Talousarvioesitys 2026
Selvitysosa:
Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ministeriö, jonka toimialaan kuuluu vastata:
- — yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, poliisihallinnosta ja yksityisestä turvallisuusalasta
- — siviilitiedustelusta ja suojelupoliisin ohjauksesta
- — maahanmuuton yleisistä edellytyksistä ja maahanmuuton sääntelystä lukuun ottamatta työntekijöiden, yrittäjien, harjoittelijoiden opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa sekä kansainvälisestä suojelusta ja paluumuutosta
- — Suomen kansalaisuudesta
- — pelastustoimesta
- — hätäkeskustoiminnasta
- — rajaturvallisuudesta ja meripelastustoimesta
- — siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista sekä
- — aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.
Pääluokkaperusteluissa on esitetty sisäministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet.
Hallinnonalan tulosohjaajana sisäministeriö vastaa hallinnonalansa toiminnan tuloksellisuudesta.
EU:n ohjelmakaudelle 2021—2027 on perustettu kolme sisäasioiden rahastoa: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) ja rajaturvallisuuden- ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI) osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa (IBMF).
Rahastojen kautta pyritään kehittämään EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta. Sisäministeriö toimii uudella ohjelmakaudellakin sisäasioiden rahastojen hallintoviranomaisena. Rahastoja koskee laki sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021—2027 (1125/2021).
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolla tavoitellaan tehokasta maahanmuuttovirtojen hallintaa unionin säännöstöä soveltaen ja ihmisoikeuksien noudattamiseen liittyvät sitoumukset huomioiden. Rahastolla tuetaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä sen ulkoinen ulottuvuus huomioiden, vastaanottomenettelyitä, laillisen maahanmuuton ja kotoutumisen tukemista sekä laittoman maahanmuuton ehkäisemistä erityisesti toimivia paluu- ja uudelleenkotoutumisjärjestelyitä edistämällä. Rahaston kautta tuetaan lisäksi jäsenvaltioiden uudelleensijoittamista sekä turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja. Sisäisen turvallisuuden rahastolla tavoitellaan korkeaa turvallisuuden tasoa unionissa. Rahastolla torjutaan terrorismia ja radikalisoitumista, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta sekä kyberrikollisuutta. Lisäksi rahastolla voidaan tukea rikosten uhreja. Rajaturvallisuuden- ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineellä tuetaan rajavalvonnan ja -tarkastusten tehokasta ylläpitoa ja kehittämistä sekä yhteisen viisumipolitiikan toimeenpanoa laillisten rajanylitysten edistämiseksi ja laittoman maahanmuuton estämiseksi sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi.
Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Kriisinhallintakeskus huolehtii asiantuntijoiden lähettämiseen liittyvistä operatiivisista tehtävistä, kuten koulutuksesta, rekrytoinnista ja varustamisesta. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä keskustelua ja tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta. Tavoitteena on, että Suomen siviilikriisinhallintaosallistuminen vastaa sisäisen turvallisuuden tavoitteisiin ja kriisinhallintaoperaatioiden ja yhteistyö OSA-virastojen kanssa toimii.
Kriisinhallintakeskuksen vaikuttavuustavoitteet
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Valitut siviilikriisihallinta-asiantuntijat (ns. läpimeno%)1) | 71 | 50 | 50 |
| Valitut vaalitarkkailijat (Etyj) (ns. läpimeno%) | 44 | 50 | 50 |
1) Siviilikriisinhallinnan budjetin käyttöä lasketaan ennakoivasti sen mukaan, että asiantuntijoista kokonaisuudessaan menee läpi 40 prosenttia vuosittain. Viimeisimmän lakiuudistuksen jälkeen (5/2022) moni asiantuntija hakeutuu tehtävästä toiseen, mikä kasvattaa läpimenoprosenttia, muttei vaikuta budjettiin.
01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 040 000 euroa.
Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ministeriö. Ministeriön tärkeimpiä tehtäviä ovat säädösvalmistelu sekä hallinnonalan toiminnan strateginen suunnittelu ja ohjaus sekä kansainväliset asiat.
Sisäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Hallitusohjelmaa toteuttavat lainsäädäntöhankkeet toimeenpannaan.
- — Lainsäädännön valmistelu on laadukasta, avointa ja läpinäkyvää.
- — Hallinnonalan ohjaus on vaikuttavaa ja tietoon perustuvaa.
- — Tuottavuus paranee toimintaa kehittämällä.
- — Ministeriön EU-, NATO- ja kansainvälinen toiminta on aktiivista ja aloitteellista.
- — Johtaminen on ammattitaitoista ja tukee tuloksellisuutta.
- — Henkilöstö voi hyvin.
Henkisten voimavarojen hallinta
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Sisäministeriön henkilötyövuodet (31.12.) | 241 | 241 | 241 |
| Sairauspoissaolot (pv/htv), enintään | 6,0 | 6,0 | 6,0 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,65 | 3,70 | 3,75 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Bruttomenot | 19 289 | 18 486 | 18 640 |
| Bruttotulot | 1 478 | 600 | 600 |
| Nettomenot | 17 811 | 17 886 | 18 040 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 656 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 4 555 |
Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Henkilöstömenot | 91 | 88 | 88 |
| ICT-menot | 6 | 3 | 3 |
| Muut menot | 3 | 9 | 9 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
1) Luvut sisältävät siirrettyjen määrärahojen käytön.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aluehallintouudistus (siirto momentilta 28.40.01) | 219 |
| Ulkomaalaislain ja kansalaisuuslain uudistaminen (HO 2023) | -200 |
| Palkkausten tarkistukset | 612 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | 123 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) | -600 |
| Yhteensä | 154 |
| 2026 talousarvio | 18 040 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 223 000 |
| 2025 talousarvio | 17 886 000 |
| 2024 tilinpäätös | 19 710 000 |
04. Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 190 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös siviilikriisinhallintatoiminnan kotimaan valmiuksien kehittämiseen.
Selvitysosa:Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Kotimaan valmiuksien lakisääteisinä tehtävinään Kriisinhallintakeskus tarjoaa laadukasta siviilikriisinhallintatehtäviin sekä vaalitarkkailutehtäviin valmistavaa koulutusta, toimii vastuullisena rekrytoijana ja työnantajana lähetettäville asiantuntijoille sekä tekee alaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriiseihin edistetään osana kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskusta sekä yhteistyössä rauhanvälitys- ja kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa. Laaja sidosryhmäyhteistyö hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välillä edistää tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta.
Hallitusohjelman mukaisesti jatketaan aktiivista osallistumista EU:n, Etyjin, Naton ja YK:n siviilikriisinhallintaan tuloksellisen rekrytoinnin ja monipuolisen koulutuksen kautta. Kansainvälisiin operaatioihin osallistumalla edistetään alueiden yhteiskunnallista vakautta sekä torjutaan hallitsematonta siirtolaisuutta lähettämällä asiantuntijoita myös sisä- ja ulkoministeriön priorisoimille toimialueille ja painopistetehtäviin. Ukrainan tukemista jatketaan siviilikriisinhallinnan keinoin lähettämällä asiantuntijoita EUAM Ukraina -operaatioon ja Kansainväliseen rikostuomioistuimeen (ICC).
Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvista henkilöistä aiheutuvat menot maksetaan momentilta 24.10.21.
Sisäministeriö asettaa Kriisinhallintakeskukselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Jatketaan aktiivista osallistumista kansainväliseen siviilikriisinhallintaan, mm. lähettämällä asiantuntijoita sisäisen turvallisuuden kannalta tärkeisiin operaatioihin.
- — Suomen siviilikrisiinhallintaan osallistuminen on vaikuttavaa ja vastaa niin kahden- kuin monenvälisiin sitoumuksiin.
- — Kriisinhallintakeskuksen palvelutaso on riittävää ja vastaa asiakkaan tarpeisiin.
