistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
- — Korkeakoulut profiloituvat sekä terävöittävät koulutuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintansa vahvuusalueitaan luoden edellytykset kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tutkimukselle.
- — Tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä sekä korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välistä yhteistyötä edistetään, mukaan lukien kaupallistaminen ja osaamisen vienti.
- — Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla digitalisaatiota hyödyntäen.
- — Avointa tiedettä ja innovaatiotoimintaa sekä vastuullista tutkijan ja tutkimuksen arviointia edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä sekä yhdessä tiedeyhteisön kanssa.
- — Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan ja korkeakoulutuksen saavutettavuutta parannetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä, läpäisyä parantamalla, koulutuksen kasautumista vähentämällä ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä.
- — Korkeakoulut lisäävät kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ja tutkijoiden määrää ja samanaikaisesti parantavat heidän valmiuksiaan työllistyä valmistumisen jälkeen Suomeen.
- — Yliopistot lisäävät ja uudistavat tohtorikoulutusta siten, että tutkinnon suoritusajat lyhenevät, koulutuksen laatu paranee ja osaaminen siirtyy nykyistä nopeammin työelämän käyttöön.
- — Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien pedagogista osaamista. Digitaalisuudella parannetaan laadun lisäksi resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
- — Korkeakoulut lisäävät jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia koulutustarjontaa uudistamalla ja rahoituspohjaa laajentamalla, monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä muun työelämän kanssa.
- — Korkeakouluja johdetaan hyvin, hyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti.
- — Korkeakoulujen toiminta edistää yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista, kestävää kehitystä ja kaksoissiirtymää.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelija- ja tutkintomäärät
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot1) | |||||
| — korkeakoulun kannalta uudet opiskelijat | 38 123 | 37 213 | .. | 38 500 | 38 500 |
| — ensikertaa korkeakoulusektorille kirjautuvat opiskelijat | 28 430 | 28 768 | 29 000 | 29 400 | 29 900 |
| — tutkinnot | 23 430 | 25 251 | 27 282 | 28 000 | 28 000 |
| — suoritetuista tutkinnoista koulutustasoa nostavia | 21 072 | 22 611 | 24 300 | 24 300 | 24 300 |
| — opiskelijamäärä | 142 344 | 147 411 | 151 605 | 153 000 | 153 000 |
| Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 4 659 | 5 244 | 6 057 | 6 100 | 6 100 |
| Yliopiston perustutkinnot2) | |||||
| — korkeakoulun kannalta uudet opiskelijat | 26 607 | 25 655 | .. | 26 600 | 26 600 |
| — ensikertaa korkeakoulusektorille kirjautuvat opiskelijat | 15 990 | 15 271 | 15 600 | 16 000 | 16 400 |
| — suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot | 13 170 | 14 040 | 15 435 | 16 000 | 16 200 |
| — suoritetuista alemmista korkeakoulututkinnoista koulutustasoa nostavia | 11 748 | 12 699 | 14 000 | 14 400 | 14 400 |
| — suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot | 15 666 | 17 223 | 18 555 | 19 000 | 19 500 |
| — suoritetuista ylemmistä korkeakoulututkinnoista koulutustasoa nostavia | 14 691 | 16 302 | 17 200 | 17 600 | 17 600 |
| — opiskelijamäärä | 143 487 | 147 327 | 152 076 | 153 000 | 153 300 |
| Yliopiston tohtorintutkinnot | 1 623 | 1 725 | 1 875 | 1 900 | 2 000 |
1) Korkeakoulun kannalta uudet opiskelijat ovat ensimmäistä kertaa opiskelijana kyseisessä ammattikorkeakoulussa läsnä- tai poissaolevaksi kirjautuneita. Ensikertaa korkeakoulusektorille kirjautuneiden luvuissa ei ole mukana lukuvuosimaksuvelvollisia ja tilauskoulutuksen opiskelijoita. Koulutustasoa nostavat tutkinnot, joiden suorittajilla ei ole ollut aiempaa samantasoista Suomessa suoritettua korkeakoulututkintoa. Vuosi 2024 on arvio näiden molempien tietojen kohdalla.
2) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot. Korkeakoulun kannalta uudet opiskelijat ovat ensimmäistä kertaa uutena opiskelijana kyseisessä yliopistossa läsnä- tai poissaolevaksi kirjautuneina. Ensikertaa korkeakoulusektorille kirjautuneiden luvussa ei ole mukana lukuvuosimaksuvelvollisia ja tilauskoulutuksen opiskelijoita. Koulutustasoa nostavat tutkinnot, joiden suorittajilla ei ole ollut aiempaa samantasoista Suomessa suoritettu korkeakoulututkintoa. Vuosi 2024 on arvio näiden molempien tietojen kohdalla.
