Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2026

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltiomme ydintoimintoja kuten kattava julkinen oikeusapu, laadukas syyttäjätoiminta, koko tuomioistuinlaitoksen toiminta, tehokas ulosottotoiminta, vaikuttava vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano sekä valtiolliset vaalit.

Oikeusministeriö ylläpitää ja tukee yhteiskunnallista vakautta vahvistamalla oikeusvaltiota, demokratiaa sekä perus- ja ihmisoikeuksia. Oikeusvaltion ja demokratian vakaat rakenteet tukevat kriiseistä selviytymistä ja vahvistavat osaltaan yhteiskunnan resilienssiä. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja kestävä yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan. Vakaa ja luotettava oikeusjärjestelmä on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys.

Toimintaympäristöä on jo useiden vuosien ajan hallinnut globaalit kriisit ja pyrkimys sellaisten vaikutusten hallintaan, jotka koettelevat yhteiskuntien vakautta. Edelleen käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota Euroopassa sekä muut globaalit kriisit ovat osoittaneet merkittävällä tavalla ilmiöiden keskinäisriippuvuudet sekä tarpeen näiden yhteen kietoutuneisuuksien hallitsemiseen myös talouteen liittyvien kysymysten osalta. Varautuminen kriiseihin ja riskeihin edellyttää voimavaroja.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos, rikollisuuden kansainvälistyminen, nuoriso-, jengi- ja järjestäytyneen rikollisuuden lisääntyminen, yhteiskunnan monimuotoistuminen, moniarvoistuminen ja haavoittuvuudet sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Murrosteknologiat, tekoäly ja digitalisaatio tuottavat tehokkuutta ja taloudellisuutta, mutta edellyttävät myös varautumista ja hyvää systeemisten riskien hallintaa. Hybridivaikuttaminen ja siihen liittyvät varautumistarpeet on tunnistettu.

Huolehtiminen hyvästä hallinnosta, oikeusjärjestelmän selkeydestä ja jatkuvuudesta, kansalaisten oikeusturvasta ja tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta on entistäkin tärkeämpää. Panostaminen kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuuteen, samoin kuin yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukykyyn on tärkeää. Haavoittuvassa ja heikommassa asemassa olevien turvaaminen on entistäkin tärkeämpää.

Oikeusministeriön toimintaan vaikuttavat keskeiset muutostekijät ovat:

  • — demokratia ja oikeusvaltiokehitys
  • — eriarvoistumisen ja yhdenvertaisuuden ristiriitainen kehitys
  • — informaatioympäristön murros
  • — turvallisuus.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2024
toteutuma
2025
arvio
2026
arvio
       
Jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hyvä hyvä hyvä
Oikeusjärjestys turvaa toimintamahdollisuudet ja edistää vakautta hyvä hyvä hyvä
Laadukas lainvalmistelu on edellytys toimivalle yhteiskunnalle hyvä hyvä hyvä
Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla tyydyttävä hyvä hyvä
Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät tyydyttävä hyvä hyvä
Suunnitelmallinen uudistuminen pohjaa ennakointiin tyydyttävä hyvä hyvä

Oikeusministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2024
toteutuma
2025
arvio
2026
arvio
       
Oikeusministeriö 285 250 235
Oikeushallinnon erityisviranomaiset 182 200 210
Oikeusrekisterikeskus 234 250 250
Tuomioistuinlaitos 3 562 3 700 3 750
Oikeuspalveluvirasto 1 267 1 300 1 370
Ulosottolaitos 1 146 1 140 1 140
Syyttäjälaitos 624 695 680
Rikosseuraamuslaitos 2 565 2 620 2 650
Yhteensä 9 865 10 155 10 285
Sukupuolten tasa-arvo

Oikeusministeriö työskentelee määrätietoisesti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi yhteiskunnassa. Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi Suomessa.

Vuonna 2024 vangeista n. 8,5 % ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavista n. 12 % oli naisia. Huomioidaan toiminnassa eri asiakasryhmien, kuten naisten ja nuorten, erilaiset tarpeet.

Kestävä kehitys

Oikeusministeriö toteuttaa hallituksen visiota vahvasta ja välittävästä Suomesta, jossa on vahva demokratia ja itsenäinen oikeusvaltio ja jossa jokaista arvostetaan tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö vahvistaa kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa ja pitää huolta heikoimmasta sekä vahvistaa ihmisten osallisuutta ja keskinäistä luottamusta. Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö vahvistaa kansalaisten luottamusta oikeudenmukaisesti toimivaan yhteiskuntaan. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti edistetään oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruptiontorjuntaa EU:ssa.

Oikeusministeriön kestävyystyön perusta on kestävästi ja vastuullisesti toimiva oikeusvaltio ja demokratia sekä yhteiskunta, jossa jokainen on tärkeä. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Oikeusministeriö tekee työtä erityisesti seuraavilla painopistealueilla:

  • — Huolehditaan jokaisen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta
  • — Edistetään yhdenvertaista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jonka toimintaan jokainen voi osallistua ja luottaa
  • — Vähennetään turvattomuuden tunnetta yhteiskunnassa.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2024—2026

    v. 2024
tilinpäätös
1000 €
v. 2025
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2026
esitys
1000 €
 
Muutos 2025—2026
    1000 € %
 
01. Ministeriö ja hallinto 192 605 184 717 185 507 790 0
01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 415 22 147 23 606 1 459 7
03. Oikeushallinnon erityisviranomaiset -viraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 189 20 744 23 319 2 575 12
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 060 8 548 8 588 40 0
20. Erityismenot (arviomääräraha) 19 959 13 943 13 943 0
(21.) Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 735 1 601 -1 601 -100
22. Oikeusministeriön hallinnonalan ICT-kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 20 120 19 170 19 470 300 2
(27.) Kuurojen totuus- ja sovintoprosessi (siirtomääräraha 3 v) 1 223 643 -643 -100
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 61 571 57 000 63 510 6 510 11
50. Avustukset (kiinteä määräraha) 14 426 13 464 13 614 150 1
51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha) 20 489 27 000 19 000 -8 000 -30
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 419 457 457 0
10. Tuomioistuimet 353 023 371 196 378 280 7 084 2
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 789 10 017 10 108 91 1
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 370 15 010 14 420 -590 -4
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 329 864 346 169 353 752 7 583 2
15. Oikeuspalvelut 176 016 176 313 184 812 8 499 5
01. Oikeuspalveluviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 92 714 95 903 104 402 8 499 9
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) 83 302 80 410 80 410 0
20. Ulosotto 109 862 110 856 114 493 3 637 3
01. Ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 109 862 110 856 114 493 3 637 3
30. Syyttäjät 63 051 64 619 66 128 1 509 2
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 63 051 64 619 66 128 1 509 2
40. Rangaistusten täytäntöönpano 289 192 294 201 310 056 15 855 5
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 284 492 294 201 310 056 15 855 5
(74.) Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) 4 700 0
50. Vaalimenot 50 775 10 384 3 674 -6 710 -65
01. Vaalipiirilautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 150 10 100 90 900
20. Vaalimenot (arviomääräraha) 43 625 10 374 3 574 -6 800 -66
Yhteensä 1 234 524 1 212 286 1 242 950 30 664 3

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 9 865 10 155 10 285