Talousarvioesitys 2026

Selvitysosa:Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävänä on perustuslain mukaan valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu myös asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonta. Oikeuskanslerinvirasto avustaa oikeuskansleria näiden tehtävien hoitamisessa. Oikeuskanslerinvirasto ylläpitää ilmoittajansuojeluasioissa keskitettyä ulkoista ilmoituskanavaa.

Kaikki valtioneuvoston yleisistuntojen ja tasavallan presidentin esittelyjen asiakirjat tarkastetaan etukäteen, ja oikeuskansleri on läsnä istunnoissa sekä hallituksen neuvotteluissa ja iltakouluissa. Lisäksi tarkastetaan istuntojen pöytäkirjat. Istunnoissa vuosittain käsiteltyjen asioiden määrä vaihtelee vaalikauden aikana. Valtioneuvoston valvontaan liittyen vuonna 2024 virastossa tarkastettiin 1 498 valtioneuvoston yleisistunnossa ja 400 tasavallan presidentin esittelyssä käsiteltyä asiaa. Lisäksi oikeuskansleri valvoo jälkikäteen valtioneuvoston ja tasavallan presidentin päätöksentekoa.

Lainvalmistelun valvonta käsittää oikeuskanslerin antamat lausunnot ja ennakkotarkastukset sekä kuulemiset eduskunnassa. Niiden vuosittainen määrää riippuu ministeriöiden säädösvalmistelun etenemisestä sekä oikeuskanslerin arvioimasta säädösehdotusten yhteiskunnallisesta, laillisuusvalvonnallisesta ja oikeudellisesta merkittävyydestä. Vaalikauden loppuvaiheessa lainvalmistelun valvonta-asioita on yleensä tuntuvasti enemmän kuin alkuvaiheessa.

Saapuneiden ja tarkempaan laillisuusvalvonnalliseen arviointiin otettujen kanteluiden määrissä on vuosittaista vaihtelua. Vuonna 2024 kanteluita saapui edellistä vuotta enemmän (vuonna 2023 1 668). Vuosittain pyritään kuitenkin ratkaisemaan vähintään sama määrä kanteluasioita kuin mitä on saapunut.

Vuonna 2024 ns. seuraamusratkaisujen osuus oli 13 % selvittämistoimia edellyttäneistä kanteluasioista, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2023. Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävienjakouudistus on johtanut siihen, että eräissä asiaryhmissä kantelujen käsittely on siirtynyt pääosin eduskunnan oikeusasiamiehen tehtäväksi, mikä vähentää oikeuskanslerin käsittelemien kantelujen määrää. Oikeuskanslerinvirasto on tehostanut toimintaansa seulomalla aikaisempaa tarkemmin käsiteltäväksi otettavia asioita, mikä osaltaan vähentää laillisuusvalvonnallista arviointia vaativien asioiden määrää.

Omista aloitteista aiheutui vuonna 2024 yhteensä 36 seuraamusta, mikä oli varsin merkittävä määrä. Tavoitteena on suunnata omat aloitteet sekä tarkastus- ja valvontatoiminta perus- ja ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sekä hyvän hallinnon kannalta olennaisiin rakenteellisiin kysymyksiin. Omat aloitteet ovat usein laajoja ja edellyttävät perusteellista ja pitkäjänteistä selvittelyä sekä vaativaa oikeudellista arviointia.

Vuonna 2024 rangaistustuomioiden tarkastuksen perusteella otettiin tarkemmin selvitettäväksi 93 asiaa. Asiaryhmän asioita ratkaistiin 97, joissa tuomioistuimille annettiin seuraamus 66 asiassa. Korkeimmalle oikeudelle ei tehty yhtään purkuhakemusta.

Hovioikeuksien tulee ilmoittaa oikeuskanslerille sellaisista tietoonsa tulleista alioikeuksien toimintaa koskevista seikoista, jotka saattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa. Lisäksi oikeuskansleri on pyytänyt poliisia ilmoittamaan tutkittavaksi tulleista tuomarin epäiltyä lainvastaista menettelyä virkatoimessa koskevista asioista. Myös syyttäjillä on velvollisuus ilmoittaa, jos tällainen asia tai sitä koskeva ilmoitus tulee syyttäjälle. Vuonna 2024 annettiin seuraamus 20 asiassa.

Oikeuskansleri on pyytänyt poliisia ilmoittamaan tutkittavaksi tulleista syyttäjän tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevista asioista. Syyttäjien virkarikosasioita tulee oikeuskanslerin käsiteltäviksi myös valtakunnansyyttäjän toimiston oikeuskanslerille ilmoittamina. Vuonna 2024 yhdessäkään asiassa ei annettu seuraamusta.

Valvonnassa tarkastetaan Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnan päätökset. Oikeuskanslerilla on oikeus hakea muutosta päätöksiin. Tavoitteena on ylläpitää luottamusta valvontajärjestelmän toimivuuteen sekä varmistaa, että oikeus oikeusturvaan ja siihen kuuluvaan mahdollisuuteen saada luotettavia ja laadukkaita oikeudellisia palveluita toteutuu. Tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvaan oikeuskanslerin valvontatoimeen voi usein kytkeytyä myös asianajovalvontaa ja asioiden siirtoa valvontalautakuntaan.

Oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan tehtyjen ilmoitusten määrä oli pysynyt vielä vähäisenä. Valtaosa tehdyistä ilmoituksista ei kuulunut ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan eikä niitä siirretty toimivaltaisten viranomaisten tutkittaviksi. Oikeuskanslerinvirasto sai toimivaltaisilta viranomaisilta vuosiraportit, joiden perusteella virasto laati Euroopan komissiolle vuosiraportin. Oikeuskanslerinviraston saaman tiedon mukaan poliisitutkintoja tai oikeusprosesseja ei käynnistetty.