Talousarvioesitys 2026
20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
Selvitysosa:
- — Ammatillisella koulutuksella turvataan osaavan työvoiman saatavuus työntekijäammateissa, tuetaan alueiden elinvoimaa ja osaamistasoa, edistetään työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä parannetaan kansainvälistä kilpailukykyä. Opiskelijoille varmistetaan riittävät ammatilliset ja sivistykselliset valmiudet sekä työelämätaidot siirtyä opintojen jälkeen työelämään tai jatko-opintoihin.
- — Lukiokoulutuksella tuetaan väestön koulutus- ja osaamistason nousua tuottamalla opiskelijoille laaja-alainen yleissivistys, korkeatasoiset valmiudet jatko-opintoihin sekä yleisiä pohjavalmiuksia työelämään ja jatkuvaan oppimiseen.
- — Tutkintokoulutukseen valmentavalla koulutuksella (TUVA) mahdollistetaan joustava siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen tutkintokoulutukseen oppivelvollisuutta suorittamalla. Oppivelvollisuusikäisten lisäksi TUVA-koulutuksella parannetaan myös muiden väestöryhmien, kuten maahanmuuttajien ja aikuisopiskelijoiden opiskeluvalmiuksia.
EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolelta opiskelijan oleskeluluvalla saapuville toisen asteen koulutuksen opiskelijoille otetaan käyttöön lukuvuosimaksut 1.8.2026 alkaen. Tämä pienentää vuonna 2026 valtionosuusrahoitteiseen koulutukseen osallistuvien määriä ammatillisessa koulutuksessa arviolta noin 800 opiskelijavuodella ja lukiokoulutuksessa arviolta noin 200 opiskelijalla.
- — Laadukkaan ammatillisen koulutuksen tarjonta turvataan maan eri osissa ja molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksen järjestäjät huolehtivat ensisijaisesti oman toiminta-alueensa väestön osaamistarpeista turvaten erityisesti oppivelvollisten ja muiden vailla toisen asteen tutkintoa olevien koulutuspalvelut. Jatkuvaa oppimista suunnataan erityisesti tutkinnon osien ja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamiseen.
- — Yhteishaussa turvataan perusopetuksen päättävien oppivelvollisten välitön sijoittuminen jatko-opintoihin kohdentaen tarkoitukseen samalla riittävästi myös TUVA-koulutuksen ja TELMA-koulutuksen opiskelupaikkoja.
- — Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijan oikeutta oppimisen tukeen osana tutkintokoulutusta siten, että tukiopetuksesta ja muusta tuesta ja ohjauksesta muodostuu matalan kynnyksen tukimuotoja, jotka ovat kaikkien opiskelijoiden saavutettavissa. Lisäksi turvataan opiskelijan oikeus erityiseen tukeen, jos hän tarvitsee todennettujen oppimisvaikeuksien tai muiden syiden vuoksi säännöllistä ja pitkäaikaista erityisopetusta tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Uudistus tulee voimaan 1.8.2026.
- — Vuoden 2026 alusta sovellettavalla uudella rahoitusmallilla kannustetaan laadukkaan ja riittävästi lähiopetusta sisältävän tutkintokoulutuksen järjestämiseen oppivelvollisille ja muille vailla tutkintoa oleville sekä ensisijaisesti tutkintoa pienempien osaamiskokonaisuuksien tarjoamiseen tutkinnon jo suorittaneille osaamistaan täydentäville aikuisille. Uudet rahoitusperusteet palkitsevat aiempaa enemmän opintosuorituksista ja valmistumisesta sekä koulutuksen jälkeisestä työllistymisestä ja jatko-opintoihin siirtymisestä. Uutena kriteerinä rahoituksen määräytymisperusteissa otetaan huomioon opiskelijoiden lähtötaso ja aiempi koulutustausta.
- — Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausta ja lupasäätelyä uudistetaan järjestäjäneutraliteetti varmistaen ja ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen erityispiirteet huomioiden. Vuoden 2026 alusta käynnistyvässä kahdeksanvuotisessa toiminnanohjauksen kehittämisen kokeilussa luodaan koulutuksen järjestäjille ohjausmekanismit, joilla koulutustarjonta suuntautuu aiempaa paremmin työelämän tarpeiden mukaisesti. Kokeiluun valituilla koulutuksen järjestäjillä on aiempaa laajemmat mahdollisuudet järjestää eri alojen tutkintokoulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö käy kokeiluun osallistuvien koulutuksen järjestäjien kanssa neuvottelut, joissa sovitaan tavoitteista ja toimenpiteistä.
- — Edistetään ammatillisen koulutuksen digitalisaatiota mm. yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien digitaitojen ja -osaamisen kehittymisen osalta ja kasvatetaan koulutuksen järjestäjien kyvykkyyttä hyödyntää digitalisaation luomia mahdollisuuksia.
- — Turvataan laadukas, monipuolinen ja saavutettava lukiokoulutus maan eri osissa ja molemmilla kansalliskielillä.
- — Vahvistetaan 1.8.2025 voimaan tulleen uudistuksen mukaisesti lukiolaisten oikeutta oppimisen tukeen siten, että tukiopetuksesta ja muusta tuesta ja ohjauksesta muodostuu matalan kynnyksen tukimuotoja, jotka ovat kaikkien opiskelijoiden saavutettavissa. Lisäksi turvataan opiskelijan oikeus erityisopetukseen, jos hän tarvitsee todennettujen oppimisvaikeuksien tai muiden syiden vuoksi erityisopetusta lukion oppimäärän suorittamiseksi.
- — Vuoden 2026 alusta sovellettavilla uudistetuilla rahoitusperusteilla vahvistetaan syrjäisten ja opiskelijamäärältään pienempien sekä vähemmistökielellä sijaintikunnassa opetusta järjestävien lukiokoulutuksen järjestäjien rahoitusta. Tällä turvataan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista.
- — Valmistellaan ylioppilastutkinnon digitaalisen koejärjestelmän uudistusta ja kielitaidon suullisen osaamisen arvioinnin sisällyttämistä osaksi ylioppilastutkintoa.
- — Englanninkielisen lukio-opetuksen tarjontaa vahvistetaan ja mahdollistetaan englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen syksystä 2028 lukien. Tavoitteena on vahvistaa heikosti suomen tai ruotsin kieltä taitavien nuorten sivistyksellisiä oikeuksia. Englanninkielinen koulutus voi käynnistyä syksyllä 2026.
- — Mahdollistetaan yhden taito- ja taideaineen kokeen suorittaminen osana ylioppilastutkintoa ja yhden pakollisen ylioppilaskokeen korvaaminen taito- ja taideaineen kokeella syksystä 2029 lukien. Muutokset koskevat ensimmäistä kertaa syksyllä 2027 aloittavia opiskelijoita.
- — Edistetään lukiokoulutuksen digitalisaatiota mm. yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien digitaitojen ja -osaamisen kehittymisen osalta ja kasvatetaan koulutuksen järjestäjien kyvykkyyttä hyödyntää digitalisaation luomia mahdollisuuksia.
- — Edistetään opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia suorittaa joustavasti ammatillisia opintoja, lukio-opintoja sekä korottaa perusopetuksen arvosanoja.
- — Yhdenmukaistetaan eri koulutusmuotojen opiskelijoiden saamia palveluja ja tukea.
- — Turvataan vaativan erityisen tuen järjestämisen edellytykset.
- — Lisätään koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä ja koulutuksen hankintaa koulutuksen järjestämisessä.
- — Valmistellaan TUVA-koulutuksen kehittämistä ja oppivelvollisuuslain tarkentamista valmistelevan työryhmän ehdotusten pohjalta tarvittavat muutokset koulutuksen valintaperusteisiin, sisältöön ja kestoon sekä arvioidaan koulutuksen järjestäjäverkon ja rahoitusjärjestelmän muutostarpeita.
