Talousarvioesitys 2026
10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö
Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet varhaiskasvatukselle, esi- ja perusopetukselle ja vapaalle sivistystyölle ovat:
- — Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, oppimistulokset parantuvat ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee.
- — Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön perusta säilyy vahvana ja toimintakykyisenä.
- — Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat.
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimus- ja arviointihankkeilla.
Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on tutkittuun tietoon ja vahvaan pedagogiikkaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Varhaiskasvatusta ja esi- ja perusopetusta kehitetään lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö sekä vahvistamalla koulutuksellista tasa-arvoa.
- — Varhaiskasvatusta toteutetaan laadukkaasti siten, että lasten kehitystä ja oppimista sekä heidän hyvinvointiaan edistetään kokonaisvaltaisesti.
- — Esi- ja perusopetus toteutetaan tasa-arvoisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja saavat opinnoissa ja koulunkäynnissä tarvitsemansa tuen.
- — Toteutetaan esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen kokonaisuudistus ja käynnistetään tarvittavat toimenpiteet sen toimeenpanemiseksi sekä uudistuksen tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi.
- — Edistetään varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kohdentamalla tasa-arvorahoitusta niille päiväkodeille ja kouluille, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti huono-osaisemmilla alueilla.
- — Käynnistetään toimenpiteitä ja vahvistetaan tietopohjaa perusopetuksen oppimistulosten ja laadun vahvistamiseksi.
- — Edistetään oppijoiden koulutuksellista tasa-arvoa, hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja jatketaan toimia koulukiusaamisen ja poissaolojen vähentämiseksi.
- — Edistetään lasten tunnetaitojen ja osallisuuden vahvistamista varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa.
- — Edistetään vapaassa sivistystyössä hankitun osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä jatkamalla kansallisten aikuisten perustaitojen osaamismerkkien suorittamismahdollisuuksien käyttöönottoa sekä edistämällä suoritetun osaamisen viemistä Koski-tietovarantoon.
- — Mahdollistetaan perusopetukseen valmistavan opetuksen jatkuminen kahden lukuvuoden ajan toteuttamalla perusopetukseen valmistavan opetuksen lisäopetus sekä tuetaan opetuksen järjestäjien edellytyksiä vahvistaa suomi ja ruotsi toisena kielenä - ja kirjallisuus -oppimäärien opetuksen vaikuttavuutta ja varmistetaan oppimäärän opetuksen kohdentuminen siitä hyötyville oppilaille.
Oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa lähes koko 2000-luvun ajan OECD:n PISA-tutkimusten mukaan. Tavoitteena on kääntää pitkäkestoinen oppimistulosten heikkeneminen takaisin nousuun ja saavuttaa vuosituhannen alun taso PISA-tutkimuksen kaikissa ydinalueissa.
Oppilaan kotitaustan vaikutus oppimistuloksiin on lisääntynyt ja oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet. Tavoitteena on oppilaan sosioekonomisen taustan vaikutuksen vähentäminen oppimistuloksiin sekä sosioekonomisten erojen kaventaminen sekä oppilaiden välisten osaamiserojen kaventuminen ja tasa-arvoisten oppimistulosten edistäminen.
Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää strategista ohjauksen kehittämistä.
- — Toimialan yleisiä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtäviä vahvistetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietojohtamista. Varhaiskasvatuksen raportointia kehitetään tietovarannon tietojen pohjalta. Kehitetään varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmää. Toteutetaan esi- ja perusopetuksen oppimistulosten arviointijärjestelmä, jolla vahvistetaan perusopetuksen arvioinnin tietopohjaa.
- — Edistetään varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietopohjaa, tutkimusta ja tutkimusperustaista päätöksentekoa.
- — Toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön johtaman väestökehityksen haasteita käsittelevän työryhmän työtä. Arvioidaan väestökehityksen vaikutuksia perusopetuksen järjestämisessä.
- — Toteutetaan laatuun, laadun arviointiin sekä väestökehitykseen liittyvää tietotuotantoa ja toimialan strategiseen kehittämiseen liittyviä toimia sekä toteutetaan selvitys- ja tutkimustyötä.
Tavoitteena on uudistaa varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että esi- ja perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö vastaavat tulevaisuuden haasteisiin.
- — Toteutetaan laajapohjainen perusopetuksen tulevaisuustyö, jossa tavoitteena on luoda kansallinen visio tulevaisuuden perusopetuksesta.
- — Toteutetaan varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön digitalisaation viitekehys, jota edistävät digitaaliset ratkaisut ja arviointikäytänteet edistävät digitalisaation ohjausta ja vaikuttavuutta sekä hallinnonalan ennakointikykyä.
