Talousarvioesitys 2026
92. EU ja kansainväliset järjestöt
Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (1196/2014) 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka.
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 656 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin
2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Rahoitusvakausvirasto on luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevan EU-direktiivin johdosta perustettu viranomainen. Virastolle on säädetty direktiivissä ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevassa asetuksessa tarkemmin määritellyt kriisinratkaisun ennakointiin liittyvät viranomaistehtävät ja valtuudet ongelmalaitosten toiminnan hallittuun uudelleenjärjestelyyn ja mahdolliseen alasajoon.
Rahoitusvakausviraston toimivaltaan kuuluu myös talletussuojajärjestelmän ylläpito, mukaan lukien pankkisektorilta kerättävillä talletussuojamaksuilla kartutettavan talletussuojarahaston hallinnointi ja sijoitustoiminta. Viraston lakisääteisenä tehtävänä on myös ylläpitää huoltovarmuustilijärjestelmää, jolla turvataan päivittäismaksamisen jatkuvuutta vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Rahoitusvakausviraston yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat pankkikriisien kustannusten minimointi sekä talletussuojan ja kriisinratkaisumekanismin uskottavuus.
Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 11.19.11.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2024 toteutuma |
2025 tavoite |
2026 tavoite |
|
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 3,5 | <8,0 | <8,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Bruttomenot | 8 688 | 9 755 | 9 457 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 670 | 788 | 801 |
| Nettomenot | 8 018 | 8 967 | 8 656 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 4 651 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 4 713 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Huoltovarmuustilijärjestelmän ylläpitokustannukset | 282 |
| Kriisinratkaisuhoitokyvyn kehittäminen | -39 |
| Talletussuojan maksatusjärjestelmän ylläpito ja kehitys | -261 |
| Palkkausten tarkistukset | 87 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -96 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) | -240 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -44 |
| Yhteensä | -311 |
| 2026 talousarvio | 8 656 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 32 000 |
| 2025 talousarvio | 8 967 000 |
| 2024 tilinpäätös | 8 080 000 |
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Euroopan unioni maksaa neuvoston ja sen työryhmien kokouksiin osallistumisesta aiheutuvien matkamenojen korvauksen ennakkoon jäsenmaille. Jäsenvaltio saa vuotuisen kokonaismäärärahan, joka on kullekin jäsenvaltiolle vahvistettu prosentuaalinen osuus EU:n talousarvion yleiset kokouskulut -alamomentin määrärahasta. Siltä osin kuin matkustamisesta aiheutuu menoja, joita EU ei hyväksy korvattavaksi, ne maksetaan toimintamenomäärärahoista. Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä neuvoston pääsihteerille tilitys jäsenvaltiolle osoitetun määrärahan käytöstä.
Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.28.93.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarkentunut arvio | 800 |
| Yhteensä | 800 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 2 200 000 |
| 2025 talousarvio | 1 400 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 400 000 |
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 15 922 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan.
Selvitysosa:Suomen katsotaan hyötyvän Pohjoismaiden Investointipankin sijainnista Helsingissä. Määrärahan mitoitus perustuu toteutumien perusteella laadittuun arvioon pankin henkilökunnan palkoista pidätettyjen verojen kokonaismäärästä. Määrärahan tarkoituksena on vahvistaa pankin asemaa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi lisäetujen antamiseksi pankin henkilökunnalle. Järjestelystä sovittiin aikanaan 10.11.1997 Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden valtiovarainministereiden kokouksessa. Isäntämaakorvauksesta on nimenomainen säännös (artikla VIII) Suomen valtion ja pankin välisessä isäntämaasopimuksessa. Koska Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön ja Pohjoismaiden kehitysrahaston työntekijät ovat muodollisesti Pohjoismaiden investointipankin palkkaamia, sisältyy isäntämaakorvaukseen myös edellä mainittujen instituutioiden työntekijöiden maksamat palkkaverot.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arvio toteutuman perusteella | 885 |
| Yhteensä | 885 |
| 2026 talousarvio | 15 922 000 |
| 2025 talousarvio | 15 037 000 |
| 2024 tilinpäätös | 13 797 022 |
66. Ukrainan makrotaloudellisen rahoitusavun korkomenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin Ukrainan makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen koroista aiheutuvien menojen maksamiseen Euroopan komissiolle.
Selvitysosa:Euroopan unionin päätti joulukuussa 2022 välineen perustamisesta tuen antamiseksi Ukrainalle vuonna 2023 (makrotaloudellinen rahoitusapu plus). Ukrainalle annettiin välineestä vuoden 2023 aikana 18 mrd. euroa rahoitusapua. Eduskunnan suuren valiokunnan hyväksymän järjestelyn mukaisesti jäsenvaltiot sitoutuivat komission kanssa tehtävillä sopimuksilla kattamaan Ukrainan makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen korkokustannukset BKTL-avaimeen perusteella määräytyvillä jäsenvaltioiden suhteellisilla maksuosuuksilla. Suomen osuus korkokustannuksista vuonna 2026 on arviolta noin 10 milj. euroa.
| 2026 talousarvio | 10 000 000 |
| 2025 talousarvio | 10 000 000 |
| 2024 tilinpäätös | 9 378 710 |
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
| 2026 talousarvio | 10 000 |
| 2025 talousarvio | 10 000 |
| 2024 tilinpäätös | — |
68. Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön pääoman korottamisesta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin pääoman korottamisesta aiheutuvan Suomen maksuosuuden 10 100 000 euroa maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansainvälisen rahoitusyhtiön pääoman korotus 2025 | -6 300 |
| Yhteensä | -6 300 |
| 2026 talousarvio | 10 100 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 16 400 000 |
| 2024 tilinpäätös | — |
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 783 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan, kierrättämättömään muovipakkausjätteen määrään ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen
2) komission esittämiin mahdollisiin pyyntöihin asettaa väliaikaisesti käteisvaroja komission käyttöön Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 9 artiklan nojalla tai neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 14 artiklan nojalla.
