Talousarvioesitys 2026
40. Maahanmuutto
Selvitysosa:Maahanmuuttopolitiikalla pyritään hallittuun ja väärinkäytökset estävään maahanmuuttoon. Maahanmuuttovirasto vastaa, että lupa- ja kansalaisuusprosessit ovat ennakoitavia ja laadukkaita sekä hakemukset käsitellään niille asetetuissa tavoiteajoissa.
Hädänalaisimpia autetaan ensisijaisesti lähtöalueilla. Suomi auttaa täysimääräisesti Ukrainasta sotaa paenneita ja jatkaa heidän suojeluaan yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Euroopan rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen Suomesta perustuva turvapaikkamekanismi minimoidaan. Suomen turvapaikkapolitiikkaa tiukennetaan ja saatetaan keskeisten säädösten osalta yleispohjoismaiselle tasolle hallitusohjelman mukaisesti. Kansainvälinen suojelu on luonteeltaan väliaikaista. Kielteisen päätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti. Pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden ehtoja tiukentamalla varmistetaan Suomeen tulijoiden halu integroitua vastaanottavaan yhteiskuntaan sekä sen normeihin ja sääntöihin.
Turvapaikanhakujärjestelmää tehostetaan ja sen laatua kehitetään. Tavoitteena on, että apu kohdentuu yhä tehokkaammin kaikkein hädänalaisimmille ja järjestelmän väärinkäyttö estetään. Järjestelmän väärinkäytöksiä pyritään estämään poistamalla esteet viranomaisten tietojenvaihdolta ja luodaan tehokas valvontamalli. Kansainvälistä suojelua koskevaa sääntelyä tiukennetaan ja tehostetaan. Turvapaikkahakemukset käsitellään kuuden kuukauden määräajassa. Lähtökohtaisesti kielteisen päätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan. Suomella on oikeudellinen ja operatiivinen valmius alkaa soveltaa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkasopimukseen sisältyvä säädöksiä kesällä 2026. Vastaanoton piirissä arvioidaan olevan keskimäärin 9 000 henkilöä vuonna 2026. Kiintiöpakolaisten määrä on 500 henkilöä vuonna 2026.
Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta tärkeää työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan, hallitaan ja väärinkäytökset estetään. Hallitus säilyttää nykymuotoisen saatavuusharkintajärjestelmän ja pyrkii siihen, että ensisijaisesti huolehditaan Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisestä. Lisäksi hallitus täydentää työvoimaa ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta. Työperäisen maahanmuuton painopisteenä kolmansista maista ovat korkeakoulutetut ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi. Työperusteinen maahanmuutto on osa hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista ja se täydentää osaltaan muita työllisyystoimia. Työvoiman maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta ja huoltosuhdetta sekä turvattava osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta työvoimapula-aloilla. Työperusteisten oleskelulupien osalta tavoitellaan kuukauden enimmäiskäsittelyaikaa ja erityisasiantuntijoiden osalta viikon enimmäiskäsittelyaikaa. Työperusteinen oleskelulupa Suomessa perustuu oikeuteen ja velvoitteeseen tehdä työtä.
Hallitus jatkaa ulkomaalaislain uudistamista. Tavoitteena on tasapainoinen kokonaisuus: maahantulo, oleskelu, lupien jälkivalvonta ja maasta poistaminen. Turvapaikanhakijoiden perusteettomia uusintahakemuksia vähennetään ja vastaanottolaki uudistetaan.
Maahanmuuttoviraston vaikuttavuustavoitteet
| Tunnusluku/mittari | 2024 toteutuma |
2024 ratkaistu tavoiteajassa |
2025 tavoite |
2026 tavoite |
| Hakemusten käsittelyajat (kokonaiskäsittelyaika ka, vrk) | ||||
| — TTOL 1. lupa | 50 | 58 % | 30 | 30 |
| — Erityisasiantuntijat + Eryt sininen kortti, 1. lupa | 14 | 79 % | 7 | 7 |
| — Opiskelija 1. lupa | 12 | 91 % | 30 | 30 |
| — Kansalaisuushakemus | 550 | 46 % | 365 | 365 |
| — Turvapaikkahakemus | 260 | 38 % | 180 | 180 |
| Avustetun vapaaehtoisen paluun järjestelmän kautta palaavien määrä/vuosi | 313 | 400 | 450 | |
| Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa oleskelulupapäätöksestä laskien keskimäärin enintään, vrk | 83 | 60 | 60 |
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 87 869 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Sisäministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä. Työvoiman maahanmuuton ohjauksesta ja kehittämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.
Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita. Maahanmuuttoviraston organisaatioon kuuluvat myös Helsingin, Oulun ja Joutsenon vastaanottokeskukset. Helsingin ja Joutsenon keskusten yhteydessä toimivat ulkomaalaisten säilöönottoyksiköt. Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä toimii lisäksi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Virasto vastaa valtion vastaanottokeskuksissa majoittuneiden turvapaikanhakijoiden vastaanoton, ulkomaalaisten säilöönottoyksiköiden ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän käytännön toiminnasta, ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta.
Sisäministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Parannetaan ulkomaisen työvoiman saatavuutta sujuvoittamalla luvan saamista ja varmistetaan kustannustehokas sekä väärinkäytökset ehkäisevä oleskelulupajärjestelmä, joka tukee kansallista turvallisuutta.
- — Kansalaisuushakemusten ruuhka puretaan.
- — Turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmä toimii tehokkaasti, väärinkäytökset estetään, turvallisuusuhat havaitaan varhaisessa vaiheessa ja niihin puututaan.
- — Suomessa oleskelevat kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet poistuvat tai heidät poistetaan maasta viivytyksettä päätöksen saamisesta. Vapaaehtoista paluuta tarjotaan ensisijaisena maasta poistumisen muotona. Viranomaisten välistä yhteisyötä tehostetaan paluiden ja palautusten täytäntöönpanossa.
- — Ennakoidaan ja varaudutaan toimintaympäristön muutoksiin ja turvallisuusuhkiin, erityisesti laajamittaisen ja välineellistetyn maahantulon tilanteisiin sekä kyberturvallisuusriskeihin.
- — Johtaminen on ammattitaitoista ja tukee tuloksellisuutta.
- — Henkilöstö voi hyvin.
Toiminnan tavoitteet
| 2024 toteutuma |
2024 ratkaistu tavoiteajassa |
2025 tavoite |
2026 tavoite |
|
| Palvelukyky ja laatu | ||||
| Ratkaistut asiat1) | 210 212 | 77 % | 216 000 | 200 000 |
| Asiakastyytyväisyys, työnantaja-asiakkaat, asteikko 1—5 | 3,3 | 3,8 | 3,5 | |
| Asiakastyytyväisyys, työ- ja koulutusperusteiset luvat, perheenjäsenet ja EU-rekisteröinnit, asteikko 1—5 | 3,9 | 3,9 | 3,7 | |
| Toiminnan tehokkuus | ||||
| Prosessikohtainen tuottavuus2) (pts/htv) | ||||
| — Osaratkaisua edellyttävä työnteko TTOL | 905 | 800 | 1 000 | |
| — Erityisasiantuntijat | 1 235 | 1 450 | 1 500 | |
| — Opiskelu | 1 141 | 1 550 | 1 550 | |
| — EU-rekisteröinnit | 624 | 700 | 700 | |
| — Kansalaisuushakemukset | 374 | 450 | 470 | |
| — Turvapaikkahakemukset | 27 | 38 | 50 | |
| Päätöksen omakustannushinta (nettomenot euroa/päätös) | 389 | 394 | 390 | |
| Henkiset voimavarat | ||||
| Henkilötyövuodet (31.12.) | 1 358 | 1 533 | 1 429 | |
| Sairauspoissaolot (päivää/htv) | 8,6 | 11,0 | 11,0 | |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | - | 3,7 | - |
1) V. 2026 ratkaistujen asioiden määrä alempi, koska tilapäisen suojelun hakijoiden määrän arvioidaan vähenevän edellisiin vuosiin verrattuna.
2) Lupaprosessissa tehdyt päätökset yhteensä (1. ja jatkoluvat) jaettuna lupaprosessiin kohdennetulla tehollisella työajalla henkilötyövuosina yhteensä tarkastelujakson aikana. Tehollinen työaika sisältää vain ko. lupaprosessiin käytetyn työajan eikä sisällä esimerkiksi lomiin ja muihin poissaoloihin sisältyvää työaikaa.