- — Kehitetään varhaiskasvatus- ja koulutustoimijoiden digitaalisia palveluita ja oppimateriaaleja sekä niiden yhteentoimivuutta, parannetaan oppijoiden medialukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä vahvistetaan kansalaisten digitaalista sivistystä.
- — Edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa sekä demokratiakasvatusta osana koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria.
- — Käynnistetään työ, jossa tavoitteena on luoda kansallinen visio tulevaisuuden vapaasta sivistystyöstä.
Lapsi- ja oppilasmäärät vuosina 2023—2026
| 2023 toteutuma |
2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Varhaiskasvatus1) |
233 832 | 233 000 | 233 000 | 233 000 |
| Esiopetus2) |
51 780 | 49 144 | 49 000 | 47 400 |
| Perusopetus, vuosiluokat 1—92) | 548 083 | 542 630 | 538 300 | 525 700 |
| Aikuisten perusopetus | 5 060 | 5 424 | 5 400 | 5 200 |
| Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus3) | 502 | 509 | 520 | 530 |
| Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat | 1 816 | 1 946 | 1 790 | 1 740 |
| Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat | 9 731 | 9 623 | 9 570 | 9 330 |
| Maahanmuuttajien valmistava opetus | 8 185 | 7 175 | 7 500 | 6 000 |
| Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) | 1 907 | 1 974 | 1 870 | 1 830 |
1) Vuoden 2024 määrä on muista kohdista poiketen arvio. Arvioissa varhaiskasvatusasteen oletetaan pysyvän vuoden 2023 tasolla.
2) Esi- ja perusopetuksen toteutumat ovat toteutumavuoden syksyn 20.9. toteutumatietoja (kunnat, kuntayhtymät, valtio, yliopistot, yksityiset opetuksen järjestäjät).
3) Opiskelijamäärissä on otettu huomioon vain perusopetuksen rahoitusjärjestelmän kautta rahoitettava tutkintokoulutukseen valmentava koulutus.
Toimialan valtionavustusten tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutumista. Avustuksilla vahvistetaan varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen laatua, tasoitetaan oppimiseroja ja vähennetään yhteiskunnallisen eriarvoistumiskehityksen vaikutuksia koulutukselliseen tasa-arvoon. Vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen avustuksilla edistetään ja tuetaan yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa, elinikäistä oppimista ja aktiivista kansalaisuutta, näitä tukevaa koulutusta ja vapaan sivistystyön laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia.
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 44 011 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen oppilaitoksina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista ja edistää yhdessä kotikunnan kanssa tuen tarpeessa olevan koulunkäyntiä monialaisella asiantuntijuudella. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.
Oppilasmäärät
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 816 | 829 | 838 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 711 | 695 | 700 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 307 | 313 | 310 |
| Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) | 412 | 400 | 390 |
| Koulukotien perusopetus | 93 | 98 | 99 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 306 | 315 | 320 |
| Yhteensä | 2 645 | 2 650 | 2 657 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Ohjaustoiminta kentällä | |||
| — ohjauskäyntejä | 820 | 1 000 | 1 100 |
| — ohjauspalveluja käyttäneiden kuntien määrä | 207 | 225 | 225 |
| Tilapäinen opetus ja kuntoutus | |||
| — tukijaksopäivät | 3 651 | 3 500 | 3 700 |
| — tukijaksojen oppilaat | 705 | 615 | 625 |
Henkilötyövuodet
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 74,5 | 75 | 75 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 77,4 | 78 | 78 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 491,4 | 477,5 | 477,3 |
| Eurooppa-koulut | 28 | 29 | 29 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 58 | 62 | 62 |
| Yhteensä | 729,3 | 721,5 | 721,3 |
| Työtyytyväisyys (1—5) | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kielikoulut | 6 893 000 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 29 000 000 |
| Koulukotien perusopetus | 2 345 000 |
| Eurooppa-koulut | 2 306 000 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 3 467 000 |
| Yhteensä | 44 011 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Bruttomenot | 70 718 | 67 499 | 69 791 |
| Bruttotulot | 24 595 | 23 754 | 25 780 |
| Nettomenot | 46 123 | 43 745 | 44 011 |
| Siirtyneet erät | |||
| — edelliseltä vuodelta siirtyneet | 3 647 | ||
| — seuraavalle vuodelle siirtyneet | 5 723 |
Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 739 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.