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 125 046 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluihin, yliopistoihin ja tiedelaitoksiin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen
2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, digitalisaation edistämiseen sekä korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) enintään 23 000 000 euroa datanhallinnan ja suurteholaskennan infrastruktuurien rakentamisen ja ylläpitämisen sekä käytön monipuolistamisen ja kyvykkyyksien vahvistamisen rahoittamiseen
4) 75 000 000 euroa LUMI-AI-supertietokoneen hankinnasta ja käytöstä aiheutuviin menoihin
5) 1 079 000 euroa CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:lle EU:n rahoittamien tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen
6) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
7) enintään 187 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnalla tuetaan korkeakoulu- ja tiedepoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla ja digitalisaation edistämisellä kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Valtio on varautunut uuden LUMI-AI-supertietokoneen rakentamiseen.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta | 3 532 000 |
| Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut, tietoverkko ja digitalisaation edistäminen | 22 435 000 |
| Datahallinnan ja suurteholaskennan infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito sekä käytön monipuolistaminen ja kyvykkyyksien vahvistaminen (enintään) | 23 000 000 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus CSC Oy:lle | 1 079 000 |
| LUMI-AI-supertietokoneen hankinta ja käyttö | 75 000 000 |
| Yhteensä | 125 046 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 124 046 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 1 000 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 123 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus | 469 |
| EuroHPC LUMI:n korvaaminen uudella supertietokoneella | 25 000 |
| EuroQCI-hanke (siirto momentille 32.01.49) | -65 |
| Kertamenon poistuminen | -1 100 |
| Psykoterapeuttikoulutus (siirto momentille 33.03.63) (HO 2023) | -2 000 |
| Suurteholaskennan ekosysteemin käytön monipuolistaminen ja kyvykkyyksien vahvistaminen | 8 000 |
| Team Finland Knowledge -verkoston asiantuntija (siirto momentilta 24.01.01) | 86 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | 65 |
| Yhteensä | 30 455 |
| 2026 talousarvio | 125 046 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | -2 000 000 |
| 2025 talousarvio | 94 591 000 |
| 2024 tilinpäätös | 39 349 000 |
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 313 732 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:
1) 1 955 318 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen
2) 208 298 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 150 116 000 euroa yliopistojen tuloksellisuusrahoitukseen ja muuhun harkinnanvaraiseen rahoitukseen.
Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (170/2024) perusteella.
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.
Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 600, josta noin 2 300 on lukiolaisia.
Yliopistojen määrälliset tavoitteet
| 2020 toteutuma |
2022 toteutuma |
2024 toteutuma1) |
2026 arvio |
|
| Alemmat korkeakoulututkinnot | 15 096 | 13 476 | 15 435 | 16 200 |
| Ylemmät korkeakoulututkinnot | 18 513 | 15 663 | 18 555 | 19 500 |
| Tohtorin tutkinnot | 1 839 | 1 626 | 1 876 | 2 000 |
| Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta, %2) | 62,9 | 64,4 | 69,0 | 65,0 |
| Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), % | 53,9 | 54,0 | 54,0 | 56,5 |
| Tavoiteajassa suoritettujen alempien3) korkeakoulututkintojen osuus, % | 36,4 | 51,4 | 53,0 | 55,0 |
| Tavoiteajassa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen osuus, % | 28,6 | 34,1 | 36,6 | 40,0 |
1) Julkaisutiedot perustuvat arvioon.
2) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.
3) Alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa yliopistolain 40 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus | 1 955 318 000 |
| — Kansalliskirjasto | 22 697 000 |
| — Harjoittelukoulut | 57 982 000 |
| — Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus | 1 874 639 000 |
| Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista | 208 298 000 |
| — Arvio vuoden 2026 alv-kompensaatioksi | 190 312 000 |
| — Vuoden 2024 korvauksiin kohdennetun alv-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus | 17 986 000 |
| Yliopistojen tuloksellisuusrahoitus ja muu harkinnanvarainen rahoitus (enintään) | 150 116 000 |
| — Tohtorikoulutuksen pilotti | 86 000 000 |
| — EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus | 31 930 000 |
| — Tutkimuksen vahvistaminen | 20 000 000 |
| — Aloituspaikkamäärän lisääminen | 8 421 000 |
| — Aalto-yliopistolle datahuoneen rahoitukseen | 365 000 |
| — Aalto-yliopistolle liikennetaloustieteen tutkimuksen ja osaamisen vahvistaminen | 200 000 |
| — Tuloksellisuusrahoitus ja muu harkinnanvarainen rahoitus | 3 200 000 |
| Yhteensä | 2 313 732 000 |
Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 10 462 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.
