Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2026

31. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus (arviomääräraha)PDF-versio

Momentille myönnetään 27 138 863 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtion hyvinvointialueille myöntämä rahoitus perustuu edellisen vuoden laskennallisiin kustannuksiin ja niihin tehtäviin hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 7—10 §:n mukaisiin tarkistuksiin huomioiden ennakoitu palvelutarpeen kasvu, kustannustason muutos, tehtävämuutokset sekä jälkikäteistarkistus. Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja yliopistollisen sairaalan sekä pelastustoimen riskitekijöiden perusteella.

Valtion rahoituksen määräytymistekijöiden osuudet1)

Määräytymistekijä % 1 000 euroa
     
Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä, josta 97,80 26 565 989
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve 78,97 21 450 056
Asukasmäärä 12,81 3 479 089
Asukastiheys 1,46 396 612
Vieraskielisyys 1,95 528 998
Kaksikielisyys 0,49 132 113
Saamenkielisyys 0,01 3 541
Saaristoisuus 0,11 29 964
Yliopistosairaalalisä 0,55 147 912
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1,46 367 702
Pelastustoimi yhteensä, josta 2,20 597 771
Asukasmäärä 1,43 388 539
Asukastiheys 0,11 29 813
Riskitekijät 0,67 179 418

1) Taulukossa esitetään rahoituksen jakautuminen määräytymistekijöittäin. Esitetyistä luvuista ei ole vähennetty siirtymätasausta.

Määräytymistekijöiden osuudet muuttuvat vuosittain määräytymistekijöiden ja hyvinvointialueiden tehtävämuutosten perusteella kohdistuvan rahoituksen muutosten mukaisesti.

Kullekin hyvinvointialueelle myönnetään valtion rahoituksena euromäärä, joka saadaan laskettaessa yhteen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 13 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ja 21 §:ssä tarkoitetut pelastustoimen laskennalliset kustannukset. Lisäksi alueet saavat siirtymätasausta tai alueiden rahoituksesta vähennetään siirtymätasauksen mukainen erä lain 35 §:n mukaisesti.

Määräraha hyvinvointialueittain

Hyvinvointialue 1 000 euroa euroa/asukas
     
Helsinki 3 083 087 4 507
Vantaa ja Kerava 1 261 659 4 355
Länsi-Uusimaa 2 031 625 4 047
Itä-Uusimaa 436 918 4 395
Keski-Uusimaa 877 611 4 238
Varsinais-Suomi 2 427 646 4 906
Satakunta 1 084 703 5 134
Kanta-Häme 826 681 4 878
Pirkanmaa 2 577 764 4 726
Päijät-Häme 994 174 4 858
Kymenlaakso 902 012 5 729
Etelä-Karjala 612 220 4 895
Etelä-Savo 781 687 6 042
Pohjois-Savo 1 328 983 5 341
Pohjois-Karjala 878 700 5 421
Keski-Suomi 1 307 800 4 771
Etelä-Pohjanmaa 1 012 269 5 330
Pohjanmaa 861 374 4 819
Keski-Pohjanmaa 343 136 5 067
Pohjois-Pohjanmaa 2 048 148 4 896
Kainuu 415 131 5 961
Lappi 1 045 524 5 935

Määräraha tehtävittäin (1 000 euroa)

   
Sosiaali- ja terveydenhuolto 26 532 371
Pelastustoimi 606 480
Yhteensä 27 138 851

Rahoituksen kehittyminen hyvinvointialueittain rahoituksen maksatuspäätösten mukaisena

  20231) 20242) 2025 20263)
Hyvinvointialue 1 000 euroa euroa/asukas 1 000 euroa euroa/asukas (%)4) 1 000 euroa euroa/asukas (%)4) 1 000 euroa euroa/asukas (%)4)
                       
