Talousarvioesitys 2026
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
Selvitysosa:Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Pelastustoimi voi myös tuottaa ensihoitopalveluun kuuluvia palveluita siten kuin hyvinvointialue siitä päättää.
Pelastustoimen toimialan tehtävistä vastaavat sisäministeriö, Lupa- ja valvontavirasto, hyvinvointialueen pelastustoimet, Helsingin kaupunki ja Pelastusopisto. Sisäministeriön pääluokasta rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen ja siviilivalmiuden valtakunnallinen johtaminen, ohjaus ja kehittäminen sekä Pelastusopiston toiminta ja Helsingin kaupungin pelastuskoulu pelastajakoulutuksen osalta. Lupa- ja valvontaviraston ja hyvinvointialueen pelastustoimien järjestämät palvelut rahoitetaan valtiovarainministeriön pääluokasta.
Pelastusopisto huolehtii pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan valtakunnallisesta tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Helsingin kaupungin ylläpitämä pelastuskoulu antaa myös pelastajatutkintoon johtavaa koulutusta ja vastaa näin pelastajakoulutustarpeisiin.
Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen. Tavoitteena on kehittää eri viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen välistä yhteistyötä niin, että hätätilanteiden ennakointi ja hoitaminen olisi entistä tehokkaampaa.
Laadukkaat pelastustoimen palvelut on turvattu koko maassa. Pelastustoimen kykyä toimia kaikissa olosuhteissa paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena yhteentoimivana kokonaisuutena on vahvistettu. Pelastusviranomaisilla on yhteiset johto- ja tilannekeskukset. Pelastajien määrä on riittävä. Väestönsuojelua on vahvistettu ja omatoimisen varautumisen osaaminen on parantunut kaikissa väestöryhmissä. Pelastustoimen kansainvälisten toimintojen suorituskyky on varmistettu. Pelastustoimi on veto- ja pitovoimainen ja arvostettu toimiala, jossa huolehditaan henkilöstön osaamisesta ja sen kehittymisestä, työhyvinvoinnista, työturvallisuudesta, jaksamisesta ja yhdenvertaisuudesta hyvällä henkilöstöpolitiikalla.
Pelastustoimen vaikuttavuustavoitteet
| Mittari | 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
| Tulipalojen määrä (ensisijainen onnettomuustyyppi)1) | 11 841 | 11 200 | 10 500 |
| Muiden onnettomuuksien määrä (ensisijainen onnettomuustyyppi) | 15 762 | 15 200 | 15 000 |
| Palokuolemien määrä (ensitiedon mukaan) | 58 | 52 | 50 |
| Henkilövahinkojen määrä rakennuksissa tapahtuneissa tulipaloissa (kuolleet ja loukkaantuneet yhteensä) | 562 | 510 | 500 |
1) Sisältää rakennuspalot, rakennuspalovaarat, maastopalot, liikennevälinepalot ja muut tulipalot.
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 330 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen
2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen
3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen
4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin
5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:lle.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:
Tavoitteena on onnettomuuksien määrän vähentäminen ja onnettomuuksien seurannaisvaikutusten pienentäminen. Tulipalojen määrä puolitetaan vuoden 2030 loppuun mennessä. Asumisen paloturvallisuuden edistämisen tavoitteena on palokuolemien, henkilövahinkojen ja aineellisten vahinkojen vähentäminen. Tavoitteena on vahvistaa omatoimisen varautumisen osaamista kaikissa väestöryhmissä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuuksien seurannaisvaikutusten vähentämiseksi.
Onnettomuuksien ehkäisy
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio1) |
|
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Pelastuslaitosten valvontatehtävät A1—A6 kohteissa (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään2) | 92 % | 92 % | 93 % |
| Rakennuksissa tapahtuneet tulipalot (kpl), enintään | 5 042 | 4 800 | 4 600 |
| Turvallisuusviestintätilaisuudet, lapset ja nuoret3) | 3 226 | 3 200 | 3 300 |
| Turvallisuusviestintätilaisuudet, ikäihmiset | 262 | 260 | 280 |
| Turvallisuusviestintätilaisuudet, muut kohderyhmät4) | 3 054 | 3 000 | 3 000 |
| Turvallisuusviestintätilaisuuksiin osallistujia, % asukasluvusta5) | 5 % | 5 % | 5 % |
1) Palvelukyky ja laatu -indikaattorit seurattavia mittareita, jolle ei aseteta tavoitteita, vaan arvio v. 2026.
