Talousarvioesitys 2026
89. Hyvinvointialueiden rahoitus
Selvitysosa:Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 27,1 mrd. euroa ja mahdolliseen lisärahoitustarpeeseen on varattu 1 milj. euron arviomääräraha. Valtionavustuksia tai korvauksia sisältyy pääluokkiin 25, 26, 32 ja 33.
Hallitusohjelman ja kevään 2025 kehysriihen päätösten mukaisesti mm. omais- ja perhehoidon palkkiotasoa nostetaan, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta kehitetään teknologiaa hyödyntäen ja teknologiaa hyödynnetään kotihoidossa, vammaispalvelulain soveltamista tarkennetaan siten, että laki säilyy erityislakina ja hyvinvointialueiden puolueiden ryhmärahojen ja kokouspalkkioiden kustannuksiin osoitettua rahoitusta vähennetään.
Valtioneuvosto vahvistaa vähintään joka neljäs vuosi valtakunnalliset strategiset tavoitteet hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien hoitamiseksi yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Valtakunnallisissa tavoitteissa on otettava huomioon valtioneuvoston asettamat julkisen talouden finanssipoliittiset tavoitteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 31 §:ssä ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain (613/2021) 15 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön selvitykset sekä mahdolliset muut väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen toimintaa ja taloutta koskevat seurantatiedot.
Hyvinvointialueiden tehtäviä koskevista valtakunnallisista tavoitteista säädetään hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 12 a §:ssä. Vuonna 2025 päivitettyjen ja 1.6.2025 voimaan tulleiden tavoitteiden mukaan mm. hyvinvointialueiden tehtävien järjestämistä koskevat valtakunnalliset strategiset tavoitteet seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 2025—2029 ovat tiivistettynä seuraavat:
Toimintaa koskevat tavoitteet:
- — Hyvinvointialueen on edistettävä ja varmistettava alueensa väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta kaikissa tilanteissa.
- — Hyvinvointialueen on varmistettava sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kyky järjestää palvelut yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti sekä toimintaympäristön riskejä ja uhkia vastaavasti.
- — Hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen tulee olla taloudellisesti kestäviä, laadukkaita ja kustannusvaikuttavia.
- — Investointien tulee parantaa toiminnan kustannusvaikuttavuutta ja edistää alueellista yhteistyötä.
- — Toiminnassa, ohjauksessa ja johtamisessa tulee painottaa vaikuttavuusperustaisuutta.
- — Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden uudistamista on jatkettava kunnianhimoisesti.
Toimintaedellytyksiä koskevat tavoitteet:
- — Hyvinvointialueiden henkilöstön tulee olla osaavaa ja hyvinvointialueiden tehtäviin riittävää. Henkilöstön hyvinvoinnista on huolehdittava.
- — Toimialojen veto- ja pitovoimaisuudesta on huolehdittava.
- — Hyvinvointialueiden toiminnan paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen johtamisen, suunnittelun, toteutuksen ja kehittämisen tulee perustua tietoon.
- — Digitalisaatiota edistetään hyvinvointialueiden kaikilla toimialoilla.
- — Hyvinvointialue toimii yhteistyössä lakisääteisten velvoitteiden toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.
- — Hyvinvointialueen tehtäviä tulee hoitaa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti ihmisten välisellä hyvällä yhteistyöllä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita käsitellään lisäksi pääluokassa 33 ja sisäministeriön vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin pääluokassa 26.
Luvun nimike on muutettu.
31. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 27 138 863 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Valtion hyvinvointialueille myöntämä rahoitus perustuu edellisen vuoden laskennallisiin kustannuksiin ja niihin tehtäviin hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 7—10 §:n mukaisiin tarkistuksiin huomioiden ennakoitu palvelutarpeen kasvu, kustannustason muutos, tehtävämuutokset sekä jälkikäteistarkistus. Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja yliopistollisen sairaalan sekä pelastustoimen riskitekijöiden perusteella.
