Talousarvioesitys 2026

Selvitysosa:Valtioneuvoston kanslia vastaa toimialaansa kuuluvana pääministerin avustamisesta valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluvat Suomen EU-politiikan yhteensovittaminen ja kehittäminen, valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen sekä valtion omistajapolitiikka ja valtioneuvoston kanslian alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus.

Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria. Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat valtioneuvoston yhteinen tilannekuva, varautuminen ja turvallisuus sekä häiriötilanteiden hallinnan yhteensovittaminen.

Lisäksi valtioneuvoston kanslia vastaa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittamisesta, hallituksen tulevaisuustyöstä ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n kansallisen toimeenpanon yhteensovittamisesta. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset ja vastaa pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikan ennakoinnista ja suunnittelusta sekä hallituksen strategiatyöstä.

Valtioneuvoston kanslia hoitaa toimialansa mukaiset tehtävät voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kanslia seuraa hallitusohjelman toteutumista ja huolehtii osaltaan hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumisesta.

Yhteiskunnan ja talouden toimintaympäristössä on riskitekijöitä, jotka aiheuttavat epävarmuutta ja tekevät toimintaympäristöstä vaikeasti ennakoitavan. Suurvaltakilpailun kiristymisen ja protektionistisen kauppapolitiikan, kansainvälisen sääntöpohjaisen yhteistyön vaikeutumisen sekä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutukset heijastuvat monin tavoin Suomen turvallisuusympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Arktisen alueen strateginen merkitys kasvaa, samoin avaruustoiminnan. Turvallisuus- ja huoltovarmuusnäkökulmien ja yhteiskunnan kriisien sietokyvyn ja varautumisen huomioiminen korostuu kaikilla yhteiskuntapolitiikan osa-alueilla.

Suomi on jäänyt jälkeen keskeisistä kilpailijamaista sekä osaamisen että TKI-intensiteetin suhteen. Teknologinen kehitys ml. harppaukset tekoälykehityksessä ja murroksellisissa teknologioissa luovat sekä uusia haasteita että mahdollisuuksia. Kansainvälinen kilpailu osaavasta työvoimasta on entistä kovempaa. Väestön ikääntyminen ja vähenevä syntyvyys pahentavat pulaa työvoimasta, heikentävät talouskasvua ja haastavat julkisen talouden tasapainoa. Yleisellä taloudellisen kehityksen epävarmuudella, inflaatiolla ja korkotasolla on vaikutusta omistajaohjaukseen ja valtio-omisteisiin yhtiöihin, mikä lisää toimintaympäristön riskejä. Julkisen talouden säästöt vaikuttavat valtioneuvoston toiminnan menoihin ja aiheuttavat merkittäviä toiminnan sopeuttamistarpeita.

Ilmastonmuutoksen riskit ja kustannukset tunnistetaan jatkuvasti paremmin. Puhdas siirtymä edellyttää taloudessa ja yhteiskunnassa kokonaisvaltaista muutosta, jonka vaikutukset voivat kohdistua ihmisryhmiin eri tavoin. Puhdas siirtymä ja kiertotalous tarjoavat merkittäviä kasvu- ja vientimahdollisuuksia.

Euroopassa turvallisuuspoliittinen tilanne on muutoksessa sodan seurauksena. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta. Sodan vaikutukset globaaliin talouteen, politiikkaan ja kansainväliseen oikeusjärjestelmään lisäävät epävarmuutta. Ukrainan tilanne edellyttää EU:lta entistä vahvempaa kriisinkestävyyttä ja kykyä vastata yhtenäisesti monialaisen kriisin synnyttämiin haasteisiin turvallisuuden, talouden ja energian alalla. Euroopan unioni pyrkii avoimen strategisen autonomian kehittämisellä vähentämään kriittisiä riippuvaisuuksia erityisesti autoritaarisista kauppakumppaneista. Yhdysvaltojen politiikan ennakoimattomuus haastaa EU:n yhtenäisyyttä. Toimintaympäristöä leimaa myös oikeusvaltio- ja demokratiakehityksen heikentyminen. Euroopan unionin strateginen ohjelma sekä uusi komissio ja Euroopan parlamentti ohjaavat EU:n toimintaa ja lainsäädäntötyötä. Euroopan komissio antaa esityksensä vuosien 2028—2034 rahoituskehyksestä vuonna 2025.

