Talousarvioesitys 2026

Selvitysosa:Sisäministeriön hallinnonalan visiona on rakentaa turvallista yhteiskuntaa kaikissa oloissa.

Suurvaltojen kiihtyvä strateginen kilpailu, kansainvälisen monenkeskisen sääntöpohjaisen yhteistyön heikkeneminen sekä Venäjän hyökkäyssota ja suurvaltapyrkimykset vaikuttavat laaja-alaisesti ja pitkäaikaisesti Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristöön pitäen sen epävakaana ja jännitteisenä.

Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeimpänä päämääränä on varmistaa, että Suomi on turvallinen yhteiskunta kaikissa oloissa. Sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensivaste monissa uhissa aina arkipäivän onnettomuuksista vakaviin turvallisuusuhkiin ja poikkeusoloihin, ja niillä on keskeinen rooli, vastuu ja toimivalta sellaisten ulkoisten uhkien torjunnassa, jotka eivät ole sotilaallisia. Sisäministeriön keskeinen merkitys väestönsuojelun sekä kansalaisten varautumisen vahvistamisessa on kasvanut huomattavasti viime vuosina osana kokonaisturvallisuusmallia. Lisääntyneen laaja-alaisen vaikuttamisen myötä on yhä tärkeämpää, että viranomaisilla on kyky ja edellytykset toimia kaikenlaisissa, vaikeastikin ennakoitavissa tilanteissa.

Toimintaympäristön muutosvauhti ja uhkien yhdenaikaisuus haastavat sisäisen turvallisuuden viranomaisia. Turvallisuustilanteen pitkäkestoinen muutos edellyttää sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton viranomaisilta vahvaa suorituskykyä ja hyvää varautumista. Näitä on jo vahvistettu monenlaisin toimin, mutta tätä työtä on edelleen jatkettava. Muuttunut turvallisuusympäristö korostaa aiempaa tiiviimmän kansallisen yhteistyön lisäksi myös kansainvälisen yhteistyön merkitystä.

Teknologinen murros ja yhteiskunnan digitalisaatio kasvattavat jatkuvasti internetiin julkisesti näkyvien tietojärjestelmien ja palveluiden määrää, ja siten lisäävät yhteiskunnan haavoittuvuutta ja alttiutta erilaisille häiriöille tietoverkoissa. Kyberrikollisuus, palvelunestohyökkäykset, tietomurrot ja erilaiset haittaohjelmat sekä muut häiriötilanteet ovat yleistyneet Suomessa. Kyberympäristön uhkataso pysyy kohonneena. Kyberuhkiin varautumisen merkitys korostuu yhä enemmän. Teknisten kyberturvaratkaisujen lisäksi teknologinen kehitys luo uudenlaisia vaatimuksia yksittäisten ihmisten digiturvallisuustaidoille sekä viranomaisten läsnäololle ja verkkojen toiminnan valvonnalle.

Teknologioiden kehittyminen (esim. tekoäly, syväväärennökset) viestien määrä ja tiedon leviämisen nopeus haastavat yksilöiden kriittistä tiedon käsittelykykyä ja -kapasiteettia, joka altistaa meidät misinformaatiolle, disinformaatiolle ja informaatiovaikuttamiselle. Strategiseen viestintään ja väestön resilienssin vahvistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomioita. Vaikka suomalaista luottamusyhteiskuntaa pidetään vahvana, pitkittyneissä monikriiseissä ihmisten turvallisuuden kokemus, tulevaisuususko ja resilienssi ovat koetuksella. Luottamus turvallisuusviranomaisiin on kuitenkin säilynyt edelleen keskimäärin korkeana.

Rikollisuuskehityksessä korostuu nuorten, erityisesti alaikäisten, väkivaltarikollisuuden kasvu ja asenteiden muuttuminen väkivallan käytölle sallivammaksi, huumausaineiden lisääntyminen sekä tietoverkossa toteutetun ja rajat ylittävän rikollisuuden kasvaminen, koveneminen ja monimuotoistuminen. Rikolliset toimivat yhä enemmän erilaisissa verkostoissa.

Lupaperusteisen maahanmuuton Suomeen arvioidaan jatkuvan tasaisena tai taloustilanteen parantuessa lievästi kasvusuuntaisena. Turvapaikkahakemusten määrän arvioidaan pysyvän maltillisena. Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää rajoittavat tällä hetkellä mm. Suomen maantieteellinen sijainti sekä Schengen-alueen maiden sisä- ja ulkorajavalvonta. Turvapaikanhakijoiden määrän kehityksessä nopeat ja yllättävät muutokset ovat kuitenkin mahdollisia. Laiton maahantulo EU:n eteläisillä ulkorajoilla ylläpitää Suomeen sisärajojen kautta suuntautuvan laittoman maahantulon uhkaa.

Suomessa on tällä hetkellä noin 45 000 tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. Venäjän hyökkäyssodan pitkittyessä heidän paluuhalukkuutensa Ukrainaan on vähentynyt. EU:ssa on päätetty tilapäisen suojelun jatkamisesta 4.3.2026 saakka. Sodan päätyttyä ukrainalaisten paluuseen tai jäämiseen unionin alueelle tulee löytää yhteinen eurooppalainen ratkaisu, jossa tulee huomioida Ukrainan näkemys ja jälleenrakennustarpeet. Kotoutumisen ja hyvien väestösuhteiden ylläpidon merkitys korostuu.

Sisäministeriön hallinnonalan virastot ovat laatineet ministeriön ohjeistuksen mukaan omat yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat. Sisäministeriö on tukenut suunnitelmien laadinnassa hallinnonalan virastoja. Sisäministeriö on ohjannut hallinnonaloja korostamaan toiminnallisen suunnitelman merkitystä ja ohjannut käyttämään yhdenvertaisuusvaltuutetun ohjeita.

Sisäasiainhallinnossa kestävä kehitys kytkeytyy kysymykseen, miten tuotamme turvallisuutta tulevaisuudessakin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ja annamme oman panoksemme kestävämmän Suomen rakentamiseen.