Valtion rahoituksen määräytymistekijöiden osuudet1)
| Määräytymistekijä | % | 1 000 euroa |
| Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä, josta | 97,80 | 26 565 989 |
| Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve | 78,97 | 21 450 056 |
| Asukasmäärä | 12,81 | 3 479 089 |
| Asukastiheys | 1,46 | 396 612 |
| Vieraskielisyys | 1,95 | 528 998 |
| Kaksikielisyys | 0,49 | 132 113 |
| Saamenkielisyys | 0,01 | 3 541 |
| Saaristoisuus | 0,11 | 29 964 |
| Yliopistosairaalalisä | 0,55 | 147 912 |
| Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen | 1,46 | 367 702 |
| Pelastustoimi yhteensä, josta | 2,20 | 597 771 |
| Asukasmäärä | 1,43 | 388 539 |
| Asukastiheys | 0,11 | 29 813 |
| Riskitekijät | 0,67 | 179 418 |
1) Taulukossa esitetään rahoituksen jakautuminen määräytymistekijöittäin. Esitetyistä luvuista ei ole vähennetty siirtymätasausta.
Määräytymistekijöiden osuudet muuttuvat vuosittain määräytymistekijöiden ja hyvinvointialueiden tehtävämuutosten perusteella kohdistuvan rahoituksen muutosten mukaisesti.
Kullekin hyvinvointialueelle myönnetään valtion rahoituksena euromäärä, joka saadaan laskettaessa yhteen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 13 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ja 21 §:ssä tarkoitetut pelastustoimen laskennalliset kustannukset. Lisäksi alueet saavat siirtymätasausta tai alueiden rahoituksesta vähennetään siirtymätasauksen mukainen erä lain 35 §:n mukaisesti.
Määräraha hyvinvointialueittain
| Hyvinvointialue | 1 000 euroa | euroa/asukas |
| Helsinki | 3 083 087 | 4 507 |
| Vantaa ja Kerava | 1 261 659 | 4 355 |
| Länsi-Uusimaa | 2 031 625 | 4 047 |
| Itä-Uusimaa | 436 918 | 4 395 |
| Keski-Uusimaa | 877 611 | 4 238 |
| Varsinais-Suomi | 2 427 646 | 4 906 |
| Satakunta | 1 084 703 | 5 134 |
| Kanta-Häme | 826 681 | 4 878 |
| Pirkanmaa | 2 577 764 | 4 726 |
| Päijät-Häme | 994 174 | 4 858 |
| Kymenlaakso | 902 012 | 5 729 |
| Etelä-Karjala | 612 220 | 4 895 |
| Etelä-Savo | 781 687 | 6 042 |
| Pohjois-Savo | 1 328 983 | 5 341 |
| Pohjois-Karjala | 878 700 | 5 421 |
| Keski-Suomi | 1 307 800 | 4 771 |
| Etelä-Pohjanmaa | 1 012 269 | 5 330 |
| Pohjanmaa | 861 374 | 4 819 |
| Keski-Pohjanmaa | 343 136 | 5 067 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 2 048 148 | 4 896 |
| Kainuu | 415 131 | 5 961 |
| Lappi | 1 045 524 | 5 935 |
Määräraha tehtävittäin (1 000 euroa)
| Sosiaali- ja terveydenhuolto | 26 532 371 |
| Pelastustoimi | 606 480 |
| Yhteensä | 27 138 851 |
Rahoituksen kehittyminen hyvinvointialueittain rahoituksen maksatuspäätösten mukaisena
| 20231) | 20242) | 2025 | 20263) | ||||||||
| Hyvinvointialue | 1 000 euroa | euroa/asukas | 1 000 euroa | euroa/asukas | (%)4) | 1 000 euroa | euroa/asukas | (%)4) | 1 000 euroa | euroa/asukas | (%)4) |