- — Johtaminen on ammattitaitoista ja tukee tuloksellisuutta.
- — Henkilöstö voi hyvin.
Toiminnan tavoitteet
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Siviilikriisinhallinta-asiantuntijoiden määrä (vuosittainen keskiarvo) | 134 | 125 | 120 |
| Avattujen siviilikriisinhallinnan kansainvälisten tehtävien määrä | 81 | 80 | 80 |
| Koulutettujen määrä | 199 | 200 | 200 |
| Hakijoiden määrä kansainvälisen siviilikriisinhallinnan tehtäviin | 388 | 300 | 300 |
| Hakijoiden määrä siviilikriisinhallinnan peruskoulutukseen | 249 | 258 | 200 |
| Asiantuntijoiden osuus korkeamman tason tehtävissä (VL 6 ja siitä ylöspäin), % | 29 | 25 | 25 |
| Kansainvälisistä tehtävistä palaavien arvio CMC:n toiminnasta, asteikko 1—5 | - | - | 4 |
| Toiminnan tehokkuus | |||
| Koulutuksen hinta/oppilas, euroa | 778 | 778 | 778 |
| Siviilikriisinhallintaoperaatiossa olevan asiantuntijan keskimääräinen kustannus/siviilikriisinhallinta-asiantuntija, euroa | 143 592 | 145 000 | 145 000 |
| Koulutettujen määrä/koulutusyksikön htv-määrä | 38 | 45 | 45 |
| Henkiset voimavarat | |||
| Henkilötyövuodet (31.12.) | 27 | 25 | 25 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 4,8 | 4,0 | 4,0 |
| Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) | 3,7 | 4,0 | 4,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2024 toteutuma |
2025 varsinainen talousarvio |
2026 esitys |
|
| Bruttomenot | 2 358 | 2 203 | 2 190 |
| Bruttotulot | 62 | - | - |
| Nettomenot | 2 296 | 2 203 | 2 190 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 315 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 453 |
Toimintamenojen kohdentuminen (%)1)
| 2024 toteutuma |
2025 arvio |
2026 tavoite |
|
| Henkilöstömenot | 80 | 77 | 77 |
| Toimitilamenot | 7 | 8 | 8 |
| ICT-menot | 1 | 1 | 1 |
| Muut menot | 12 | 14 | 14 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
1) Luvut sisältävät myös siirrettyjen määrärahojen käytön.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Palkkausten tarkistukset | 56 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | 73 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2025) | -142 |
| Yhteensä | -13 |
| 2026 talousarvio | 2 190 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 20 000 |
| 2025 talousarvio | 2 203 000 |
| 2024 tilinpäätös | 2 434 000 |
23. EU:n pelastuspalvelumekanismi lääkinnällisten materiaalien CBRN-varastointi (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 522 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) hoitotarvikkeiden ja muun hoitovälineistön, henkilöiden ja elintarvikkeiden mittaamiseen tarkoitettujen säteilymittalaitteiden ja tukivälineistön sekä muiden tarpeellisten laitteiden ja tarvikkeiden hankintaan, varastointiin ja ylläpitoon, hävittämiseen sekä logistiikkaan
2) lääkevalmisteiden hankintaan, varastointiin, ylläpitoon sekä hävittämiseen
3) hankkeessa toteutettaviin harjoituksiin, koulutuksiin, ohjeistuksiin, tilaisuuksiin ja valmiuden kehittämiseen ja ylläpitoon
4) hankkeen toimeenpanosta aiheutuviin tehtäviin ja näihin tehtäviin kohdennettavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkauksiin vuonna 2026 sekä hankkeen toteuttamisesta ja toimeenpanosta aiheutuviin muihin kulutusmenoihin
5) hankkeen toimeenpanosta aiheutuvia menoja vastaavien määrärahojen siirtämiseen, josta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle noin 7 288 000 euroa, sosiaali- ja terveysministeriölle noin 188 000 euroa ja Säteilyturvakeskukselle noin 153 000 euroa
6) rescEU medical/CBRN-varastointihankehakemuksessa kirjattuihin toimintoihin ja hankintoihin
7) hankkeesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen Huoltovarmuuskeskukselle.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Euroopan komission on hyväksynyt Suomen EU:n pelastuspalvelumekanismiin kuuluvan unionin tasoisen rescEU medical/CBRN-varastointihankkeen rajat ylittäviin terveysuhkiin ja CBRN-uhkatilanteisiin varautumiseksi.
