Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2026

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)PDF-versio

Momentille myönnetään 1 452 994 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) kotimaisen puolustusteollisuuden toiminnan tehostamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 204 352 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2026 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2026—2036 enintään 3 982 670 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2026 tilausvaltuus, PVKEH 2026).

2) Vuonna 2026 saa tehdä Puolustusvoimien yhteisten asejärjestelmien kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2026—2036 enintään 2 000 000 000 euroa (Puolustusvoimien yhteisten asejärjestelmien kehittäminen 2026 tilausvaltuus, PVYHTASE 2026).

PVKEH 2026 ja PVYHTASE 2026 -tilausvaltuuksien enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2026 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

3) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 6 800 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 2 710 969 000 euroa.

4) Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2024 (UKR 2024) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 000 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2024—2027 enintään 748 000 000 euroa.

5) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2025 (PVKEH 2025) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 6 700 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2025—2037 enintään 555 174 000 euroa.

6) Vuonna 2026 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:UKR 2023 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 6 800 000 eurolla aiheutuu ampumatarvike- ja räjähdetuotannon kasvattamisesta aiheutuneista palkkakuluista, sekä yksittäisistä hankinnoista, joita ei voida maksaa tilausvaltuudelta. Vähennyksestä siirretään 6 300 000 euroa tilausvaltuuden vuoden 2026 vuosiosuudelta momentille 27.10.01 ja 500 000 euroa muut puolustusmateriaalihankinnat -määrärahaksi. UKR 2024 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 1 000 000 eurolla aiheutuu ampumatarvike- ja räjähdetuotannon kasvattamisesta aiheutuneista palkkakuluista, joita ei voida maksaa tilausvaltuudelta. Vähennys siirretään tilausvaltuuden vuoden 2026 vuosiosuudelta momentille 27.10.01. PVKEH 2025 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 6 700 000 eurolla aiheutuu siitä, että määrärahaa käytetään yksittäisiin hankintoihin, jotka eivät edellytä tilausvaltuuden käyttöä sekä tilausvaltuuksien kehittämisohjelmista aiheutuneita palkka- ja henkilöstökuluista, joita ei voida maksaa tilausvaltuudelta. Tilausvaltuuden vuodelta 2026 vähennetystä määrärahasta siirretään 4 040 000 euroa momentille 27.10.01 ja 2 660 000 euroa muut puolustusmateriaalihankinnat -määrärahaksi.

Määrärahasta arvioidaan vuonna 2026 käytettävän 1 422 562 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 5 000 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen ja 204 352 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

UKR 2024 -tilausvaltuuden vuoden 2026 vuosiosuus sisältää 178 920 000 euroa valtuutta ilman määrärahaa valtuuden käytöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuosina 2025—2027 valtuuden käytöstä aiheutuvat menot maksetaan Puolustusvoimille jo myönnettyjen määrärahojen puitteissa ja tarvittavilta osiltaan aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuvat menot otetaan seuraavien varainhoitovuosien talousarvioihin.

Momentin määrärahassa otetaan huomioon puolustusmateriaalihankintojen valuuttakurssimuutosten vaikutukset määrärahan lisäyksinä tai vähennyksinä siltä osin kuin maksuajankohdan mukainen valuuttakurssitaso eroaa talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasosta. Valuuttakurssimuutosten vaikutukset huomioidaan myös muihin kuin valtuudella sidottuihin menoihin. Määräraha korjataan vastaamaan päättyneen vuoden toteutumaa seuraavan vuoden kevään lisätalousarviossa.

Momentin määrärahasta käytetään arviolta 12,0 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2026 2027 2028 2029 2030— Yhteensä
vuodesta
2026
lähtien
             
Aiemmista tilausvaltuuksista aiheutuvat menot            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 230         230
Laivue 2020 -tilausvaltuus 212 710 139 732 61 187 14 635   428 264
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus 4 920 605       5 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus 53 933 27 727 18 000     99 660
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus 66 550 40 480 10 000     117 030
Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus 205 115 255 250       460 365
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus 174 220 101 780 95 600 59 100 53 200 483 900
Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2023) -tilausvaltuus 333 184 351 982 664 096 314 530 532 103 2 195 895
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2024) -tilausvaltuus 28 965 20 425 12 580     61 970
Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat (UKR 2024) -tilausvaltuus1) 219 000 220 000       439 000
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2025) -tilausvaltuus 99 165 130 726 131 598 29 325 112 480 503 294
Yhteensä 1 397 992 1 288 707 993 061 417 590 697 783 4 795 133
             
Vuoden 2026 tilausvaltuuksista aiheutuvat menot            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2026) -tilausvaltuus 24 570 76 500 76 065 392 035 3 413 500 3 982 670
Puolustusvoimien yhteisten asejärjestelmien kehittäminen (PVYHTASE 2026) -tilausvaltuus       250 000 1 750 000 2 000 000
Yhteensä 24 570 76 500 76 065 642 035 5 163 500 5 982 670
             