Määrärahasta käytetään arviolta 897 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | 17 747 |
| Avoimen korkeakoulutuksen tulojen kasvattaminen (HO 2023) | -900 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus | 8 809 |
| EU/ETA-valtioiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vähimmäismäärän korottaminen (HO 2023) | -2 000 |
| Korkeakoulujen aloituspaikkamäärän lisääminen (2024—2027) | 3 973 |
| Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen (TA 2025) | 2 500 |
| Tasomuutos (Lisätoimet 2025) | -20 400 |
| Tutkimuksen vahvistaminen | 20 000 |
| Vuoden 2024 yliopistoindeksin tarkistus | -3 638 |
| Yliopistoindeksi (2,8 %) | 55 089 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -750 |
| Valtionavustussäästö (Lisätoimet 2024) | -35 800 |
| Yhteensä | 44 630 |
| 2026 talousarvio | 2 313 732 000 |
| 2025 talousarvio | 2 269 102 000 |
| 2024 tilinpäätös | 2 173 351 000 |
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 502 208 000 euroa.
Vuonna 2026 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 527 226 000 euron arvosta.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden menojen maksamiseen.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään 700 000 euroa Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen tietojärjestelmän ylläpitoon ja yhteisen valtionavustusjärjestelmän integraatioon.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Tutkimusrahoituksesta saa maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Määrärahasta on varattu
1) 3 900 000 euroa avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen (RRF pilari3)
2) 870 000 euroa kansallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3)
3) 3 000 000 euroa paikallisiin tutkimusinfrastruktuureihin (RRF pilari3)
osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, josta enintään 139 000 euroa voidaan käyttää rahoitushauista aiheutuviin toimeenpanokustannuksiin ja enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen, palkkausmenoihin.
Selvitysosa:
Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030— | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien | |
| Ennen vuotta 2026 tehdyt sitoumukset | 445,4 | 353,5 | 270,2 | 142,4 | 27,0 | 1 238,5 |
| Vuoden 2026 sitoumukset | 56,8 | 107,3 | 136,7 | 114,3 | 112,1 | 527,2 |
| Yhteensä | 502,2 | 460,8 | 406,9 | 256,7 | 139,1 | 1 765,7 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 452 088 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 50 120 000 euroa.
Määräraha käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avainalojen vauhdittaminen (RRF pilari3) | -8 100 |
| Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit (RRF pilari3) | -2 130 |
| Liikuntatieteen tutkimus (siirto momentilta 29.90.20) | 817 |
| Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit (RRF pilari3) | -6 500 |
| T&K-rahoituslain mukaisten lisäysten määrärahavaikutus | 59 935 |
| Yhteensä | 44 022 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 502 208 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 3 600 000 |
| 2025 talousarvio | 458 186 000 |
| 2024 tilinpäätös | 385 388 168 |
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 54 631 000 euroa.
Vuonna 2026 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 49 631 000 euron arvosta.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti
2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle
3) arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa tarvittaessa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.
Selvitysosa:Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista. Strateginen tutkimus palvelee yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä sekä etsii ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan haasteiden tutkimukseen sekä tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä sekä työelämän ja julkisen sektorin kehittämistä. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.
Strategisen tutkimuksen tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | Yhteensä vuodesta 2026 lähtien | |
| Ennen vuotta 2026 tehdyt sitoumukset | 54,6 | 39,1 | 24,0 | - | 117,7 |
| Vuoden 2026 sitoumukset | - | 7,5 | 25,6 | 16,5 | 49,6 |
| Yhteensä | 54,6 | 46,6 | 49,6 | 16,5 | 167,3 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 51 890 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 2 741 000 euroa.
Määräraha käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maksatuksen ajoituksen muutos | -1 000 |
| Yhteensä | -1 000 |
| 2026 talousarvio | 54 631 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | -1 244 000 |
| 2025 talousarvio | 55 631 000 |
| 2024 tilinpäätös | 56 875 817 |
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 038 681 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena:
1) 939 168 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen
2) 80 108 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 19 055 000 euroa tuloksellisuusrahoitukseen ja ammattikorkeakoulujen muuhun harkinnanvaraiseen rahoitukseen
4) 350 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Selvitysosa:Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (171/2024) perusteella.