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen uudet opiskelijat
| 2022 toteutuma |
2023 toteutuma |
2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat1) | |||||
| Perustutkintokoulutus | 81 882 | 82 038 | 83 808 | 81 000 | 81 000 |
| — tavoitteena koko tutkinnon suorittaminen | 64 944 | 63 966 | 64 749 | 61 500 | 61 000 |
| — tavoitteena tutkinnon osan/osien suorittaminen2) | 16 938 | 18 072 | 19 059 | 19 500 | 20 000 |
| Ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutus | 37 161 | 39 669 | 36 792 | 34 000 | 34 000 |
| — tavoitteena koko tutkinnon suorittaminen | 29 673 | 31 566 | 28 374 | 26 000 | 26 000 |
| — tavoitteena tutkinnon osan/osien suorittaminen2) | 7 488 | 8 103 | 8 418 | 8 000 | 8 000 |
| Valmentavat koulutukset3) | 8 583 | 10 023 | 10 110 | 10 500 | 11 000 |
| Muu ammatillinen koulutus | 6 135 | 6 858 | 6 261 | 5 500 | 5 000 |
| Lukiokoulutuksen uudet opiskelijat | |||||
| Tutkintokoulutus | 43 494 | 45 498 | 46 140 | 47 300 | 47 800 |
| — nuorten oppimäärä | 34 566 | 35 100 | 36 057 | 37 000 | 37 500 |
| — aikuisten oppimäärä | 8 076 | 9 564 | 9 276 | 9 500 | 9 500 |
| — ulkomainen tutkinto | 852 | 834 | 807 | 800 | 800 |
| Aineopiskelijat | 1 992 | 627 | 96 | 100 | 100 |
| Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus4) | 242 | 351 | 405 | 450 | 500 |
1) Opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat.
2) Sisältää myös tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien uudet opiskelijat.
3) Sisältää ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kautta rahoitettavan tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA). Vuonna 2022 lukuun sisältyy ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA).
4) Sisältää lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän kautta rahoitettavan tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA). Vuonna 2022 lukuun sisältyy lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA).
Ammatilliset perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä ylioppilastutkinnot
| 2022 toteutuma |
2023 toteutuma |
2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Ammatilliset tutkinnot yhteensä1) | 67 488 | 68 819 | 72 324 | 74 000 | 74 000 |
| Perustutkinnot | 43 323 | 44 979 | 45 857 | 47 000 | 48 000 |
| Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot | 24 165 | 23 840 | 26 467 | 27 000 | 26 000 |
| Ylioppilastutkinnot yhteensä | 31 251 | 31 443 | 31 464 | 32 150 | 32 650 |
| Ylioppilastutkinnot, pl. ulkomaiset tutkinnot | 30 612 | 30 846 | 30 864 | 31 500 | 32 000 |
| Ulkomaiset tutkinnot | 639 | 597 | 600 | 650 | 650 |
1) Opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen ammatillisen koulutuksen tutkinnot.
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)
| 2022 toteutuma |
2023 toteutuma |
2024 toteutuma |
2025 toteutuma |
2026 arvio |
|
| Ammatillisen koulutuksen järjestäjät yhteensä2) | 138 | 135 | 135 | 133 | 131 |
| — kuntajärjestäjät | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 |
| — kuntayhtymäjärjestäjät | 33 | 33 | 33 | 33 | 33 |
| — yksityiset järjestäjät | 97 | 94 | 94 | 92 | 90 |
| Lukiokoulutuksen järjestäjät yhteensä3) | 257 | 257 | 257 | 257 | 257 |
| — kuntajärjestäjät | 217 | 217 | 217 | 217 | 217 |
| — kuntayhtymäjärjestäjät | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 |
| — yksityiset järjestäjät | 34 | 34 | 34 | 34 | 34 |
1) Ammatillisen koulutuksen järjestäjät 1.1. ja lukiokoulutuksen järjestäjät 20.9. -tilanteen mukaisesti.