Komissio rahoittaa arvonlisäveromenoja lukuun ottamatta 80 % hankkeen kustannuksista hankeen aikana ja 20 % hyväksytyn loppuraportin jälkeen.
Selvitysosa:Suomi on sisäministeriön johdolla solminut sopimuksen EU:n pelastuspalvelumekanismiin kuuluvan unionin tasoisen rescEU-Medical/CBRN -valmiuden ja varastointikapasiteetin kehittämiseen ja ylläpitämiseen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa. Suomen rescEU-valmiudet tehostavat koko Euroopan unionin strategista varautumista ja valmiutta vastata lääkinnällisiin ja CBRN-uhkiin, erityisesti Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella. Medical/CBRN-varastointivalmiuksien tärkeimpänä tehtävänä on varautua rajat ylittäviin terveysuhkiin, pandemioihin ja antimikrobiresistenssiin sekä traumapotilaiden hoitoon kriisi- ja suuronnettomuustilanteissa. Varastoitavat tuotteet ovat lääkinnällisiä materiaaleja ja lääkevalmisteita. Lisäksi hankitaan henkilöiden ja elintarvikkeiden mittaamiseen tarkoitettuja säteilymittalaitteita.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 63 milj. euroa ja hankkeen suunniteltu kesto on 1.1.2024—30.9.2026. Suomen strategisena tavoitteena on jatkaa muodostettavan kapasiteetin ylläpitoa myös tämän ajanjakson jälkeen, mikäli komission määrärahakokonaisuudet tulevilla kausilla sen mahdollistavat. Muodostettavan kapasiteetin lähtövalmius on 12 tuntia avuntarjouksen hyväksymisestä.
Hankkeen tulot on budjetoitu momentille 12.26.98.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Sisäministeriö | 492 |
| Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | 7 288 |
| Sosiaali- ja terveysministeriö | 188 |
| Säteilyturvakeskus | 153 |
| Huoltovarmuuskeskus | 401 |
| Yhteensä | 8 522 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -20 772 |
| Yhteensä | -20 772 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 8 522 000 |
| 2025 talousarvio | 29 294 000 |
| 2024 tilinpäätös | 25 093 000 |
25. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista, mukaan lukien jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista sekä torjuntatoimenpiteistä ja ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin
2) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin sekä muihin kaluston varastoinnista aiheutuviin kustannuksiin ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin
3) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan selvitys- ja kehittämishankkeista aiheutuviin enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.
Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina.
Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina korvaukset rahastoista ja vahinkojen aiheuttajilta.
| 2026 talousarvio | 5 500 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 2 500 000 |
| 2025 talousarvio | 5 500 000 |
| 2024 tilinpäätös | 5 500 000 |
26. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan ohjelmakaudella 2021—2027 (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 104 410 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan unionin ohjelmakauden 2021—2027 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ja sisäisen turvallisuuden rahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset) toteuttamiseen
2) edellä mainittujen rahastojen toimeenpanoon tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toimeenpanon kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa ja kansallisten säädösten mukaisesti
4) siirtomenojen maksamiseen hankerahoituksena valtiontalouden ulkopuolisille toimijoille
5) ohjelman mukaisiin Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen
6) Euroopan unionin ohjelmakauden 2021—2027 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ja sisäisen turvallisuuden rahaston rahoitussääntöjä koskeviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (yleisasetus) artiklojen 103—104 mukaisten rahoitusoikaisujen ja niistä aiheutuvien Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen
7) Pakolaisten uudelleensijoittamismenettelystä, humanitaarisesta maahanpääsystä ja kuntaan sijoittamisesta aiheutuviin siirto- ja kulutusmenoihin sekä enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin, joihin on varattu 3 675 000 euroa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ja 1 575 000 euroa Maahanmuuttovirastolle. Työ- ja elinkeinoministeriö ja elinvoimakeskus voivat myöntää määrärahaa edelleen avustuksena. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osalta siirtomenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti
8) Euroopan unionin ohjelmakauden 2028—2035 sisäasioiden rahastojen valmisteluun liittyviin toimiin.
Siirtomenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisina.
Selvitysosa:EU:n sisäasioiden rahastoja koskevat EU-säädökset tulivat voimaan kesällä 2021. Kansallinen sisäasioiden rahastoja koskevaa lainsäädäntö (1125/2021) tuli voimaan 16.12.2021.
Jäsenvaltion velvollisuudet rahastoihin liittyen määritellään rahastojen hallinnointia koskevassa yleisasetuksessa ((EU) 2021/1060). Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta valmistelusta ja toimeenpanosta ja toimii rahastojen nimettynä hallintoviranomaisena.
Rahastoista rahoitettavilla hankkeilla ja toimilla tulee pääsääntöisesti olla kansallista rahoitusta niiden toimeenpanoa varten. Kansallinen rahoitus on virastojen toimintamenomomenteilla, ellei talousarviossa ole erikseen muuta määrärahaa osoitettu.
Teknistä apua käytetään pääsääntöisesti rahastojen hallinnoinnista hallintoviranomaiselle aiheutuviin palkkaus- ja kulutusmenoihin. Yleisasetuksen mukaan teknisestä avusta korvattava rahaston ohjelman prosenttiosuus on kunkin sisäasioiden rahaston osalta 6 prosenttia.
Komissiolta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Ohjelmakauden 2021—2027 rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 96 410 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 8 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 78 793 |
| Yhteensä | 78 793 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 104 410 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 30 647 000 |
| 2025 talousarvio | 25 617 000 |
| 2024 tilinpäätös | 25 354 741 |
27. EU:n pelastuspalvelumekanismi CBRN-varastointi (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 24 905 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) henkilösuojainten, mittauskaluston ja tukivälineistön sekä muiden tarpeellisten laitteiden ja tarvikkeiden hankintaan, varastointiin ja ylläpitoon ja logistiikkaan
2) lääkkeiden ja rokotteiden hankintaan, varastointiin ja ylläpitoon
3) hankkeessa toteutettaviin harjoituksiin ja valmiuden kehittämiseen ja ylläpitoon
4) hankkeen toimeenpanosta aiheutuviin tehtäviin ja näihin tehtäviin kohdennettavan enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkauksiin vuonna 2026 sekä hankkeen toteuttamisesta ja toimeenpanosta aiheutuviin muihin kulutusmenoihin
5) hankkeen toimeenpanosta aiheutuvia menoja vastaavien määrärahojen siirtämiseen, josta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle noin 16 383 000 euroa, sosiaali- ja terveysministeriölle noin 82 000 euroa ja Säteilyturvakeskukselle noin 49 000 euroa
6) hankkeesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen Huoltovarmuuskeskukselle.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen EU:n pelastuspalvelumekanismiin kuuluvan unionin tasoisen rescEU-varastointihankkeen kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien (Chemical Biological Radiological Nuclear) varalle.
Komissio rahoittaa arvonlisäveromenoja lukuun ottamatta 80 % hankkeen kustannuksista hankkeen aikana ja 20 % hyväksytyn loppuraportin jälkeen.