Valtioneuvoston toimitilasuunnitelman mukaisesti on tarkoitus toteuttaa valtioneuvoston toimitilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet valtioneuvoston linnan korttelissa ja valtioneuvostokorttelissa vuosien 2024—2029 aikana. Kyseessä on valtioneuvoston yhtenäisyyttä edistävä uudistushanke, joka mahdollistaa uudenlaisen toimintatavan ja -ympäristön vuosikymmeniksi eteenpäin ministeriöille. Valtioneuvosto luopuu merkittävästä osasta erillisiä toimitilojaan ja keskittää toimintansa valtioneuvostokortteleihin, joihin kootaan valtioneuvoston johtorakenteet.

Oikeuskansleri edistää kansanvaltaisuuden ja oikeusvaltioperiaatteen sekä muiden Suomen valtiojärjestyksen ja valtiosäännön perusarvojen ja -periaatteiden toteutumista valvomalla valtioneuvoston ja tasavallan presidentin sekä tuomioistuinten, muiden viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien toiminnan lainmukaisuutta. Oikeuskansleri valvoo myös asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa. Oikeuskansleri antaa presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä.

Oikeuskansleri valvoo tehtäväänsä hoitaessaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeuskanslerin harjoittama ylin laillisuusvalvonta edistää näin perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion ja hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista, luottamusta ylimpään valtiolliseen päätöksentekoon ja lakiin sekä eduskunnan ja hallituksen päätöksenteon sujuvuutta ja hyvän lainvalmistelutavan noudattamista. Oikeuskanslerinvirasto tukee oikeuskansleria tämän tehtävien hoitamisessa.

Oikeuskanslerinvirasto toimii ilmoittajansuojelun keskitettynä ulkoisena ilmoituskanavana ja huolehtii ilmoittajansuojelujärjestelmän raportoinnista Euroopan komissiolle. Oikeuskanslerinvirasto on valtioneuvoston yhteydessä toimiva itsenäinen virasto, jonka määrärahat ovat valtioneuvoston kanslian pääluokassa omassa luvussaan.

Valtioneuvoston kanslian työssä sukupuolten tasa-arvo näkyy mm. Agenda2030:n tavoitteiden edistämisessä ja eri ohjelmien kokoonpanoissa sekä tasa-arvonäkökulman huomioimisessa mm. tietoperusteisen päätöksenteon tueksi organisoiduissa tiedepaneeleissa.

Suomi edistää EU:ssa pitkäjänteisesti sukupuolten tasa-arvoa. Lisäksi Suomi rakentaa unionia, jossa yhdenvertaisuutta edistetään ja rasismia torjutaan.

Valtion omistajaohjauksessa täysin valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusvalinnoissa otetaan huomioon tasa-arvonäkökohdat siten, että kummankin sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä on vähintään 40 % sekä huolehditaan valtioneuvoston asettamien muiden tasa-arvotavoitteiden noudattamisesta.

Valtioneuvoston kanslian omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja tasa-arvoa.

Yhdistyneiden kansankuntien (YK) globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n kansallista toimeenpanoa ja hallituksen kestävän kehityksen työtä koordinoidaan ja toteutetaan valtioneuvoston kansliassa pääministerin johdolla. Valtioneuvoston kanslia koordinoi Suomen toimia EU:ssa Agenda2030:n ja kestävän kehityksen edistämiseksi yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Myös Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristö toimii valtioneuvoston kansliassa. Pääministerin johtama toimikunta toteuttaa vuonna 2022 valmistunutta kestävän kehityksen toimikunnan strategiaa 2022—2030: Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi toimenpidesuunnitelmallaan vuosille 2025—2027.

Valtioneuvoston kanslia toteuttaa yhteiskunnallista kestävyysarviointia selkeyttämään ymmärrystä kestävyyshaasteiden nykytiloista, näkymistä ja keskinäisriippuvuuksista. Arviointia tehdään viidestä kestävyyden näkökulmasta, jotka ovat ekologinen kestävyys, inhimillinen ja kulttuurinen kestävyys, sosiaalinen ja terveydellinen kestävyys, taloudellinen kestävyys sekä turvallisuuden, oikeusvaltion ja demokratian kestävyys. Itsenäinen ja riippumaton kestävyystutkijoista koostuva kestävyyspaneeli toimii valtioneuvoston kanslian yhteydessä ja tukee itsenäisenä elimenä valtioneuvoston työtä.

Budjettilakiesitykset