Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2026

20. RajavartiolaitosPDF-versio

Selvitysosa:Rajavartiolaitos toimii sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on osa eurooppalaista raja- ja merivartiostoa ja osa Suomen puolustusjärjestelmää. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin olosuhteissa.

Rajavartiolaitoksen vaikuttavuustavoitteet

Suomen ulkorajavalvonta on tehokasta ja uskottavaa. Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava. Rajavartiolaitoksella on hyvä toimintakyky yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Rajavartiolaitoksella on hyvä valmius alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen ja valtakunnan puolustamiseen.

Vaikuttavuus1)

  2024
toteutuma
2025
arvio
2026
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind)2) 101,0 89,2 109,9
Vaikuttavuus (ind)3) 99,6 92,2 99,8
Kustannusvaikuttavuus (ind)4) 104,3 82,3 133,3

1) Laskentajärjestelmän menetelmäkuvaus on saatavilla osoitteessa raja.fi. Käytettyjen indeksien perusvuosi on 2009.

2) Yhteiskunnallinen vaikuttavuus muodostuu 70 % vaikuttavuudesta ja 30 % kustannusvaikuttavuudesta.

3) Vaikuttavuuden mittarit asetetaan vaikuttavuuden kolmelle osatekijälle (rajaturvallisuus, meriturvallisuus sekä alueellinen koskemattomuus ja sotilaallinen maanpuolustus). Kullakin vaikuttavuuden osatekijällä on useita laadullisia mittareita ja niitä on avattu momentin taulukossa.

4) Kustannusvaikuttavuudessa suhteutetaan painotetut suoritteet deflatoituihin kustannuksiin, joita ovat valtion liikekirjanpidon tili 4: toiminnan kulut yhteensä.

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 329 725 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) rajavartiolain (578/2005) 81 §:n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

2) sisäministeriön rajavartio-osaston menoihin.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan Rajavartiolaitoksen henkilöstömenot ja lakisääteisestä toiminnasta aiheutuvat muut toimintamenot. Muut toimintamenot jakautuvat toimitilamenoihin, ICT-menoihin, kuljetusvälinemenoihin ja muihin menoihin. Rajavartiolaitoksen investoinnit tai investointiluonteiset raskaamman kaluston hankinnat sekä kertaluonteiset peruskorjaukset ja huollot maksetaan momentilta 26.20.70.

Momentilta maksetaan sisäministeriön rajavartio-osaston menoja (arviolta noin 1,3 milj. euroa ja 10 htv:n menot).

Sisäministeriö asettaa Rajavartiolaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Rajavartiolaitos vahvistaa Suomen turvallisuutta ja torjuu Suomeen ja Eurooppaan kohdistuvia turvallisuusuhkia ulkorajoilla ml. välineellistettyä laitonta maahantuloa.
  • — Rajatapahtumia ja rajat ylittävää rikollisuutta ennaltaehkäistään ja estetään tehokkaalla rajavalvonnalla ja sitä tukevalla valvontajärjestelmällä sekä rikostorjunnalla.
  • — Rajavartiolaitoksen valmius ja suorituskyky vastaavat tehtäviä ja toimintaympäristön vaatimuksia. Varaudutaan määrätietoisesti hybridivaikuttamiseen itärajalla ja merellä.
  • — Lainsäädäntö, mukaan lukien toimivaltuudet, päivitetään vastaamaan rajaturvallisuuden tarpeita.
  • — Meripelastustoimen hätätilanteisiin ja ympäristövahinkoihin osoitetaan viipymättä vaikuttavaa apua.
  • — Rajavartiolaitoksen sotilaallista suorituskykyä sekä liittoutumisen edellyttämää yhteistoimintakykyä kehitetään turvallisuusympäristöön vastaamiseksi tiiviissä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.
  • — Johtaminen on ammattitaitoista ja tukee tuloksellisuutta.
  • — Henkilöstö voi hyvin.
  • — Palveluja ja tuottavuutta on parannettu lisäämällä tiedolla johtamista ja digitalisaatiota.
Toiminnan tavoitteet

Laskentajärjestelmän menetelmäkuvaus on saatavilla osoitteessa raja.fi. Käytettyjen indeksien perusvuosi on 2009.