Kohdan 4) kompensaatio perustuu Metsähallituksen opetusmetsämallin mukaiseen vastikkeelliseen käyttöoikeussopimukseen Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa momentin 29.20.30 perusteluihin viitaten.
Määrärahasta käytetään arviolta 133 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Ammattikorkeakoulujen määrälliset tavoitteet
| 2020 toteutuma |
2022 toteutuma |
20241) toteutuma |
2026 arvio |
|
| Ammattikorkeakoulututkinnot | 24 372 | 23 430 | 27 282 | 28 800 |
| Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 3 870 | 4 659 | 6 057 | 5 800 |
| Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet | 1 620 | 1 632 | 1 752 | 1 640 |
| Julkaisut/opettajat ja T&K-henkilöstö | 1,82 | 1,94 | 1,95 | 2,00 |
| Tavoiteajassa suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen osuus, %2) | 62,4 | 66,3 | 68,0 | 70,0 |
1) Julkaisutiedot perustuvat arvioon.
2) Ammattikorkeakoulututkinnoissa tavoiteaika tarkoittaa ammattikorkeakoululain 30 §:ssä määriteltyä tavoiteaikaa.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus | 939 168 000 |
| Arvonlisäverolain mukainen arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista | 80 108 000 |
| — Arvio vuoden 2026 alv-kompensaatioksi | 72 125 000 |
| — Kertaluonteinen tarkistus edellisten vuosien korvauksena kohdennettuun alv-kompensaatioon | 7 983 000 |
| Ammattikorkeakoululain mukainen ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoitus ja muu harkinnanvarainen rahoitus (enintään) | 19 055 000 |
| — Aloituspaikkamäärän lisääminen | 5 279 000 |
| — EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus | 1 126 000 |
| — Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen | 10 000 000 |
| — Tuloksellisuusrahoitus ja muu harkinnanvarainen rahoitus | 2 650 000 |
| Kompensaatio ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti | 350 000 |
| Yhteensä | 1 038 681 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | 17 533 |
| Ammattikorkeakouluindeksi (2,8 %) | 26 544 |
| Avoimen korkeakoulutuksen tulojen kasvattaminen (HO 2023) | -1 100 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus | -52 |
| EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut (HO 2023) | -3 000 |
| Korkeakoulujen aloituspaikkamäärän lisääminen (2024—2027) | -4 573 |
| Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen (TA 2025) | 1 300 |
| Tasomuutos (Lisätoimet 2025) | -9 600 |
| Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen | 10 000 |
| Vuoden 2024 ammattikorkeakouluindeksin tarkistus | -1 787 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -350 |
| Valtionavustussäästö (Lisätoimet 2024) | -16 900 |
| Yhteensä | 18 015 |
| 2026 talousarvio | 1 038 681 000 |
| 2025 talousarvio | 1 020 666 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 001 570 000 |
56. Tiedepoliittisten tavoitteiden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 23 609 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin ja rahoitusosuuksiin
3) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin yksityisten arkistojen valtionavustuksia koskevan lain (1006/2006) mukaisesti
4) tiedekasvatukseen ja tiedekeskus Heurekan toimintaan
5) tutkimuksen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti sekä valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen
6) tiedeyhteisön käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Yhteiskunnallista ja poliittista päätöksentekoa tukeva tutkimustoiminta | 700 000 |
| Yksityiset arkistot | 5 600 000 |
| Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen Tiedeakatemiat | 7 486 000 |
| Ulkomailla sijaitsevat tiedeinstituutit | 3 203 000 |
| Tiedekasvatus | 3 475 000 |
| Muut tiedepoliittisia tavoitteita tukevat tehtävät | 3 145 000 |
| Yhteensä | 23 609 000 |
Määrärahasta käytetään arviolta 18,7 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 17 527 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 6 082 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) | -780 |
| Yhteensä | -780 |
| 2026 talousarvio | 23 609 000 |
| 2025 talousarvio | 24 389 000 |
| 2024 tilinpäätös | 28 189 000 |
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 27 713 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille ja Euroopan sirontatutkan järjestelmän yhtiölle (EISCAT AB).
Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen tekemien päätösten mukaisesti.
Määräraha käytetään kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
| 2026 talousarvio | 27 713 000 |
| 2025 talousarvio | 27 713 000 |
| 2024 tilinpäätös | 26 855 847 |