Helsinki 2 600 907 3 950 2 699 662 4 066 3,8 2 951 167 4 375 9,3 3 083 087 4 507 4,6
Vantaa ja Kerava 995 427 3 601 1 061 290 3 784 6,6 1 201 112 4 205 13,2 1 261 659 4 355 5,6
Länsi-Uusimaa 1 667 668 3 482 1 769 328 3 638 6,1 1 954 282 3 948 10,5 2 031 625 4 047 3,8
Itä-Uusimaa 375 324 3 788 389 349 3 934 3,7 425 398 4 298 9,3 436 918 4 395 2,4
Keski-Uusimaa 764 700 3 788 797 968 3 927 4,4 860 230 4 187 7,8 877 611 4 238 2,2
Varsinais-Suomi 1 984 806 4 105 2 068 973 4 261 4,2 2 331 399 4 750 12,7 2 427 646 4 906 4,1
Satakunta 970 907 4 531 996 244 4 687 2,6 1 071 084 5 058 7,5 1 084 703 5 134 1,2
Kanta-Häme 713 901 4 194 738 281 4 355 3,4 804 330 4 744 8,9 826 681 4 878 2,8
Pirkanmaa 2 163 186 4 101 2 276 623 4 274 5,2 2 508 874 4 652 10,2 2 577 764 4 726 2,8
Päijät-Häme 861 673 4 201 893 152 4 367 3,7 955 002 4 670 6,9 994 174 4 858 4,1
Kymenlaakso 805 954 4 994 828 369 5 194 2,8 893 465 5 631 7,9 902 012 5 729 0,9
Etelä-Karjala 554 188 4 395 570 945 4 555 3,0 605 456 4 837 6,0 612 220 4 895 1,1
Etelä-Savo 694 504 5 274 709 564 5 439 2,2 757 573 5 831 6,8 781 687 6 042 3,1
Pohjois-Savo 1 174 804 4 730 1 204 223 4 862 2,5 1 289 049 5 194 7,0 1 328 983 5 341 3,0
Pohjois-Karjala 756 110 4 631 779 982 4 799 3,2 837 451 5 159 7,4 878 700 5 421 4,9
Keski-Suomi 1 158 863 4 250 1 192 187 4 376 2,9 1 271 292 4 652 6,6 1 307 800 4 771 2,8
Etelä-Pohjanmaa 885 359 4 617 909 420 4 767 2,7 964 908 5 064 6,1 1 012 269 5 330 3,9
Pohjanmaa 762 973 4 334 786 375 4 460 3,1 843 208 4 748 7,2 861 374 4 819 1,9
Keski-Pohjanmaa 301 431 4 438 311 996 4 601 3,5 333 391 4 922 6,9 343 136 5 067 2,9
Pohjois-Pohjanmaa 1 730 838 4 165 1 806 578 4 337 4,4 1 980 334 4 735 9,6 2 048 148 4 896 3,4
Kainuu 366 013 5 137 374 310 5 308 2,3 403 909 5 757 7,9 415 131 5 961 2,8
Lappi 879 316 4 982 919 190 5 229 4,5 1 009 199 5 729 9,8 1 045 524 5 935 3,4
Manner-Suomi yhteensä 23 168 852 4 075 24 084 008 4 352 3,9 26 252 114 4 710 9,0 27 138 852 4 841 3,3

1) Hyvinvointialueiden määrärahajaon pohjana on vuoden 2024 tammikuussa päivitetyn laskelman mukainen rahoitus, sisältäen v. 2022 maksuerän sekä rahoituksen korjauksen vastaamaan vuoden 2022 tilinpäätöstietojen mukaisia siirtyviä kustannuksia.

2) Hyvinvointialueiden määrärahajaossa ei näy v. 2024 tammikuussa maksettu kertaerä, vaan se näkyy vuodella 2023.

3) Vuoden 2026 ennakollisen rahoituslaskelman mukainen rahoitus.

4) Rahoituksen kokonaistason kasvu suhteessa edelliseen vuoteen.

Valtion talousarvioon varatun rahoituksen kehittyminen (1 000 euroa)

   
20221) 1 860 440
2023 20 777 002
20242) 24 615 425
2025 26 252 122
2026 27 138 863

1) Vuoden 2023 rahoituksen tammikuun maksuerästä maksettiin puolet joulukuussa vuonna 2022.

2) Vuoden 2024 rahoitukseen sisältyi kertakorvaus 550 703 000 euroa, jolla korjattiin vuoden 2023 rahoitusta vastaamaan kunnilta siirtyneitä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen nettokustannuksia, ja jonka hyvinvointialueet kirjasivat vuoden 2023 tuloksi.

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 27,1 mrd. euroa v. 2026. Lisäksi hyvinvointialueet saavat asiakasmaksuja, avustuksia, rahoitustuottoja ja muita tuloja.