Valtuuksista aiheutuvat menot yhteensä 1 422 562 1 365 207 1 069 126 1 059 625 5 861 283 10 777 803

1) Vuodelle 2026 valtuuksista aiheutuvista menoista katetaan 178,92 milj. euroa hyödyntämällä aiemmin puolustusmateriaalihankintoihin myönnettyjä määrärahoja. Vuonna 2027 vastaavalla menettelyllä rahoitetaan 168,637 milj. euroa valtuuteen liittyvistä menoista.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:

Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään Puolustusvoimien suorituskykyjen käyttöä tukevaa ja Nato-yhteensopivaa johtamisjärjestelmää. Johtamisjärjestelmä mahdollistaa sotilaalliset operaatiot kansallisesti, kahden- ja monenvälisesti sekä osana liittokuntaa. Tuetaan data- ja verkostoavusteisten yhteisoperaatioiden johtamista ylläpitämällä, varmentamalla ja kehittämällä operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Ratkaisuissa hyödynnetään murroksellisten teknologioiden tarjoamia hyötyjä, viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.

  • — muodostetaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle ottamalla käyttöön uusia teknologioita sekä päivittämällä teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään muissa kehittämisohjelmissa rakentuvien suorituskykyjen edellyttämiä alusta- ja tiedonsiirtoyhteysratkaisuja
  • — kehitetään tietohallintoa ja toiminnanohjausjärjestelmiä, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja
  • — jatketaan Puolustusvoimien tarpeita vastaavan, kansainvälisen tieto- ja tilannekuvan vaihtamisen mahdollistavan johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin rakentamista
  • — kehitetään kyberpuolustuksen suorituskykyjä ja omien järjestelmien kybersietoisuutta
  • — kehitetään Nato-jäsenyyden edellyttämiä tiedonhallintaratkaisuja ja arkistointia.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja operaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa osana Naton tiedustelujärjestelmiä.

  • — ylläpidetään ja kehitetään sotilastiedustelun tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ja kehitetään maalta, mereltä ja ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — kehitetään järjestelmiä Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomiseksi
  • — kehitetään elektronisen tiedustelun ja tietoverkkotiedustelun suorituskykyjä
  • — kehitetään ja hankitaan avaruuteen sijoitettuja tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoitussuorituskykyjä.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään suorituskykyjä, joilla kyetään vaikuttamaan kineettisesti ja ei-kineettisesti sotilaallisesti merkittäviin kohteisiin. Ylläpidetään ja kehitetään suojaamisen ja yhteisen suojan kokonaisuuksia.

  • — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittämistä
  • — jatketaan operatiivisen tulenkäytön edellyttämien järjestelmien ja ampumatarvikkeiden hankintoja
  • — hankitaan korvaavaa turvallisuusvalvontatekniikkaa
  • — hankitaan valmiusrakentamisen materiaaleja
  • — kehitetään informaatiopuolustusta ja ei-kineettisiä informaatioulottuvuutta hyödyntäviä suorituskykyjä
  • — kehitetään robotiikkaa, miehittämättömyyttä ja autonomiaa hyödyntäviä suorituskykyjä.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, joka luo kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämiselle, käytölle ja operaatioiden nopealle toimeenpanolle, ylläpitämiselle ja taistelukyvyn palauttamiselle. Logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen kehittäminen jakautuu logistiikka- ja huoltojoukkojen kehittämiseen sekä kaikille yhteisen materiaalin hankintaan.

  • — jatketaan logistiikan joukkojen ja aselajijoukkojen huollon varustamista
  • — jatketaan Puolustusvoimien yhteisen materiaalin ja huollon suorituskykyjen hankintoja
  • — jatketaan räjähdetuotannon tehostamista ja kotimaisen puolustusteollisuuden huoltovarmuuden kehittämisen tukemista
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja
  • — hankitaan kenttälääkintämateriaalia
  • — kehitetään logistiikan kykyä vastaanottaa, ryhmittää ja tukea liittolaisten joukkoja sekä osallistua liittokunnan tukeutumisverkkojen toimintaan.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Maapuolustuksen taistelujärjestelmässä ylläpidetään ja kehitetään Maavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky osana puolustusjärjestelmää.

  • — ylläpidetään ja kehitetään maapuolustuksen kyvykkyyttä taisteluliikkeeseen ja tulenkäyttöön
  • — ylläpidetään epäsuoran tulen -järjestelmää ja kehitetään miehittämättömien järjestelmien vaikuttamiskykyä
  • — kehitetään panssarintorjuntakykyä sekä taistelijan suojaa ja tulivoimaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään liikkeenedistämisjärjestelmiä ja CBRN-suojeluvälineitä.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Meripuolustuksen taistelujärjestelmässä ylläpidetään ja kehitetään Merivoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky osana puolustusjärjestelmää.