| Helsinki | 2 600 907 | 3 950 | 2 699 662 | 4 066 | 3,8 | 2 951 167 | 4 375 | 9,3 | 3 083 087 | 4 507 | 4,6 |
| Vantaa ja Kerava | 995 427 | 3 601 | 1 061 290 | 3 784 | 6,6 | 1 201 112 | 4 205 | 13,2 | 1 261 659 | 4 355 | 5,6 |
| Länsi-Uusimaa | 1 667 668 | 3 482 | 1 769 328 | 3 638 | 6,1 | 1 954 282 | 3 948 | 10,5 | 2 031 625 | 4 047 | 3,8 |
| Itä-Uusimaa | 375 324 | 3 788 | 389 349 | 3 934 | 3,7 | 425 398 | 4 298 | 9,3 | 436 918 | 4 395 | 2,4 |
| Keski-Uusimaa | 764 700 | 3 788 | 797 968 | 3 927 | 4,4 | 860 230 | 4 187 | 7,8 | 877 611 | 4 238 | 2,2 |
| Varsinais-Suomi | 1 984 806 | 4 105 | 2 068 973 | 4 261 | 4,2 | 2 331 399 | 4 750 | 12,7 | 2 427 646 | 4 906 | 4,1 |
| Satakunta | 970 907 | 4 531 | 996 244 | 4 687 | 2,6 | 1 071 084 | 5 058 | 7,5 | 1 084 703 | 5 134 | 1,2 |
| Kanta-Häme | 713 901 | 4 194 | 738 281 | 4 355 | 3,4 | 804 330 | 4 744 | 8,9 | 826 681 | 4 878 | 2,8 |
| Pirkanmaa | 2 163 186 | 4 101 | 2 276 623 | 4 274 | 5,2 | 2 508 874 | 4 652 | 10,2 | 2 577 764 | 4 726 | 2,8 |
| Päijät-Häme | 861 673 | 4 201 | 893 152 | 4 367 | 3,7 | 955 002 | 4 670 | 6,9 | 994 174 | 4 858 | 4,1 |
| Kymenlaakso | 805 954 | 4 994 | 828 369 | 5 194 | 2,8 | 893 465 | 5 631 | 7,9 | 902 012 | 5 729 | 0,9 |
| Etelä-Karjala | 554 188 | 4 395 | 570 945 | 4 555 | 3,0 | 605 456 | 4 837 | 6,0 | 612 220 | 4 895 | 1,1 |
| Etelä-Savo | 694 504 | 5 274 | 709 564 | 5 439 | 2,2 | 757 573 | 5 831 | 6,8 | 781 687 | 6 042 | 3,1 |
| Pohjois-Savo | 1 174 804 | 4 730 | 1 204 223 | 4 862 | 2,5 | 1 289 049 | 5 194 | 7,0 | 1 328 983 | 5 341 | 3,0 |
| Pohjois-Karjala | 756 110 | 4 631 | 779 982 | 4 799 | 3,2 | 837 451 | 5 159 | 7,4 | 878 700 | 5 421 | 4,9 |
| Keski-Suomi | 1 158 863 | 4 250 | 1 192 187 | 4 376 | 2,9 | 1 271 292 | 4 652 | 6,6 | 1 307 800 | 4 771 | 2,8 |
| Etelä-Pohjanmaa | 885 359 | 4 617 | 909 420 | 4 767 | 2,7 | 964 908 | 5 064 | 6,1 | 1 012 269 | 5 330 | 3,9 |
| Pohjanmaa | 762 973 | 4 334 | 786 375 | 4 460 | 3,1 | 843 208 | 4 748 | 7,2 | 861 374 | 4 819 | 1,9 |
| Keski-Pohjanmaa | 301 431 | 4 438 | 311 996 | 4 601 | 3,5 | 333 391 | 4 922 | 6,9 | 343 136 | 5 067 | 2,9 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 1 730 838 | 4 165 | 1 806 578 | 4 337 | 4,4 | 1 980 334 | 4 735 | 9,6 | 2 048 148 | 4 896 | 3,4 |
| Kainuu | 366 013 | 5 137 | 374 310 | 5 308 | 2,3 | 403 909 | 5 757 | 7,9 | 415 131 | 5 961 | 2,8 |
| Lappi | 879 316 | 4 982 | 919 190 | 5 229 | 4,5 | 1 009 199 | 5 729 | 9,8 | 1 045 524 | 5 935 | 3,4 |
| Manner-Suomi yhteensä | 23 168 852 | 4 075 | 24 084 008 | 4 352 | 3,9 | 26 252 114 | 4 710 | 9,0 | 27 138 852 | 4 841 | 3,3 |
1) Hyvinvointialueiden määrärahajaon pohjana on vuoden 2024 tammikuussa päivitetyn laskelman mukainen rahoitus, sisältäen v. 2022 maksuerän sekä rahoituksen korjauksen vastaamaan vuoden 2022 tilinpäätöstietojen mukaisia siirtyviä kustannuksia.