Valtion hyvinvointialueille myöntämän rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain koko maan tasolla huomioimalla ennakoitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvu, kustannustason nousu sekä tehtävämuutokset. Rahoitukseen tehtävän jälkikäteistarkistuksen määrän muutos on n. -184,1 milj. euroa perustuen hyvinvointialueiden vuoden 2024 tilinpäätöksiin. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 3,25 % v. 2026 ja sen vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen n. 853,2 milj. euroa, josta vuoden 2024 rahoituksen jälkikäteistarkistukseen sisältyvä indeksikorotuksen määrä on n. 36,0 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun perusteella korotetaan rahoitusta n. 248 milj. euroa, josta jälkikäteistarkistukseen sisältyvää palvelutarpeen kasvua on n. 10 milj. euroa vuodelle 2026. Vuodesta 2025 lähtien palvelutarpeen kasvusta on huomioitu 80 %.

Hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttavina hallitusohjelman sekä vuosia 2026—2029 koskevan julkisen talouden suunnitelman mukaisina tehtävälainsäädännön muutoksina on otettu huomioon omais- ja perhehoidon palkkitason nostaminen 15,8 milj. euroa, henkilöstömitoituksen kehittäminen teknologiaa hyödyntäen ja teknologian hyödyntäminen kotihoidossa -50,9 milj. euroa, sairaaloiden ja päivystysten erikoissairaanhoidon työnjakoon liittyvään säästön kasvu -23,4 milj. euroa, vammaispalvelulain soveltamisalan muutos ja tarkentaminen siten, että ko. laki säilyy erityislakina, nettovaikutus -13,8 milj. euroa, ns. demokratiarahan vähentäminen -5,0 milj. euroa, terveystarkastuksista saatava säästö -2,55 milj. euroa, kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmien hallinnollinen keventäminen -1,6 milj. euroa, käyttämättä jääneen palvelun maksun korotus -1,5 milj. euroa, tietoaineistojen käsittelyn laajentaminen (nk. toisiolaki) 1,0 milj. euroa ja hedelmöityshoitojen haittakorvauksen korotus 0,01 milj. euroa. Lisäksi muihin aiemmin tehtyihin säädösmuutoksiin perustuva rahoituslisäys on 10,6 milj. euroa.

Vuoden 2026 siirtymätasausten vaikutus rahoitukseen on n. -25 milj. euroa. Vuoden 2026 rahoituksessa on lisäksi huomioitu vuoden 2025 ensimmäisessä lisätalousarviossa päätetty ajokorttitarkastuksen rajaamiseen julkisen palveluvalikoiman ulkopuolelle liittyvä säästö, -3,2 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ajokorttitarkastusten rajaaminen julkisen palveluvalikoiman ulkopuolelle (Lisätoimet 2024) -3 200
Demokratiarahan vähentäminen (Lisätoimet 2025) (BudjL) -5 000
Hedelmöityshoitojen haittakorvauksen korotus (BudjL) 10
Indeksikorotuksen määrä 817 215
Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen keventäminen teknologiaa hyödyntäen (HO 2023) ja teknologian hyödyntäminen kotihoidossa (Lisätoimet 2025) (BudjL) -50 900
Jälkikäteistarkistus, hintaindeksi 35 962
Jälkikäteistarkistus, palvelutarpeen kasvu 9 559
Jälkikäteistarkistus, rahoituksen ja kustannusten erotus v. 2024 -184 068
Kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmien hallinnollinen keventäminen (Lisätoimet 2025) (BudjL) -1 600
Käyttämättä jääneen palvelun maksun korotus (BudjL) -1 500
Omaishoidon ja perhehoidon palkkiotason nostaminen (BudjL) 15 800
Palvelujen kysynnän kasvu 237 955
Sairaaloiden ja päivystysten sekä erikoissairaanhoidon työnjako (HO 2023) -23 400
Terapiatakuu (Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen) (HO 2023) 10 982
Terveystarkastuksista aiheutuva säästö (BudjL) -2 550
Toisiolain muuttaminen, tietoaineistojen käsittelyn laajentaminen (BudjL) 1 000
Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki (kotoutumislain muutoksen v. 2025 vaikutus) (siirto momentille 32.50.30) -319
Vammaispalvelulain muuttaminen PEV:n elämänvaihetta koskevien linjausten mukaiseksi (Lisätoimet 2025) (BudjL) -20 200
Vammaispalvelulain soveltamisalan muutos (Lisätoimet 2024 ja StVM 28/2024) 6 400
Vuoden 2025 siirtymätasausten poistaminen 67 102
Vuoden 2026 siirtymätasaukset -24 907
Yhteensä 884 341

Momentin nimike on muutettu.


2026 talousarvio 27 138 863 000
2025 I lisätalousarvio -2 400 000
2025 talousarvio 26 254 522 000
2024 tilinpäätös 24 615 419 291