Selvitysosa:EU:n talousarvion rahoittamiseen annettavista varoista ja jäsenvaltioiden maksuosuuksista säädetään EU:n omia varoja koskevassa neuvoston päätöksessä (EU/Euratom 2020/2053).
EU:n omat varat sisältävät:
1) sekalaisia tuloja ja perinteisiä omia varoja eli tulleja ja sokerin tuotantomaksuja
2) jäsenvaltioiden suoritettavat arvonlisäveropohjaan, kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään ja bruttokansantuloon perustuvat maksut (ALV-maksu, muovimaksu ja BKTL-maksu).
Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eivät kantopalkkioita lukuun ottamatta sisälly Suomen valtion talousarvioon.
ALV-, muovi- ja BKTL-maksun tarkemmat laskentaperusteet sisältyvät seuraaviin asetuksiin:
1) N:o 1150/2000: neuvoston asetus (EY) EU:n omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta
2) N:o 1553/1989: neuvoston asetus (EY) arvonlisäverosta kertyvien omien varojen kannon lopullisesta menettelystä siten kuin muutettuna asetuksella (EU, Euratom) 2021/769
3) N:o 2021/770: neuvoston asetus (EU, Euratom) kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen laskennasta, kyseisten omien varojen käyttöön asettamisessa noudatettavista menetelmistä ja menettelyistä, käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä sekä bruttokansantuloon perustuvien omien varojen tietyistä näkökohdista
4) N:o 549/2013: neuvoston ja parlamentin asetus (EU) Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa.
Vuosi 2026 on EU:n seuraavan rahoituskehyskauden 2021—2027 kuudes varainhoitovuosi. Määrärahataso perustuu komission esitykseen Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton tasosta vuodelle 2026.
Komissio voi esittää jäsenvaltiolle lisäpyyntöjä tarvittavien varojen asettamiseksi komission käyttöön tilanteessa, jossa unionin talousarvion budjetoidut määrärahat eivät ole riittävät unionin käteisvarojen tarpeen kattamiseksi.
Elpymisvälineen 750 mrd. euron lainaan liittyvien unionin velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi komissio voi neuvoston päätöksen 2020/2053 9 artiklan 4 ja 5 kohdan nojalla pyytää jäsenvaltioilta käyttöönsä väliaikaisesti käteisvaroja. Käteisvarojen suurin vuotuinen määrä on päätöksen 9 artiklan 6 kohdan nojalla rajoitettu jäsenvaltion BKTL-perusteiseen suhteelliseen osuuteen päätöksen 6 artiklassa tarkoitetusta 0,6 prosentin omien varojen enimmäismäärän poikkeuksellisesta kasvattamisesta.
Perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 14 artiklassa on säännöksiä käteisvarojen käyttöön asettamisesta tietyissä tilanteissa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut | 403 000 000 |
| Kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuvat maksut | 87 000 000 |
| Bruttokansantuloon perustuvat maksut | 2 293 000 000 |
| Yhteensä | 2 783 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 453 000 |
| Yhteensä | 453 000 |
| 2026 talousarvio | 2 783 000 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | -40 209 000 |
| 2025 talousarvio | 2 330 000 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 966 889 675 |
88. Suomen osuus Euroopan vakausmekanismin pääomasta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 23 080 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen pääomaosuuden jakoperusteen mukauttamisen edellyttämään pääoman merkitsemiseen Euroopan vakausmekanismista.
Selvitysosa:Eduskunnan suuren valiokunnan hyväksymän järjestelyn mukaisesti Euroopan vakausmekanismin hallintoneuvosto päätti 5.12.2022, että Euroopan vakausmekanismin pääoman jakoperustetta mukautetaan, kun Euroopan vakausmekanismiin liittyy uusi jäsen tai viimeistään, kun Latviaan sovellettava peruspääoman jakoperusteen väliaikaisen korjauksen voimassaolo päättyy 1.1.2026. Suomen osuus maksetusta pääomasta kasvaa yhteensä 46,19 milj. euroa. Vuonna 2026 tästä maksetaan 23,08 milj. euroa.
| 2026 talousarvio | 23 080 000 |
95. Valtion takaus- ja takuusuoritukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 7 620 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan investointipankille sen yhteyteen perustetusta yleiseurooppalaisesta EU COVID-19 -takuurahastosta aiheutuvien tappioiden kattamiseksi annetusta valtiontakuusta aiheutuvien takuusuoritusten maksamiseksi
2) takuurahaston maksuvalmiuden turvaamisesta Euroopan investointipankille mahdollisesti aiheutuvien korkomenojen ja muiden rahastosta aiheutuvien menojen maksamiseksi.
Selvitysosa:Määrärahaa voidaan käyttää Euroopan investointipankille 25.6.2020 annetusta 371 158 331,96 euron valtiontakuusta kuluvana vuonna mahdollisesti aiheutuvista takuusuorituksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Euroopan investointipankki hoitaa takuurahastoa ja turvaa sen maksuvalmiuden, mistä aiheutuu takuun antajille korkomenoja ja muita kuluja.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Mahdollisesti aiheutuvat takuusuoritukset (arvio) | -3 140 |
| Yhteensä | -3 140 |
| 2026 talousarvio | 7 620 000 |
| 2025 talousarvio | 10 760 000 |
| 2024 tilinpäätös | 5 116 725 |