Selvitysosa:Suomi on sisäministeriön johdolla solminut sopimuksen EU:n pelastuspalvelumekanismiin kuuluvan unionin tasoisen rescEU-CBRN -valmiuden ja varastointikapasiteetin kehittämiseen ja ylläpitämiseen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa. Suomen rescEU-valmiudet tehostavat koko Euroopan unionin strategista varautumista ja valmiutta vastata CBRN-uhkiin, erityisesti Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella. CBRN-varastointivalmiuksien tärkeimpänä tehtävänä on tarjota CBRN-vastatoimia (suojavarusteet ja lääkinnälliset vasta-aineet), joita voidaan käyttää kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinonnettomuuksien yhteydessä. CBRN-varastointi kokonaisuus sisältää CBRN-suojavarusteita, mittalaitteita, tukivälineistöä sekä CBRN-lääkkeitä ja rokotteita.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 242 milj. euroa ja hankkeen suunniteltu kesto 1.1.2023—30.9.2026. Suomen strategisena tavoitteena on jatkaa muodostettavan kapasiteetin ylläpitoa myös tämän ajanjakson jälkeen, mikäli komission määrärahakokonaisuudet tulevilla kausilla sen mahdollistavat. Muodostettavan kapasiteetin lähtövalmius on 12 tuntia avuntarjouksen hyväksymisestä.
Hankkeen tulot on budjetoitu momentille 12.26.98.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Sisäministeriö | 259 |
| Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | 16 383 |
| Sosiaali- ja terveysministeriö | 82 |
| Säteilyturvakeskus | 49 |
| Huoltovarmuuskeskus | 8 132 |
| Yhteensä | 24 905 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -17 731 |
| Yhteensä | -17 731 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 24 905 000 |
| 2025 talousarvio | 42 636 000 |
| 2024 tilinpäätös | 114 851 000 |
29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 168 300 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -1 700 |
| Yhteensä | -1 700 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2026 talousarvio | 168 300 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 54 000 000 |
| 2025 talousarvio | 170 000 000 |
| 2024 tilinpäätös | 188 148 055 |
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 780 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen meripelastustoimintaan ja poliisin todistajansuojeluohjelmaan sisältyvän sopeutumisavustuksen maksamiseen sekä avustuksen maksamiseen Helsingin kaupungille pelastajakoulutukseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suomen Meripelastusseura | 1 238 000 |
| Ålands Sjöräddningssällskap | 12 000 |
| Helsingin kaupunki, pelastajakoulutus | 2 500 000 |
| Todistajansuojeluohjelman mukainen sopeutumisavustus | 30 000 |
| Yhteensä | 3 780 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Helsingin pelastuskoulu, ruotsinkielinen pelastajakoulutus (kertaluonteisen siirron palautus momentille 26.01.66) | -50 |
| Suomen meripelastusseura, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -80 |
| Säästön palautus (Lisätoimet 2024) | 50 |
| Tasomuutos | 1 500 |
| Yhteensä | 1 420 |
| 2026 talousarvio | 3 780 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 21 500 000 |
| 2025 talousarvio | 2 360 000 |
| 2024 tilinpäätös | 4 775 000 |
(51.) Eräät investointiavustukset (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2025 II lisätalousarvio | 2 000 000 |
| 2025 talousarvio | 2 750 000 |
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, IOM, COSPAS-SARSAT1) ja ICAO PKD2)) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen sekä YK:lle teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvista vaikutuksista koskevan yleissopimuksen kansainvälisen toimeenpanon tukemisesta aiheutuvien avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen.
Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Interpol | 515 000 |
| IOM | 495 000 |
| COSPAS-SARSAT | 50 000 |
| ICAO PKD | 30 000 |
| YK:n teollisuusonnettomuudet | 10 000 |
| Yhteensä | 1 100 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Helsingin pelastuskoulu, ruotsinkielinen pelastajakoulutus (siirron palautus momentilta 26.01.50) | 50 |
| Jäsenmaksujen korotukset | 50 |
| Rajamenettelyn vaikutukset, Joutsenon vastaanottokeskus (siirron palautus momentilta 26.40.01) | 90 |
| Yhteensä | 190 |
| 2026 talousarvio | 1 100 000 |
| 2025 talousarvio | 910 000 |
| 2024 tilinpäätös | 961 236 |