2) Kohteet: A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet, A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit, A3 Kokoontumis- ja liiketilat, A4 Teollisuus- ja varastorakennukset, A5 Maatalousrakennukset ja A6 Muut rakennukset ja kohteet Asuinrakennukset ja vapaa-ajan asuinrakennukset. Valvontatehtävät kattavat valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.
3) Alle kouluikäiset, alakoulu 1—6 luokat, yläkoulu 7—10 luokat sekä lukion ja ammattioppilaitosten opiskelijat.
4) Korkea-asteen opiskelijat, asuinrakennusten asukkaat, varusmiehet, yhteisöjen ja järjestöjen jäsenet, maahanmuuttajat, virkamiehet ja luottamusmiehet, päivähoitohenkilökunta, oppilaitosten henkilökunta, yritysten sekä liike- ja teollisuuslaitosten henkilökunta, hoitolaitosten henkilökunta, majoitusliikkeiden henkilökunta, kotikäyntejä tekevät henkilöt, pelastussuunnitelmien ja poistumisturvallisuusselvityksen laatijat sekä väestönsuojeluorganisaation jäsenet.
5) Kattaa kohderyhmät lapset ja nuoret, ikäihmiset sekä yllä määritellyt muut kohderyhmät. Ei sisällä suurta yleisöä tai muita määrittelemättömiä kohderyhmiä.
Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmällä on kaikissa turvallisuustilanteissa kyky käynnistää viivytyksettä tehokas pelastustoiminta ja sen johtaminen, tilannekuvan kokoaminen, analysointi, ennakointi, johtopäätösten tekeminen ja jakaminen valtakunnallisella ja alueellisella tasolla ajankohdasta riippumatta. Hyvinvointialueiden pelastuslaitosten ja sisäministeriön etukäteen suunnitellulla yhteistyöllä voidaan koota pelastustoiminnan resurssit suurissa tai alueellisesti laajoissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa.
Kansainvälisellä yhteistyöllä on lisätty edellytyksiä vastata laajoihin, esimerkiksi säiden ääri-ilmiöiden aiheuttamiin uhkiin sekä erilaisiin valtioiden rajat ylittäviin uhka- ja kriisitilanteisiin.
Pelastustoiminta
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Pelastustoiminnan kiireellisten tehtävien ensimmäinen vaste (mediaani) (m:ss), enintään1) | 7:29 | 7:30 | 7:25 |
1) Pelastustoiminnan ensimmäisen vasteen toimintavalmiusaika tarkoittaa aikaa, joka päättyy, kun kohteeseen saapuu ensimmäinen pelastustoimen vaste, joka täyttää sille asetetut kyvykkyysvaatimukset.
Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä varautuminen mahdollistavat väestön suojaamisen kaikissa olosuhteissa. Erityisesti uhkien arviointi sekä väestön varoittamisen, väestönsuojien käytön ja väestön evakuointien suunnittelu ja muut järjestelyt on toteutettu hallinnonalojen viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoimintana. Pelastustoimen viranomaisten koordinoimana on varmistettu, että toimijoiden välinen työnjako on selkeä.
Aluehallinnon yhteisen varautumisen keskushallinnon tehtäviin kuuluvat keskushallinnon horisontaalisen koordinaation toiminnot ja alueellisten toimijoiden ohjaus, koordinaatio ja valtakunnallisen kehittämisen toiminnot. Alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.
Väestönsuojeluun varautuminen ja aluehallinnon yhteisen varautumisen keskushallinnon tehtävät
| 2024 arvio1) |
2025 tavoite1) |
2026 tavoite |
|
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Väestönsuojeluun varautumisen suunnitelmien ajantasaisuus (%) | 70 % | 80 % | 90 % |
1) Vuoden 2024 tieto perustuu arvioon, jonka vuoksi v. 2025 on tavoitearvo.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Bruttomenot | 4 614 | 2 367 | 2 330 |
| Bruttotulot | - | - | - |
| Nettomenot | 4 614 | 2 367 | 2 330 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 4 017 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 4 008 |
Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 12 | 15 | 50 |
| ICT-menot | 38 | 52 | 38 |
| Muut menot2) | 50 | 33 | 12 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
1) Luvut sisältävät siirrettyjen määrärahojen käytön.