Rajaturvallisuus

  2024
toteutuma
2025
arvio
2026
tavoite
       
Palvelukyky ja laatu      
Rajaturvallisuus (1—5)1) 4,3 3,9 4,3
Rajatarkastusten laatu (1—5)2) 4,4 4,3 4,3
Rajojen valvonnan kohdentuminen (1—5)3) 5,0 3,7 5,0
Rajatapahtumien estäminen (1—5)4) 4,0 4,6 4,5
Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (1—5) 3,3 2,7 2,8
Rajatarkastusten määrä (milj. hlöä) 4,0 5,0 5,0
Partiointi (h) 320 685 278 238 274 038
Tekninen valvonta (milj. h) 6,2 6,4 6,8
       
Toiminnan tehokkuus      
Taloudellisuus (ind)5) 136 97 145
Tuottavuus (ind)6) 113 85 138

1) Rajaturvallisuutta ylläpitävät erityisesti rajojen valvonta, rajatarkastukset sekä rikostorjunta ja niiden laatu sekä kansallinen, EU- ja kansainvälinen yhteistyö. Osa-alueen kokonaistunnusluku muodostuu 27 painotetun mittarin yhdistelmästä.

2) Rajatarkastusten laatua mitataan vertaamalla maahantulo- ja maastalähtöpuutteiden, rikosten tai rikkomusten suhdetta jälkikäteen säädösten vastaisesti maahantuloihin tai maasta lähtöihin, jotka ovat tulleet myöhemmin ilmi.

3) Rajojen valvonnan kohdentumisella mitataan ja kuvataan sitä, suuntautuuko rajojen valvonta valtakunnallisesti ja alueellisesti oikein.

4) Estäminen-tunnusluvulla mitataan sitä, kuinka hyvin Rajavartiolaitos kykenee painopistesuunnassa itse estämään tai ainakin itse välittömästi havaitsemaan henkilöiden, ilma-alusten ja alusten luvattomat rajanylitykset. Tätä kuvataan epäonnistuneiden tapahtumien osuudella.

5) Osa-alueen kustannukset/painotetut suoritteet. Rajaturvallisuuden keskeisiä suoritteita on yhteensä 26 kpl. Näistä merkittävimpiä ovat partiointitunnit, sekä rajatarkastukset.

6) Osa-alueen painotetut suoritteet/osa-alueen henkilötyövuodet.

Meriturvallisuus

2024
toteutuma
2025
arvio
2026
tavoite
       
Palvelukyky ja laatu      
Meriturvallisuus (1—5)1) 3,7 3,9 3,8
Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle (1—5)2) 4,2 4,5 4,2
Rajavartiolaitoksen ympäristövahinkojen torjuntavalmius (1—5)3) 2,1 2,6 2,6
Meripelastustehtävät (kpl) 1 128 1 143 1 145
Pelastettu henkilö (kpl) 2 662 2 500 2 600
Aluspäästötapausten määrä (kpl) 24 20 23
Toiminnan tehokkuus      
Taloudellisuus (ind)4) 156 135 158
Tuottavuus (ind)5) 129 120 151

1) Rajavartiolaitoksen toiminnan vaikuttavuutta meriturvallisuuden lisäämisessä mitataan meripelastuksen alueellisen peiton (valmiuden) ja avun toteutuneen saatavuuden kautta sekä lisäksi ympäristöturvallisuutta ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden ja torjuntakyvyn kautta. Osa-alueen kokonaistunnusluku muodostuu neljän (4) painotetun mittarin yhdistelmästä.

2) Toteutunutta saatavuutta hätätilanteissa arvioidaan mittaamalla ensimmäisen yksikön saapumista paikalle vasten kunkin vyöhykkeen tavoiteaikaa.