Vireille tulleet ja ratkaistut asiat
| 2024 toteutuma vireille tulevat |
2024 ratkaistut (%) |
2025 arvio vireille tulevat |
2026 arvio vireille tulevat |
|
| Oleskelulupa-asiat yhteensä, joista keskeisimmät | 160 879 | 94 | 162 577 | 175 039 |
| — työperusteiset1) oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) | 38 899 | 99 | 31 000 | 37 000 |
| — opiskelijoiden oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) | 16 669 | 90 | 17 500 | 18 500 |
| — perhesideperusteiset oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) | 49 831 | 92 | 53 850 | 57 850 |
| — muut asiat2) | 55 480 | 93 | 60 227 | 61 689 |
| Turvapaikkahakemukset | 2 948 | 142 | 3 142 | 4 100 |
| Tilapäinen suojelu | 12 617 | 106 | 12 000 | 10 000 |
| Muu kansainvälinen suojelu | 1 632 | 76 | 1 600 | 1 600 |
| Maasta poistaminen | 1 047 | 85 | 1 055 | 950 |
| Kansalaisuusasiat | 20 216 | 86 | 16 745 | 16 745 |
| Passit ja matkustusasiakirjat | 19 752 | 102 | 17 500 | 18 500 |
| Yhteensä | 219 091 | 95 | 214 619 | 226 934 |
1) Mm. elinkeinon harjoittaminen, osaratkaisua edellyttävä työnteko, tieteellinen tutkimus, harjoittelija, urheilu ja valmentaminen, erityisasiantuntija, muu työnteko, kausityö, start up-yrittäjä.
2) Mm. EU-oleskeluoikeus, ihmiskaupan uhreille myönnettävä harkinta-aika, oleskelutodistukset ja -ilmoitukset, pysyvät oleskeluluvat, voimassa olevaa lupaa koskevat asiat.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Bruttomenot | 127 793 | 132 766 | 132 369 |
| Bruttotulot | 41 235 | 44 500 | 44 500 |
| Nettomenot | 86 558 | 88 266 | 87 869 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 11 353 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 28 301 |
Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Henkilöstömenot | 63 | 61 | 60 |
| Toimitilamenot | 11 | 9 | 10 |
| ICT-menot | 18 | 21 | 21 |
| Muut menot | 8 | 9 | 9 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen käytön.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 34 764 | 34 800 | 37 500 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 18 295 | 17 500 | 19 000 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 36 409 | 30 000 | 36 000 |
| Kustannukset yhteensä | 54 704 | 47 500 | 55 000 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -19 940 | -12 700 | -17 500 |
| Kustannusvastaavuus, % | 64 | 73 | 68 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
|---|---|---|---|
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 4 609 | 7 696 | 6 000 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 521 | 25 | 700 |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 504 | - | 600 |
| Tuotot yhteensä | 5 634 | 7 721 | 7 300 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 6 421 | 9 002 | 8 600 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -787 | -1 281 | -1 300 |
| Omarahoitusosuus, % | 12 | 14 | 15 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU tietojärjestelmien yhteentoimivuus (interoperability -hanke) | -234 |
| Helsingin vastaanottokeskuksen toimitilat | 200 |
| Henkilöstöresurssit | -1 000 |
| Pääkaupunkiseudun säilöhankkeen peruuntuminen v. 2025 | -10 |
| Rajamenettelyn vaikutukset, Joutsenon vastaanottokeskus (siirto momentille 26.01.66) | -90 |
| Rajamenettelyn vaikutukset, Joutsenon vastaanottokeskus (siirto momentille 26.10.20) | -85 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) / Lupakäsittelyn vauhdittamisen toimenpiteiden jatkaminen | 5 100 |
| Tuottavuussäästö | -37 |
| Virve 2 käyttöönoton kustannukset | 49 |
| Palkkausten tarkistukset | 1 949 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -437 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) | -5 802 |
| Yhteensä | -397 |
| 2026 talousarvio | 87 869 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 716 000 |
| 2025 talousarvio | 88 266 000 |
| 2024 tilinpäätös | 103 507 000 |
21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 80 776 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin
2) säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta
3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen
4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja EU:n rahoittamiin hankkeisiin koskien EU:n sisäisiä siirtoja sekä vastaanottojärjestelmän kapasiteetin lisäämistä
5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin
6) perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin
7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 99 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
8) erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi ulkomaalaislain (301/2004) 93 §:n mukaisesti Suomeen otettavien henkilöiden vastaanottopalveluiden järjestämisestä sekä näiden henkilöiden majoittamista varten vuokrattavista lisätiloista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen
9) yksilöllistä paluuneuvontaa tarjoavien ja paluita koordinoivien paluukeskuksena toimivien vastaanottokeskusten menoihin.