2) Hyvinvointialueiden määrärahajaossa ei näy v. 2024 tammikuussa maksettu kertaerä, vaan se näkyy vuodella 2023.
3) Vuoden 2026 ennakollisen rahoituslaskelman mukainen rahoitus.
4) Rahoituksen kokonaistason kasvu suhteessa edelliseen vuoteen.
Valtion talousarvioon varatun rahoituksen kehittyminen (1 000 euroa)
| 20221) | 1 860 440 |
| 2023 | 20 777 002 |
| 20242) | 24 615 425 |
| 2025 | 26 252 122 |
| 2026 | 27 138 863 |
1) Vuoden 2023 rahoituksen tammikuun maksuerästä maksettiin puolet joulukuussa vuonna 2022.
2) Vuoden 2024 rahoitukseen sisältyi kertakorvaus 550 703 000 euroa, jolla korjattiin vuoden 2023 rahoitusta vastaamaan kunnilta siirtyneitä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen nettokustannuksia, ja jonka hyvinvointialueet kirjasivat vuoden 2023 tuloksi.
Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 27,1 mrd. euroa v. 2026. Lisäksi hyvinvointialueet saavat asiakasmaksuja, avustuksia, rahoitustuottoja ja muita tuloja.
Valtion hyvinvointialueille myöntämän rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain koko maan tasolla huomioimalla ennakoitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvu, kustannustason nousu sekä tehtävämuutokset. Rahoitukseen tehtävän jälkikäteistarkistuksen määrän muutos on n. -184,1 milj. euroa perustuen hyvinvointialueiden vuoden 2024 tilinpäätöksiin. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 3,25 % v. 2026 ja sen vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen n. 853,2 milj. euroa, josta vuoden 2024 rahoituksen jälkikäteistarkistukseen sisältyvä indeksikorotuksen määrä on n. 36,0 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun perusteella korotetaan rahoitusta n. 248 milj. euroa, josta jälkikäteistarkistukseen sisältyvää palvelutarpeen kasvua on n. 10 milj. euroa vuodelle 2026. Vuodesta 2025 lähtien palvelutarpeen kasvusta on huomioitu 80 %.
Hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttavina hallitusohjelman sekä vuosia 2026—2029 koskevan julkisen talouden suunnitelman mukaisina tehtävälainsäädännön muutoksina on otettu huomioon omais- ja perhehoidon palkkitason nostaminen 15,8 milj. euroa, henkilöstömitoituksen kehittäminen teknologiaa hyödyntäen ja teknologian hyödyntäminen kotihoidossa -50,9 milj. euroa, sairaaloiden ja päivystysten erikoissairaanhoidon työnjakoon liittyvään säästön kasvu -23,4 milj. euroa, vammaispalvelulain soveltamisalan muutos ja tarkentaminen siten, että ko. laki säilyy erityislakina, nettovaikutus -13,8 milj. euroa, ns. demokratiarahan vähentäminen -5,0 milj. euroa, terveystarkastuksista saatava säästö -2,55 milj. euroa, kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmien hallinnollinen keventäminen -1,6 milj. euroa, käyttämättä jääneen palvelun maksun korotus -1,5 milj. euroa, tietoaineistojen käsittelyn laajentaminen (nk. toisiolaki) 1,0 milj. euroa ja hedelmöityshoitojen haittakorvauksen korotus 0,01 milj. euroa. Lisäksi muihin aiemmin tehtyihin säädösmuutoksiin perustuva rahoituslisäys on 10,6 milj. euroa.