2) Sisältää asiantuntija- ja tutkimuspalvelut.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallintosäästön kohdennus | -1 |
| Virve 2.0 käyttöönotto | 33 |
| Palkkausten tarkistukset | 49 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | 1 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) | -119 |
| Yhteensä | -37 |
| 2026 talousarvio | 2 330 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 6 018 000 |
| 2025 talousarvio | 2 367 000 |
| 2024 tilinpäätös | 4 605 000 |
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 75 294 000 euroa.
Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos tuottaa hätäkeskuspalvelut koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on ottaa vastaan hätätilanteita koskevia ja muita vastaavia pelastustoimen, poliisin, Rajavartiolaitoksen sekä sosiaali- ja terveystoimen välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja välittää ne edelleen asianomaisille viranomaisille ja yhteistyökumppaneille.
- — Hätäkeskukset vastaavat nopeasti ja välittävät avuntarpeeseen tarkoituksenmukaisen avun viivytyksettä.
- — Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja palvelut ovat luotettavia ja lisäävät turvallisuuden tunnetta.
- — Hätäkeskustoiminta on varmistettu kaikissa oloissa.
- — Hätäkeskuslaitos on hyvin johdettu virasto ja henkilöstö viihtyy työssään.
- — Johtaminen on ammattitaitoista ja tukee tuloksellisuutta.
- — Henkilöstö voi hyvin.
Toiminnan tavoitteet
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Keskimääräinen hätäpuheluun vastausaika (sek.) | 7 | 5 | 5 |
| Hätäpuheluun vastataan 30 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) | 98 | 95 | 95 |
| Hätäilmoitusten määrä, kpl, josta | 2 792 620 | 2 800 000 | 2 800 000 |
| — vastatut hätäpuhelut, kpl | 2 696 620 | 2 700 000 | 2 700 000 |
| — välitettyjen tehtävien määrä, kpl | 1 412 690 | 1 400 000 | 1 400 000 |
| Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) | 3,74 | 3,74 | 3,8 |
| Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikko 1—5), vähintään | 4,44 | - | 4,5 |
| Toiminnan tehokkuus | |||
| Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö | 6 010 | 6 700 | 6 700 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään | 12,6 | 13,0 | 13,0 |
| Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään | 25,4 | 23,5 | 23,5 |
| Henkiset voimavarat | |||
| Henkilötyövuodet (31.12.) | 604 | 620 | 615 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 14,5 | 13,0 | 12,0 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,43 | 3,43 | 3,50 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Bruttomenot | 74 683 | 77 907 | 79 955 |
| Bruttotulot | 4 871 | 4 661 | 4 661 |
| Nettomenot | 69 812 | 73 246 | 75 294 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 10 913 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 17 158 |
Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 57 | 47 | 54 |
| Toimitilamenot | 5 | 5 | 5 |
| ICT-menot | 32 | 32 | 34 |
| Muut menot | 6 | 16 | 7 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen käytön.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallintosäästön kohdennus | 1 180 |
| Pääluokan sisäinen uudelleen kohdennus (siirto momentilta 26.30.03) | 500 |
| Ulkoministeriön kansalaispalvelujen avustavien tehtävien siirto Hätäkeskuslaitokseen (siirto momentille 24.01.01) | -372 |
| Virve 2.0 käyttöönotto | 279 |
| Palkkausten tarkistukset | 1 259 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | 500 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) | -1 298 |
| Yhteensä | 2 048 |
| 2026 talousarvio | 75 294 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 462 000 |
| 2025 talousarvio | 73 246 000 |
| 2024 tilinpäätös | 76 057 000 |
03. Pelastusopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös Pelastusopistosta annetun lain (607/2003) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten korvaamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.