Määräraha budjetoidaan ennakkomaksujen ja niiden tasausten osalta maksatuspäätösperusteisena.
Vuoden 2026 pakolaiskiintiö on 500 henkilöä.
Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain (746/2011) 13 §:n nojalla. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kuitenkin siten, että sopimuksista voidaan irrottautua nopeasti ja joustavasti.
Majoituskapasiteetti pyritään mitoittamaan siten, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään parantamaan entisestään kustannustehokkuutta mm. majoitusvuorokauden hinnassa.
Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkinnassa ja turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.
Ulkomaalaislain (301/2004) 97 b §:n mukaan hakijalle järjestetään tämän suostumuksella lääkärintarkastus aiempaan vainoon tai vakavaan haittaan viittaavien seikkojen selvittämiseksi, jos se on tarpeen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen arvioimiseksi. Kyseessä on lääkärintarkastus, joka järjestetään Maahanmuuttoviraston aloitteesta ja valtion varoin, kun virasto pitää lääkärintodistuksen saamista tarpeellisena ennen kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen tekemistä.
Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Ulkomaalaislain 6 b §:ssä säädetään oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Turvapaikanhakijoille ja perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään mm., täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.
Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat järjestetään ostopalveluna. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.
Tunnusluvut ja mittarit
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Vastaanottojärjestelmässä asiakkaita keskimäärin | 28 571 | 15 000 | 9 000 |
| Vastaanottokeskuksissa majoitettujen osuus (%) | 56 | 58 | 48 |
| Säilöön otetut ulkomaalaiset keskimäärin | 66 | 82 | 82 |
| Vastaanottokeskusten käyttöaste keskimäärin (%) | 88 % | 80 % | 85 % |
| Vastaanottokeskusten paikkaluku vuoden lopussa | 15 946 | 10 754 | 5 249 |
| Vastaanottokeskusten lukumäärä | 68 | 50 | 27 |
Vastaanotto- ja säilöönottoyksiköiden kustannukset1) / euroa / vuosi
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Vastaanoton kokonaiskustannukset (1 000 euroa) | 378 133 | 261 560 | 134 467 |
| — turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskimääräiset kokonaiskustannukset/hlö/vrk (ilman alv) | 34 | 46 | 53 |
| — vastaanottokeskusten yksikkökustannus/hlö/vrk (ilman alv) | 41 | 57 | 72 |
| — alaikäisen kustannus ryhmäkodissa tai tukiasunnossa/hlö/vrk (ilman alv) | 291 | 360 | 270 |
| — säilöön otetun kustannus/hlö/vrk | 321 | 250 | 250 |
| — yksityismajoituksen kustannus/hlö/vrk (ilman alv) | 12 | 20 | 22 |
1) Vastaanoton asiakasmenot (mom. 26.40.01 ja 26.40.21), vastaanoton ostopalvelut (mom. 26.40.01 ja 26.40.21), valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt (mom. 26.40.01), vastaanottoraha (mom. 26.40.63).