  • — kehitetään taisteluosastojen tulenkäyttökyvykkyyttä
  • — ylläpidetään rannikkojoukkojen kyvykkyyttä taisteluliikkeeseen ja tulenkäyttöön sekä kehitetään edelleen rannikkojoukkojen johtamiskykyä
  • — jatketaan Laivue 2020 -hankintaa
  • — jatketaan liikkuvan johtamiskyvyn alustojen rakentamista ja kaksikäyttöisyyttä.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmässä ylläpidetään ja kehitetään Ilmavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky osana puolustusjärjestelmää.

  • — hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — kehitetään taistelutukikohtia
  • — kehitetään Ilmavoimien tulenkäytön johtamisen kykyä hajauttaa toiminnot
  • — kehitetään kykyä toimia miehittämättömien ilma-aluksia vastaan ja suojautua niiden käytöltä
  • — kehitetään ilmatorjunnan suorituskykyjä ja täydennetään ilmataistelu- ja ilmatorjuntaohjuksia.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot ja niiden tarvitsema henkilöstö sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.

  • — kehitetään ja ylläpidetään henkilöstörakennetta sekä tehtäväkokoonpanoja
  • — jatketaan oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten koulutusympäristöjen kehittämistä ja ylläpitoa
  • — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.

  • — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun ja puolustusjärjestelmän kehittämisen tarpeisiin.

Ukrainaan luovutetun suorituskyvyn tilalle hankitaan korvaavaa suorituskykyä. PVPAR 2022 -tilausvaltuus käytetään kansallisen puolustuskyvyn kannalta kriittisen materiaalin hankintoihin.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uudet PVKEH 2026 ja PVYHTASE 2026 -tilausvaltuudet kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2026) -tilausvaltuus
  • — kehitetään maavoimien joukkojen liikkuvuutta
  • — kehitetään maavoimien tiedustelu- ja tulenjohtokykyä
  • —  ylläpidetään suluttamiskykyä
  • — kehitetään pitkän kantaman panssarintorjuntakykyä
  • — kehitetään tykistön suorituskykyä korvaamalla vanhentuvia järjestelmiä ja jatkamalla raskaiden raketinheittimien elinkaaripäivityksen toteutusta
  • — kehitetään maavoimien huoltojoukkojen suorituskykyä
  • — ylläpidetään merivoimien merenkulkukoulutuksen edellytykset ja kehitetään merivoimien joukkojen esikuntien tarvitsemia komentopaikkaratkaisuja
  • — kehitetään ilmavoimien johtamispaikkojen siirtymiskykyä sekä ilmatorjuntajoukkojen viesti- ja johtamisjärjestelmiä
  • — kehitetään miehittämättömien ilma-alusten torjuntakykyä sekä hankitaan lyhyen- ja pitkän kantaman ilmapuolustusohjuksia
  • — ylläpidetään Hawk-kaluston ja sen koulutusympäristön käytettävyys
  • — hankitaan joukkojen suorituskyky- ja koulutusvaatimuksien mukaisia ampumatarvikkeita ja räjähteitä
  • — hankitaan ajoneuvoja maakuljetusten suorituskykyjen ylläpitämiseksi
  • — kehitetään logistiikkajärjestelmän kyvykkyyksiä toimitusketjujen hallinnassa ja analytiikassa
  • — hankitaan puolustushaarojen ja logistiikkalaitoksen kenttähuoltojoukkojen materiaalia.
Puolustusvoimien yhteisten asejärjestelmien kehittäminen (PVYHTASE 2026) -tilausvaltuus
  • — hankintaan Puolustusvoimien yhteisten asejärjestelmien ampumatarvikkeita
  • — hankitaan tykistön ja raskaan raketinheittimistön ampumatarvikkeita
  • — hankitaan ilmasta-maahan -ampumatarvikkeita
  • — hankitaan ilmapuolustusohjuksia
  • — hankitaan merivoimien torpedoja.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakollinen kustannustasotarkistus 1,5 % 22 104
Kehittämisohjelmat (siirto momentille 27.10.01) -56 283
Kustannustasotarkistus (2024) 18 284
Muut muutokset -2 239
Puolustusvoimien tutkimusohjelma 2 000
Siirto momentille 27.10.50 -1 000
Tilausvaltuuksien menoajoitusmuutokset -94 428
Toimintamenosäästön kattaminen (siirto momentille 27.10.01) -29 000
Ukrainaan toimitetun materiaalituen korvaus 119 972
Yhteensä -20 590

2026 talousarvio 1 452 994 000
2025 II lisätalousarvio -4 040 000
2025 I lisätalousarvio 97 000 000
2025 talousarvio 1 473 584 000
2024 tilinpäätös 1 421 097 000