Selvitysosa:Pelastusopisto on valtakunnallinen pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammattilaisia kouluttava oppilaitos, jonka tehtävänä on tutkintokoulutusten kehittäminen ja koulutustarpeisiin vastaaminen. Pelastusopiston lakisääteisenä tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa pelastustoimen sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Pelastusopisto tekee EU:n ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyviä päätöksiä.
Sisäministeriö asettaa Pelastusopistolle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet
- — Pelastusopiston koulutus on laadukasta ja vastaa tarvetta.
- — Pelastusopiston TKI-toiminta on laadukasta ja vastaa tarvetta.
- — Varautumiskoulutus vahvistaa kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
- — Kansainvälisen pelastustoiminnan valmiutta ylläpidetään.
- — Pelastusopiston koulutustoiminta turvaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskykyä.
- — Johtaminen on ammattitaitoista ja tukee tuloksellisuutta.
- — Henkilöstö voi hyvin.
Koulutus- ja tutkimustoiminta
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Pelastajatutkintojen määrä, kpl, vähintään | 138 | 196 | 240 |
| Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään | 45 | 48 | 48 |
| Alipäällystötutkintojen määrä, kpl, vähintään | 20 | 20 | 20 |
| AMK-tutkintojen määrä, kpl | 43 | 30 | 30 |
| Kansainvälisen pelastustoiminnan koulutettavapäivät (Pelastusopiston tuottamat), lkm. | 944 | 520 | 520 |
| Varautumiskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, vähintään | 5 818 | 4 200 | 4 200 |
| Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien lukumäärä, vähintään | 285 | 100 | 100 |
| Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) | 3,26 | 3,15 | 3,11 |
| Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat | |||
| — AMK-tutkinnot | 5,1 | 5 | 5 |
| — ammatilliset tutkinnot | 6,33 | 5 | 4 |
| Toiminnan tehokkuus | |||
| Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet (htv sisältää koulutuksen ja tukipalvelut) | 1 013 | 950 | 950 |
| Henkiset voimavarat | |||
| Henkilötyövuodet (31.12.) | 137 | 147 | 144 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään | 6,6 | 6,5 | 6,5 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,53 | 3,5 | 3,5 |
| Panokset | |||
| Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) | 14 408 | 17 500 | 18 000 |
| Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään | 28 035 | 28 000 | 28 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Bruttomenot | 22 630 | 23 436 | 22 574 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 2 538 | 1 951 | 1 174 |
| Nettomenot | 20 092 | 21 485 | 21 400 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 301 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 655 |
Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 arvio |
|
| Henkilöstömenot | 42 | 42 | 44 |
| Toimitilamenot | 20 | 18 | 20 |
| ICT-menot | 7 | 7 | 7 |
| Muut menot | 31 | 33 | 29 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
1) Luvut sisältävät siirtyvien määrärahojen käytön.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallintosäästön kohdennus | 462 |
| Materiaalihankinnat (TA 2025) | 500 |
| Tuottavuusohjelman hallitut sopeuttamistoimet (siirto momentille 26.30.02) | -500 |
| Palkkausten tarkistukset | 276 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | 80 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) | -403 |
| Tasomuutos | -500 |
| Yhteensä | -85 |
| 2026 talousarvio | 21 400 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 101 000 |
| 2025 talousarvio | 21 485 000 |
| 2024 tilinpäätös | 20 445 000 |
20. Erityismenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen
2) pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetulla tavalla pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen tai tuen antamiseen toiselle viranomaiselle sekä pelastustoimeen kuuluvan asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta ulkomaille, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun ja siviilivalmiuden asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin
3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Määrärahaa saa käyttää siirtomenojen maksamiseen.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 26.01.29.
Selvitysosa:Korvaukset kuljetuskustannuksista on budjetoitu momentille 12.39.10.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin | 600 000 |
| Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen | 1 100 000 |
| Metsäpalojen tähystystoiminta | 1 300 000 |
| rescEU, CBRN-kuljetukset | 1 000 000 |
| Yhteensä | 4 000 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 3 400 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 600 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ukrainan kuljetuskustannukset ja materiaaliapu | -5 000 |
| Yhteensä | -5 000 |
| 2026 talousarvio | 4 000 000 |
| 2025 talousarvio | 9 000 000 |
| 2024 tilinpäätös | 2 939 186 |