2) Lisäksi yksi valtion oppilaitos.
3) Lisäksi valtion oppilaitoksia kolme ja seitsemään eri yliopistoon kuuluvia harjoittelukouluja kahdeksan.
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 419 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.
Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa.
Toiminnan tunnuslukuja
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus | |||
| Koulutettavien määrä | 5 266 | 4 200 | 4 400 |
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | |||
| Opiskelijavuosimäärä, ammatillinen koulutus | 104 | 121 | 121 |
| Opiskelijatyöpäivien määrä, saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutus | 3 972 | 5 064 | 6 358 |
| Opiskelijatyöpäivien määrä, lyhytkoulutus | 5 250 | 5 000 | 5 000 |
Henkilötyövuodet
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | 53,7 | 58,5 | 58,5 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus | 27 | 27 | 27 |
| Yhteensä | 80,7 | 85,5 | 85,5 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Saamelaisalueen koulutuskeskus | 5 674 000 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki | 2 400 000 |
| Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot | 1 345 000 |
| Yhteensä | 9 419 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Bruttomenot | 11 169 | 11 601 | 11 484 |
| Bruttotulot | 2 402 | 2 220 | 2 065 |
| Nettomenot | 8 767 | 9 381 | 9 419 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 725 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 908 |
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 1 779 | 1 500 | 1 500 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 3 559 | 3 010 | 3 900 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 467 | 1 452 | 562 |
| Kustannukset yhteensä | 5 026 | 4 462 | 4 462 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -3 247 | -2 962 | -2 962 |
| Kustannusvastaavuus, % | 35 | 34 | 34 |
| Hintatuki | 2 400 | 2 400 | 2 400 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 83 | 87 | 87 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimitilojen keskittäminen Inariin (siirto momentille 29.20.21) | -89 |
| Palkkausten tarkistukset | 127 |
| Yhteensä | 38 |
| 2026 talousarvio | 9 419 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 47 000 |
| 2025 talousarvio | 9 381 000 |
| 2024 tilinpäätös | 8 950 000 |
21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 362 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen
3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen
4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin
5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
6) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen strategisia tavoitteita.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 6 800 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 1 562 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilun seuranta- ja vaikuttavuustutkimus (siirto momentille 29.01.03) | -175 |
| Hankerahoituksen vähentäminen (Lisätoimet 2024) | -1 000 |
| Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimitilojen keskittäminen Inariin (siirto momentilta 29.20.01) | 89 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | 2 628 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) | -780 |
| Yhteensä | 762 |
| 2026 talousarvio | 8 362 000 |
| 2025 talousarvio | 7 600 000 |
| 2024 tilinpäätös | 24 132 000 |
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 034 433 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017), tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020), oppivelvollisuuslaissa (1214/2020) ja ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta annetussa laissa (1077/2024) säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi:
1) 984 112 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen järjestäjille myönnettävään laskennalliseen perusrahoitukseen ja harkinnanvaraiseen rahoitukseen
2) edellä mainitun rahoituslain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin
3) 1 536 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.
Kohdassa 1) tarkoitettuun harkinnanvaraiseen rahoitukseen sisältyvän strategisen kehittämisen rahoituksen osuus on enintään 1,5 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.
Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta annetun lain (1077/2024) 11 § mukaisena harkinnanvaraisena strategisen kehittämisen rahoituksena toiminnanohjauksen kokeilun toteutukseen myönnettävän rahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.