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Vastaanoton asiakasmenot yhteensä | 71 557 |
| Lasten edustaminen | 750 |
| Muut maahantuloon liittyvät menot | 6 300 |
| Ihmiskaupan uhrien auttamispalvelut | 1 219 |
| Kiintiöpakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset | 950 |
| Yhteensä | 80 776 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansainvälistä suojelua koskevien valitusasioiden käsittelyn tehostaminen (HO 2023) | -1 440 |
| Määritelmä-, menettely- ja paluudirektiivien tiukennukset ja parhaat käytänteet (HO 2023) | -24 000 |
| Päivitetyt maahanmuuton olettamat | -85 116 |
| Turvapaikanhakujärjestelmän tehostaminen ja laadun kehittäminen (HO 2023) | -1 600 |
| Yhteensä | -112 156 |
| 2026 talousarvio | 80 776 000 |
| 2025 talousarvio | 192 932 000 |
| 2024 tilinpäätös | 290 466 038 |
22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 318 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin
2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen
3) vapaaehtoista paluun ja uudelleenkotoutumisen kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin ja eurooppalaisiin tai pohjoismaalaisiin yhteishankkeisiin osallistumista varten
4) vapaaehtoisen paluun ohjaukseen, suunnitteluun ja neuvontaan enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen
5) vapaaehtoisen paluun mahdollistaviin välttämättömiin lääkärinlausuntoihin ja tutkimuksiin sekä viestinnän ja tiedottamisen kuluihin
6) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 2 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitettujen henkilöiden ja lisäksi heidän perheenjäsenten vapaaehtoisen paluumuuton yhteiskuljetuksesta ja sen järjestämisestä aiheutuviin kuluihin.
Selvitysosa:Vapaaehtoinen paluu on kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen ensisijainen maastapoistamisen muoto. Lain kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 31 §:n nojalla vapaaehtoisen paluun tukemiseksi voidaan kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle, tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle, korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu. Tilapäistä suojelua saava tai ihmiskaupan uhri voi olla myös unionin kansalainen tai tähän rinnastettava. Vapaaehtoisen paluun järjestäminen toteutetaan ostopalveluna. Vapaaehtoista paluuta tehostetaan ottamalla käyttöön tehokas paluuneuvonta turvapaikkapuhuttelusta alkaen, viestimällä tehokkaasti paluusta ja luomalla tarpeen mukaan uudelleenkotoutumisen lisämahdollisuuksia.
Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 31 § pykälän mukaan Maahanmuuttovirasto voi myöntää asiakkaalle, joka ei ole rekisteröitynä vastaanottokeskukseen, vapaaehtoisen paluun avustuksen hakemuksesta. Hakemusten käsittelyä ja paluujärjestelyitä varten Maahanmuuttovirastolle voi syntyä kustannuksia asiakastapaamisten järjestämisestä, kuten esimerkiksi tulkkaus- ja käännöskustannuksia tai muista erityisjärjestelyistä asiakkaan hakemuksen käsittelyä varten, mikä on edellytys vapaaehtoisen paluun toteuttamiseksi. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ohjaa, valvoo ja tukee vastaanottokeskusten lakisääteistä tehtävää vapaaehtoisen paluun järjestelyiden osalta tuottamalla materiaalia ja järjestämällä koulutusta vapaaehtoisesta paluusta ja uudelleenkotoutumisesta, joka on edellytys vapaaehtoisten paluiden toteuttamiseksi. Toiminnasta voi koitua kustannuksia esimerkiksi viestintämateriaalin tuottamisesta ja käännättämisestä asiakasryhmien äidinkielelle tai koulutusten käytännön järjestelyistä ja niiden materiaalien tuottamisesta.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Henkilöstömenot | 330 |
| Matka- ja muut avustukset | 800 |
| Ostopalvelut | 1 188 |
| Yhteensä | 2 318 |
| 2026 talousarvio | 2 318 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 2 318 000 |
| 2024 tilinpäätös | 2 318 000 |
63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 18 387 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n, säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n ja erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi ulkomaalaislain (301/2004) 93 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.
Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.
Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Vastaanottoraha | 17 284 |
| Täydentävä vastaanottoraha | 1 103 |
| Yhteensä | 18 387 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansainvälistä suojelua koskevien valitusasioiden käsittelyn tehostaminen (HO 2023) | -360 |
| Määritelmä-, menettely- ja paluudirektiivien tiukennukset ja parhaat käytänteet (HO 2023) | -6 000 |
| Päivitetyt maahanmuuton olettamat | -26 343 |
| Turvapaikanhakujärjestelmän tehostaminen ja laadun kehittäminen (HO 2023) | -400 |
| Vastaanottorahan alentaminen perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin (HO 2023) | 5 600 |
| Yhteensä | -27 503 |
| 2026 talousarvio | 18 387 000 |
| 2025 talousarvio | 45 890 000 |
| 2024 tilinpäätös | 67 382 748 |