Valteri-koulun julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 1 196 | 1 154 | 1 238 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 2 804 | 2 524 | 2 599 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 2 000 | 1 326 | 1 585 |
| Kustannukset yhteensä | 4 804 | 3 850 | 4 184 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -3 608 | -2 696 | -2 946 |
| Kustannusvastaavuus, % | 25 | 30 | 30 |
Helsingin eurooppalaisen koulun julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 904 | 908 | 922 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 1 866 | 2 035 | 2 035 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 395 | 1 550 | 1 550 |
| Kustannukset yhteensä | 3 261 | 3 585 | 3 585 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -2 357 | -2 677 | -2 663 |
| Kustannusvastaavuus, % | 28 | 25 | 26 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin toiminnan turvaaminen (kertaluonteisen siirron palautus momentille 29.10.30) | -760 |
| Perusopetuksen tuen uudistus (siirto momentilta 29.10.30) (HO 2023) | 163 |
| Vuosiviikkotuntien lisäämisen vaikutukset valtion kouluille (siirto momentilta 29.10.30) | 7 |
| Palkkausten tarkistukset | 856 |
| Yhteensä | 266 |
| 2026 talousarvio | 44 011 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 315 000 |
| 2025 talousarvio | 43 745 000 |
| 2024 tilinpäätös | 48 199 000 |
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 41 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) OECD:n ja EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen
4) 25 228 000 euroa valtionavustuksina varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 44 a §:n mukaisesti
5) 2 200 000 euroa oppimisen tuen uudistuksen tutkimushankkeesta ja toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
6) enintään 6 000 000 euroa varhaiskasvatuksen täydennyskoulutusmallin valtionavustuksiin
7) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön toimialan strategisia tavoitteita. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa mm. päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 30 500 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 11 300 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertamenon poistuminen | -5 000 |
| Perusopetuksen tuen uudistus (siirto momentille 29.10.30) | -1 060 |
| Tasa-arvon edistäminen esi- ja perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa | -30 000 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | 81 |
| Yhteensä | -35 979 |
| 2026 talousarvio | 41 800 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 8 000 000 |
| 2025 talousarvio | 77 779 000 |
| 2024 tilinpäätös | 73 750 000 |
30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 632 929 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 8 302 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen
3) enintään 22 550 000 euroa edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentin ja vieraskielisten sekä saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun asetuksen (1777/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
4) edellä mainitun lain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
5) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi
6) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen
7) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä aiheutuviin menoihin Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla
8) enintään 8 000 000 euroa perusopetuksen vahvistamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 22,37 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) | |
| 1. Esi- ja perusopetus | 547 597 000 |
| 1.1. Perusopetukseen valmistava opetus | 117 138 000 |
| 1.2. Aikuisten perusopetus | 55 234 000 |
| 1.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat viisivuotiaat | 4 177 000 |
| 1.4. Perusopetuksen aineenopetus | 3 800 000 |
| 1.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen | 5 000 000 |
| 1.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus | 3 922 000 |
| 1.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset | 73 307 000 |
| 1.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset | 247 101 000 |
| 1.9. Sisäoppilaitoslisä | 3 409 000 |
| 1.10. Koulukotikorotus | 986 000 |
| 1.11. Joustavan perusopetuksen lisä | 6 000 000 |
| 1.12. Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus | 6 741 000 |
| 1.13. Yksityisten kielikoulujen kaksivuotisessa esiopetuksessa olevat viisivuotiaat | 503 000 |
| 1.14. Valmistavan opetuksen lisäopetus | 20 279 000 |
| 2. Aamu- ja iltapäivätoiminta | 43 240 000 |
| Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus | 43 240 000 |
| Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä | 590 837 000 |
| VALTIONAVUSTUKSET | |
| 3. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset (enintään) | 8 302 000 |
| 3.1. Laajamittainen ja suppea kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta | 842 000 |
| 3.2. Kerhotoiminnan tukeminen | 2 865 000 |
| 3.3. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin | 4 095 000 |
| 3.4. Avustukset yksityisten kielisaarekekoulujen käyttökustannuksiin | 500 000 |
| 4. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset | 24 750 000 |
| 4.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin mukaiset valtionavustukset saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisesti | 2 200 000 |
| 4.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin ja asetuksen (1777/2009) mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) | 75 000 |