Selvitysosa:Opetusmetsämallissa Metsähallitus tekee 14 ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa vastikkeellisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimuksen mukaan puun myyntitulot tuloutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien sijaan Metsähallitukselle ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille maksetaan kompensaatio, joka otetaan valtion talousarviossa lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksena.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Ammatillisen koulutuksen määräraha yhteensä (ei sisällä arvonlisävero- eikä opetusmetsäkompensaatioita) | 2 109 640 000 |
| — Laskennallisen perusrahoituksen osuus yhteensä | 2 074 640 000 |
| — Toteutuneiden opiskelijavuosien perusteella myönnettävä rahoitus | 1 037 320 000 |
| — Suoritettujen osaamispisteiden ja tutkintojen perusteella myönnettävä rahoitus | 622 392 000 |
| — Työllistymisen ja jatko-opiskelun perusteella myönnettävä rahoitus | 373 436 000 |
| — Opiskelijapalautteen perusteella myönnettävä rahoitus | 20 746 000 |
| — Työelämäpalautteen perusteella myönnettävä rahoitus | 20 746 000 |
| — Harkinnanvaraisen rahoituksen osuus yhteensä | 35 000 000 |
| — Strategisen kehittämisen rahoitus (1,11 % ammatillisen koulutuksen määrärahasta) | 23 500 000 |
| josta toiminnanohjauksen kokeilun toteutus (0,95 % ammatillisen koulutuksen määrärahasta) | 20 000 000 |
| josta ammattitaitokilpailujen järjestäminen | 2 500 000 |
| josta urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tukeminen | 500 000 |
| josta muu koulutuksen järjestäjien toimintojen tukeminen | 500 000 |
| — Koulutuksen järjestämiskustannuksiin liittyvistä syistä ja muista välttämättömistä tarpeista aiheutuvat rahoituksen korotukset | 11 500 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -1 125 528 000 |
| Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneista kustannuksista | 48 785 000 |
| Kompensaatio ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti | 1 536 000 |
| Yhteensä | 1 034 433 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ammatillisen koulutuksen indeksi (2,7 %) | 26 241 |
| Arvonlisäverokompensaation tarkentuminen | 1 790 |
| Lukuvuosimaksut EU/ETA-valtioiden ulkopuolisille opiskelijoille (Lisätoimet 2025) (BudjL) | -10 000 |
| Strategiarahoituksen vähentäminen (Lisätoimet 2024) | -5 000 |
| Vuoden 2024 ammatillisen koulutuksen indeksin tarkistus | 999 |
| Yhteensä | 14 030 |
| 2026 talousarvio | 1 034 433 000 |
| 2025 talousarvio | 1 020 403 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 080 268 945 |
35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 361 165 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen lukiokoulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) | 968 384 000 |
| — kunnallinen tutkintokoulutus, nuorten oppimäärä (92 520 * 8 993,00 €) | 832 032 000 |
| — yksityinen tutkintokoulutus, nuorten oppimäärä (9 100 * 9 095,86 €, sis. alv.) | 82 772 000 |
| — kunnallinen tutkintokoulutus, aikuisten oppimäärä (4 950 * 5 256,82 €) | 26 021 000 |
| — yksityinen tutkintokoulutus, aikuisten oppimäärä (1 450 * 5 445,92 €, sis. alv.) | 7 897 000 |
| — kunnallinen tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (380 * 10 475,56 €) | 3 981 000 |
| — yksityinen tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (70 * 10 954,92 €, sis. alv.) | 767 000 |
| — erityisen koulutustehtävän lisärahoitus (1,51 % kokonaiskustannuksista) | 14 914 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -607 219 000 |
| Yhteensä | 361 165 000 |
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
| Lukiokoulutus | 8 953,47 euroa/opiskelija |
Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 12 201 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus | 9 809 |
| Lukuvuosimaksut EU/ETA-valtioiden ulkopuolisille opiskelijoille (Lisätoimet 2025) (BudjL) | -960 |
| Opiskelijamääräarvion muutos ilman lukuvuosimaksujen vaikutusta | 5 628 |
| Vailla kotikuntaa olevien opiskelijoiden määrän kasvu | 550 |
| Valtion oppilaitosten ja harjoittelukoulujen opiskelijamäärämuutokset | -257 |
| Valtionosuuden indeksikorotus (3,5 %) | 12 984 |
| Yhteensä | 27 754 |
| 2026 talousarvio | 361 165 000 |
| 2025 talousarvio | 333 411 000 |
| 2024 tilinpäätös | 299 992 872 |