Vuoden 2026 siirtymätasausten vaikutus rahoitukseen on n. -25 milj. euroa. Vuoden 2026 rahoituksessa on lisäksi huomioitu vuoden 2025 ensimmäisessä lisätalousarviossa päätetty ajokorttitarkastuksen rajaamiseen julkisen palveluvalikoiman ulkopuolelle liittyvä säästö, -3,2 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ajokorttitarkastusten rajaaminen julkisen palveluvalikoiman ulkopuolelle (Lisätoimet 2024) | -3 200 |
| Demokratiarahan vähentäminen (Lisätoimet 2025) (BudjL) | -5 000 |
| Hedelmöityshoitojen haittakorvauksen korotus (BudjL) | 10 |
| Indeksikorotuksen määrä | 817 215 |
| Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen keventäminen teknologiaa hyödyntäen (HO 2023) ja teknologian hyödyntäminen kotihoidossa (Lisätoimet 2025) (BudjL) | -50 900 |
| Jälkikäteistarkistus, hintaindeksi | 35 962 |
| Jälkikäteistarkistus, palvelutarpeen kasvu | 9 559 |
| Jälkikäteistarkistus, rahoituksen ja kustannusten erotus v. 2024 | -184 068 |
| Kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmien hallinnollinen keventäminen (Lisätoimet 2025) (BudjL) | -1 600 |
| Käyttämättä jääneen palvelun maksun korotus (BudjL) | -1 500 |
| Omaishoidon ja perhehoidon palkkiotason nostaminen (BudjL) | 15 800 |
| Palvelujen kysynnän kasvu | 237 955 |
| Sairaaloiden ja päivystysten sekä erikoissairaanhoidon työnjako (HO 2023) | -23 400 |
| Terapiatakuu (Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen) (HO 2023) | 10 982 |
| Terveystarkastuksista aiheutuva säästö (BudjL) | -2 550 |
| Toisiolain muuttaminen, tietoaineistojen käsittelyn laajentaminen (BudjL) | 1 000 |
| Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki (kotoutumislain muutoksen v. 2025 vaikutus) (siirto momentille 32.50.30) | -319 |
| Vammaispalvelulain muuttaminen PEV:n elämänvaihetta koskevien linjausten mukaiseksi (Lisätoimet 2025) (BudjL) | -20 200 |
| Vammaispalvelulain soveltamisalan muutos (Lisätoimet 2024 ja StVM 28/2024) | 6 400 |
| Vuoden 2025 siirtymätasausten poistaminen | 67 102 |
| Vuoden 2026 siirtymätasaukset | -24 907 |
| Yhteensä | 884 341 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2026 talousarvio | 27 138 863 000 |
| 2025 I lisätalousarvio | -2 400 000 |
| 2025 talousarvio | 26 254 522 000 |
| 2024 tilinpäätös | 24 615 419 291 |
32. Hyvinvointialueiden lisärahoitus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 11 §:n mukaisen lisärahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 11 §:n mukaan 2—4 luvussa säädetyn lakisääteisen rahoituksen lisäksi hyvinvointialueilla on oikeus saada valtiolta rahoitusta se määrä, joka on tarpeen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Lisärahoitus myönnetään rahoituslain 26 §:n mukaisen menettelyn perusteella.
| 2026 talousarvio | 1 000 000 |
| 2025 talousarvio | 1 000 000 |
| 2024 tilinpäätös | — |