3) Ympäristövahinkojen torjuntavalmiudella mitataan sitä, kuinka kattavaa on Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivojen valmius aloittaa öljy- tai kemikaalivahinkojen torjuntatyö merialueella keskimäärin verrattuna 330 vuorokauden tavoiteaikaan.

4) Osa-alueen kustannukset/painotetut suoritteet. Meriturvallisuuden keskeisiä suoritteita on yhteensä 11 kpl. Näistä merkittävimpiä ovat meripelastustehtävät sekä etsinnät.

5) Osa-alueen painotetut suoritteet/osa-alueen henkilötyövuodet.

Alueellinen koskemattomuus ja sotilaallinen maanpuolustus

2024
toteutuma
2025
arvio
2026
tavoite
       
Palvelukyky ja laatu      
Alueellinen koskemattomuus ja sotilaallinen maanpuolustus (1—5)1) 3,6 3,7 3,7
Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito2) 3,9 3,9 3,9
Toiminnan laatu ja palvelukyky (1—5) 4,0 3,9 3,9
Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus3) 3,4 3,5 3,6
Koulutusvuorokaudet asevelvolliset (kpl) 113 999 120 650 119 975
Järjestetyt kertausharjoitukset (kpl) 26 17 17
       
Toiminnan tehokkuus      
Taloudellisuus (ind)4) 167 175 171
Tuottavuus (ind)5) 138 154 163

1) Alueellinen koskemattomuus ja sotilaallinen maanpuolustus vaikuttavuuden mittareissa keskitytään aikaansaatuun sodanajan joukkojen laatuun. Lähtökohtana on, että sodanajan joukkojen laatu ja määrä aikaansaavat puolustuksen uskottavuuden. Osa-alueen kokonaistunnusluku muodostuu kuuden (6) painotetun mittarin yhdistelmästä.

2) Tunnusluku koostuu kolmesta (3) mittarista, joilla suunnitelmavalmiutta, joukkojen sijoitustilannetta ja materiaalivalmiutta arvioidaan Puolustusvoimien suorittamana arviointina ja osin itsearviointina.

3) Tunnusluku koostuu kolmesta (3) mittarista, joilla arvioidaan kertausharjoituskoulutusten ja varusmieskoulutuksen onnistumista sekä keskeisten joukkojen edellisestä koulutuksesta kulunutta aikaa.

4) Osa-alueen kustannukset/painotetut suoritteet. Alueellinen koskemattomuuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen keskeisiä suoritteita on yhteensä 4 kpl. Näistä merkittävimpiä ovat koulutusvuorokaudet asevelvollisille.

5) Osa-alueen painotetut suoritteet/osa-alueen henkilötyövuodet.

Henkiset voimavarat

2024
toteutuma
2025
arvio
2026
tavoite
       
Henkilötyövuodet (31.12.) 3 020 3 025 3 046
Sairauspoissaolot (kalenteripv/htv), enintään 10,3 10,7 10,5
Työhyvinvointi, indeksi (asteikko 1—5) 3,7 3,7 3,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2024
toteutuma
2025
varsinainen
talousarvio
2026
esitys
       
Bruttomenot 353 958 321 656 346 725
Bruttotulot 9 649 9 000 17 000
Nettomenot 344 308 312 656 329 725
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 48 623    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 59 025    

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

  2024
toteutuma
2025
arvio
2026
arvio
       
Henkilöstömenot 59 54 58
Toimitilamenot 13 14 15
ICT-menot 9 12 11
Kuljetusvälinemenot (alus-, ilma-alus- ja kuljetusvälinemenot) 9 10 10
Muut menot (toiminnan muut kulut ja koulutus) 10 10 6
Yhteensä 100 100 100

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2024
toteutuma
2025
varsinainen
talousarvio
2026
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 3 214 5 004 16 190
— EU:lta saatava rahoitus 845 28 29
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 11 - -
Tuotot yhteensä 4 069 5 032 16 219
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 8 592 5 297 17 670
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -4 522 -265 -1 451
Omarahoitusosuus, % 53 5 8

