Talousarvioesitys 2026
30. Sotilaallinen kriisinhallinta
Selvitysosa:Sotilaallinen kriisinhallinta on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja sen kautta vaikutetaan ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Osallistumisen kansalliset tavoitteet asetetaan operaatiokohtaisesti. Osallistumisen tavoitteiden tulee olla ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden lisäksi myös sotilaallisia, kuten suorituskyvyn tai toimintamallien kehittäminen.
Suomi jatkaa osallistumistaan kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan EU:n, YK:n, Naton ja maaryhmien puitteissa. Suomen lähestymistavassa painottuvat kokonaisvaltainen kriisinhallinta sekä toiminnan vaikuttavuus ja tarveperustaisuus. Suomi osallistuu myös YK:n nopean toiminnan joukkoihin ja on mukana niiden toiminnan kehittämisessä. Ulkomailla operoivia joukkoja tarkastellaan kokonaisuutena, joka koostuu niin sotilaalliseen kriisinhallintaan kuin Naton rauhan ajan tehtäviin sekä Naton ja EU:n valmiusjoukkoihin osallistumisesta. Osallistumistarpeet suhteutetaan kansallisiin resursseihin, jolloin sotilaallisessa kriisinhallinnassa käytettävien joukkojen ja muiden operoivien joukkojen tasapaino suhteessa kansallisiin resursseihin huomioidaan nykyisten toimeenpanossa ja uusien suunnittelussa.
Operaatioiden valmistelussa ja toteutuksessa huomioidaan, että operaatiot ovat monimuotoisia ja että niissä tarvitaan myös erityissuorituskykyjä. Kansallisiin osallistumispäätöksiin on tarkoituksenmukaista luoda joustavuutta. Samalla pyritään pitkään jatkuvissa operaatioissa suunnitelmallisuuteen laatimalla osallistumispäätökset toistaiseksi voimassa oleviksi lyhyiden määräaikojen sijaan.
Operaatiot voivat käynnistyä nopeasti, mikä vaatii joustavuutta ja nopeaa reagointikykyä puolustushallinnolta ja valtionjohdon päätöksenteolta. Laaja-alainen suorituskykyjen käyttö operaatioissa on merkittävää niin suorituskykyjen kehittämisen kuin osallistumisen vaikuttavuuden kannalta.
Kriisinhallintaoperaatioista saadut kokemukset hyödynnetään sekä kansallisten että kriisinhallinnan suorituskykyjen kehittämisessä. Sotilaallisen kriisinhallinnan suorituskykyjä on kyettävä käyttämään vaativissa ja nopeasti käynnistettävissä eri organisaatioiden tai koalitioiden operaatioissa sekä koulutus- ja neuvonantotehtävissä.
Toiminnallinen tulostavoite sotilaalliselle kriisinhallinnalle:
- — Puolustusvoimat on ylläpitänyt valmiutta osallistua ja on toteuttanut sille osoitetut sotilaalliset kriisinhallintatehtävät.
Tuotosten ja laadunhallinnan tavoitteet sotilaalliselle kriisinhallinnalle:
- — Puolustusvoimat on ylläpitänyt valmiutta osallistua YK:n operaatioihin sen valmiusjoukkojärjestelmään ilmoitetuilla joukoilla.
- — Puolustusvoimat on tukenut kansallista päätöksentekoa sotilaallisella neuvolla, mistä selviää käytettävien kansallisten resurssien tarjoamat mahdollisuudet operaatioihin osallistumiselle tai tarpeet niiden päättämiselle.
Sotilaallisen kriisinhallinnan menot
| 2024 tilinpäätös |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (UM), milj. euroa | 50,5 | 53,1 | 53,1 |
| Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (PLM), milj. euroa | 62,3 | 64,9 | 66,0 |
| Yhteensä | 112,8 | 118,0 | 119,1 |
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 66 015 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen
2) EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenoihin sekä siirtokorvauksiin
3) enintään vuosittain 25 henkilötyövuotta vastaavan sotilastarkkailijahenkilöstön palkkaamiseen ja kansallisen päivärahan maksamiseen sekä määräaikaisiin rotaatiokierron henkilöstön tehtäviin
4) valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen sekä kansainvälisten kriisinhallintakurssien menojen maksamiseen
5) suomalaisten kriisinhallintajoukkojen henkilöstön matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen
6) Suomen kansainväliseen kriisinhallintaan nimeämien joukkojen varustamisesta aiheutuviin menoihin
7) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen edellyttämiin ampumatarvike-, huolto- ja materiaalikuluihin
8) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen
9) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muuten osallistu, materiaalisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
10) Strategic Airlift Capability (SAC) -sopimuksen hallinto- ja käyttökustannuksista aiheutuviin menoihin
11) Suomen osallistumisesta Pohjoismaiden Base Camp -pooliin aiheutuviin menoihin
12) yhdessä momentin 24.10.20 määrärahan kanssa enintään 450 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin
13) Euroopan unionin sotilaallisen koulutusoperaation (EUMAM Ukraine) menoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 4 889 000 |
| 03. | Sotilastarkkailijatoiminnan menot | 2 846 000 |
| 05. | Irakin koulutusoperaation menot | 5 100 000 |
| 06. | EUMAM/Mosambikin koulutusoperaation menot | 297 000 |
| 07. | Kriisinhallintaoperaatioiden yhteiset menot | 11 123 000 |
| 08. | Kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma | 11 900 000 |
| 09. | EUNAVFOR ASPIDES | 100 000 |
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 812 000 |
| 12. | EUNAVFOR MED Irini, Välimeren operaation menot | 230 000 |
| 13. | EUMAM/Ukrainan koulutusoperaation menot | 7 708 000 |
| 15. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 14 843 000 |
| 18. | NSATU / NATO Security Assistance and Training for Ukraine | 653 000 |
| 19. | Naton Irakin koulutusoperaation menot (NMI) | 859 000 |
| 20. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 4 655 000 |
| Yhteensä | 66 015 000 | |
Selvitysosa:Määräraha on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan vuonna 2026.
Prosperity Guardian -operaatio ja EUTM/Malin koulutusoperaatio eivät jatku vuonna 2026.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kustannusten korvaukset ja muut tulot tuloutetaan momentille 12.27.99.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 65 955 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 60 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ennakollinen kustannustasotarkistus 1,5 % | 959 |
| Käyttösuunnitelmakohtien muutokset | 75 |
| Vuoden 2024 toteutuneen indeksikehityksen mukainen tarkistus | 61 |
| Yhteensä | 1 095 |
| 2026 talousarvio | 66 015 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 61 000 |
| 2025 talousarvio | 64 920 000 |
| 2024 tilinpäätös | 62 276 000 |
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää suomalaisista kriisinhallintajoukoista aiheutuvien puolustusministeriön hallinnonalan menojen laskutuksessa syntyviin kurssieroihin.
| 2026 talousarvio | 10 000 |
| 2025 talousarvio | 10 000 |
| 2024 tilinpäätös | 7 332 |