| 4.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin ja asetuksen (1777/2009) mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) | 22 475 000 |
| 5. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset | 240 000 |
| 5.1. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaaminen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) | 240 000 |
| 6. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat menot | 800 000 |
| 6.1. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaiset menot | 450 000 |
| 6.2. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen menot | 350 000 |
| 7. Hallitusohjelman mukaiset toimenpiteet | 8 000 000 |
| 7.1. Perusopetuksen vahvistaminen | 8 000 000 |
| Valtionavustukset ja menot yhteensä | 42 092 000 |
| Yhteensä | 632 929 000 |
Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
| Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa | 8 833,75 euroa/oppilas |
| Aamu- ja iltapäivätoiminta | 22,37 euroa/ohjaustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Esi- ja perusopetuksen kustannustenjaon tarkistus | 10 467 |
| Indeksikorotukset (3,5 %) | 17 826 |
| Perusopetuksen tuen uudistus (siirto momentille 28.90.30) (HO 2023) | -53 495 |
| Perusopetuksen tuen uudistus (siirto momentille 29.10.01) (HO 2023) | -163 |
| Perusopetuksen tuen uudistus (siirto momentilta 29.10.20) (HO 2023) | 1 060 |
| Perusopetuksen vahvistaminen (HO 2023) | 67 983 |
| Valmistavan opetuksen laajentaminen | -37 000 |
| Valmistavan opetuksen lisäopetus (BudjL) | 13 800 |
| Valteri-koulun toiminnan turvaaminen (kertaluonteisen siirron palautus momentilta 29.10.01) | 760 |
| Vuosiviikkotuntien lisäämisen vaikutukset valtion kouluille (siirto momentille 29.10.01) | -7 |
| Yksityisen opetuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen nosto 100 prosenttiin (siirto momentille 28.90.30) (HO 2023) | -6 363 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | 200 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) | -780 |
| Valtionavustussäästö (Lisätoimet 2024) | -7 000 |
| Yhteensä | 7 288 |
| 2026 talousarvio | 632 929 000 |
| 2025 talousarvio | 625 641 000 |
| 2024 tilinpäätös | 543 983 729 |
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 181 217 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle, mistä valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärän estämättä enintään 12 330 000 euroa 100 prosentin valtionosuutena lain 9 §:n 2 momentin mukaiseen koulutukseen
2) enintään 8 515 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt
| enimmäismäärä | yksikkö | |
| Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 1 464 392 | opetustunti |
| Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 234 440 | opiskelijaviikko |
| Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin | 125 960 | opetustunti |
| Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 42 256 | opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 3 792 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärästä kansanopistojen ylläpitäjille myönnetään oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen 100 prosentin valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 6 500 000 euroa.
Opetustuntien tai opiskelijaviikkojen enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)
| Valtionosuus | Valtionavustus | Yhteensä | |
| Kansalaisopistot | 88 122 000 | 2 149 000 | 90 271 000 |
| Kansanopistot | 52 898 000 | 1 166 000 | 54 064 000 |
| Opintokeskukset | 15 296 000 | 150 000 | 15 446 000 |
| Kesäyliopistot | 4 056 000 | 50 000 | 4 106 000 |
| Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus | 12 330 000 | 5 000 000 | 17 330 000 |
| Yhteensä | 172 702 000 | 8 515 000 | 181 217 000 |
Vapaan sivistystyön valtionosuuksilla ja valtionavustuksilla tuetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutumista. Määrärahalla järjestetään elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat
| Kansalaisopistot | 103,69 euroa/opetustunti |
| Kansanopistot | 321,21 euroa/opiskelijaviikko |
| Opintokeskukset | 183,56 euroa/opetustunti |
| Kesäyliopistot | 156,94 euroa/opetustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Indeksikorotukset (3,5 %) | 5 173 |
| Kotoutumiskoulutus (maahanmuuttokokonaisuus) | -3 500 |
| Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus (kansalaisopistot) | -373 |
| Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus (kansanopistot) | -6 182 |
| Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus (kesäyliopistot) | -163 |
| Lakisääteinen yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus (opintokeskukset) | 340 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | 584 |
| Yhteensä | -4 121 |
| 2026 talousarvio | 181 217 000 |
| 2025 talousarvio | 185 338 000 |
| 2024 tilinpäätös | 165 985 811 |
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 2 542 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 918 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) 1 624 000 euroa vapaan sivistystyön tutkimuksen yhteistyö- ja tiedotustoimintaan sekä opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoiminta | 915 000 |
| Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaiset valtionavustukset | 918 000 |
| Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan sekä vapaan sivistystyön tutkimuksen yhteistyö- ja tiedotustoiminta | 709 000 |
| Yhteensä | 2 542 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eräät valtionavustukset järjestöille (siirto momentille 29.01.31) | -4 631 |
| Kertaluonteisten menojen poistuminen | -1 210 |
| Yhteensä | -5 841 |
| 2026 talousarvio | 2 542 000 |
| 2025 talousarvio | 8 383 000 |
| 2024 tilinpäätös | 9 123 000 |