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvän joukon kasvun kustannukset 680
Immolan, Ivalon ja Onttolan kasvaneet vuokravaikutukset 580
Itärajan esteen ylläpito 1 458
Rajavartijamäärän turvaaminen 1 460
Rajavartiolaitoksen hankkeet, toimitilainvestointien suunnitelma 633
RTV:n käyttö- ja ylläpitokulut 1 839
Strategisen suorituskyvyn turvaaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä (UVL- ja MVX-operointi, NATO-kustannukset) 1 275
Toimivaltuudet ja tehtävät sisärajoilla (BudjL) 2 000
Ulkovartiolaiva 2025 ja MVX-hankkeiden vaikutuksen operatiivisen toiminnan kustannuksiin 1 000
Virve 2 käyttöönoton kustannukset 438
Palkkausten tarkistukset 6 169
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) 1 200
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) -1 663
Yhteensä 17 069

2026 talousarvio 329 725 000
2025 II lisätalousarvio 9 318 000
2025 talousarvio 312 656 000
2024 tilinpäätös 354 711 000

70. Rajavartiolaitoksen investoinnit (siirtomääräraha 5 v)

Momentille myönnetään 34 250 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkovartiolaivan varustamiseen liittyviin hankintoihin ja mahdollisiin muihin toiminnallisiin muutostarpeisiin

2) kevyen aluskaluston nopeiden veneiden uusimiseen ja muihin välttämättömiin venehankintoihin sekä niiden tarvitsemien varusteiden ja varaosien hankintaan

3) ilma- ja vartioalusten kertaluonteisiin peruskorjauksiin ja huoltoihin

4) indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin hankintasopimusten mukaisiin menoihin

5) maa- ja merirajan teknillisen valvonnan uudistamiseen liittyvien hankintojen ja palveluiden kustannuksiin

6) uuden ulkovartiolaivan hankintaan liittyviin suunnittelu-, hankinta- ja koulutuskustannuksiin

7) uuden valvontalentokoneen hankintaan liittyviin suunnittelu-, hankinta- ja koulutuskustannuksiin

8) itärajan esteen rakentamiseen liittyvien hankintojen ja palvelujen kustannuksiin

9) radioteknisen valvontajärjestelmän hankintaan liittyviin suunnittelu-, hankinta- ja koulutuskustannuksiin

10) uusien meripelastushelikoptereiden hankintaan liittyviin suunnittelu-, tiedonhankinta- ja koulutuskustannuksiin

11) raskaiden ilmatyynyalusten hankintaan liittyviin suunnittelu-, hankinta- ja koulutuskustannuksiin.

Momentille voidaan myös tulouttaa oikaisuina sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia.

Määrärahaa saa käyttää myös käyttötarkoituskohdissa 5)—11) enintään vuosittain 10 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkauksiin ja muihin kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan Rajavartiolaitoksen investoinnit tai investointiluonteiset raskaamman kaluston hankinnat sekä kertaluonteiset peruskorjaukset ja huollot.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Ulkovartiolaivojen hankinta 15 000
Ilma- ja vartioalusten kertaluonteiset peruskorjaukset ja huollot 4 960
Ulkovartiolaivojen partio ja työveneiden hankinta 2 480
Partioveneiden järjestelmäpäivitykset 1 810
Raskaiden ilmatyynyalusten hankinta 10 000
Yhteensä 34 250

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2026 2027— Yhteensä
vuodesta 2026
lähtien
       
Ulkovartiolaivan hankinta      
Ennen vuotta 2026 tehdyt sitoumukset 15 000 16 500 31 500
Rajavartiolaitoksen merellinen suorituskyky      
Ennen vuotta 2026 tehdyt sitoumukset 10 000 - 10 000
Menot yhteensä 25 000 16 500 41 500

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 33 450 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 800 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Rajavartiolaitoksen merellinen suorituskyky 10 000
Ulkovartiolaivojen hankinta -96 500
Yhteensä -86 500

2026 talousarvio 34 250 000
2025 II lisätalousarvio 4 000 000
2025 talousarvio 120 750 000
2024 tilinpäätös 282 250 000