Talousarvioesitys 2026

Selvitysosa:Vero perustuu autoverolakiin (777/2020). Autovero määräytyy ajoneuvon hiilidioksidipäästön ja sen hinnan perusteella. Autoveroprosentti vaihtelee 0—48,9 prosentin välillä hiilidioksidipäästöstä riippuen WLTP-mittaustavan mukaisesti. Autot, joiden käyttövoimana on yksinomaan sähkö tai vety, on vapautettu autoverosta 1.10.2021 lähtien. Pakettiautojen verotus vastaa henkilöautojen verotusta, mutta kookkaiden pakettiautojen veroa alennetaan kokonaismassan perusteella.

Autoveron tuoton kehitys riippuu sekä verotettavien ajoneuvojen määrän että keskimääräisen veron kehityksestä. Uusien autojen rekisteröintimäärän ennustetaan hieman palautuvan vuonna 2026 viime vuosien matalalta tasolta, mutta samalla sähköautojen myyntiosuuden kasvun sekä polttomoottoriautojen päästötasojen laskun myötä keskimääräisen autoveron määrän oletetaan alenevan.

Autoverotukseen sisältyy useita verotukia.

Selvitysosa:Vero perustuu varainsiirtoverolakiin (931/1996). Vuonna 2026 varainsiirtoveron määrä on 3 % kiinteistöjen kauppahinnasta. Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja kiinteistöyhtiön sekä muiden kuin asunto- tai kiinteistöyhtiöiden osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 1,5 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta.

Varainsiirtoveron tuotosta suurin osa kertyy asunto- ja kiinteistökaupasta. Varainsiirtoveron tuotto vaihtelee vuosittain huomattavasti johtuen mm. veron piiriin kuuluvien yritysjärjestelyjen määrän vaihtelusta, samoin kuin asunto- ja kiinteistömarkkinoiden suhdannevaihteluista. Talousarvioesityksessä on käytetty oletusta, että vuonna 2026 asunto-osakekaupan arvo nousisi 6,4 % sekä kiinteistökaupan arvo nousisi 6,4 %. Varainsiirtovero tulee suorittaa 2—6 kuukauden kuluessa, uusien asunto-osakkeiden tapauksessa tätäkin myöhemmin, minkä johdosta asunto- ja kiinteistökaupassa tapahtuvat muutokset näkyvät varainsiirtoveron kertymässä jopa vuoden viiveellä.

Kevään 2025 kehysriihessä tehdyn päätöksen mukaisesti varainsiirtoveron tuottoa alentaa vuonna 2026 voimaantuleva muutos, jonka mukaan lisävastikkeen varainsiirtoverotus lykätään siihen verovuoteen, jona saatavan peruste lopullisesti vahvistuu. Lisäksi varainsiirtoveron tuottoa alentaa lakimuutos, jolla estetään osinkoverotuksen minimoiminen keinotekoisia osakejärjestelyjä hyödyntäen.

Kunnan tai kuntayhtymän yhtiöittäessä hyvinvointialueelle vuokraamiaan sote- tai pelastustoimen käytössä olleita toimitiloja vuoden 2030 loppuun mennessä vastaanottavan yhtiön ei ole maksettava siirroista varainsiirtoveroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kiinteistöjen varainsiirtoverovapaus pienentää varainsiirtoverosta valtiolle kertyvien verotulojen määrää verrattuna siihen, että verovapautta ei toteutettaisi ja yhtiöittämisistä olisi maksettava varainsiirtovero. Määräaikaisen, vuoden 2030 loppuun saakka voimassa olevan lain mukaisen verovapauden vaikutus varainsiirtoveron kertymään riippuu siitä, mille verovuodelle yhtiöittämiset ajoittuvat.

Varainsiirtoveroon kohdistuu 9 verotukea, joista yhdelle pystytään laskemaan arvo. Merkittävin varainsiirtoverotuksen verotuki on se, että julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien kauppa ei kuulu varainsiirtoveron piiriin.

Selvitysosa:Vero perustuu arpajaisverolakiin (552/1992). Vero kertyy lähes kokonaan yksinoikeudella toimeenpannuista arpajaisista, joista vero kerätään rahapanosten ja maksettujen voittojen erotuksesta.

Selvitysosa:Vero perustuu ajoneuvoverolakiin (1281/2003). Vero koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta.

Perusveroa kannetaan henkilö- ja pakettiautoista. Perusvero määräytyy ajoneuvon hiilidioksidipäästön perusteella. Jos hiilidioksidipäästön määrästä ei ole merkintää ajoneuvorekisterissä, vero perustuu ajoneuvon kokonaismassaan. Veroa kannetaan vain niiltä päiviltä, joilta ajoneuvo on ilmoitettu liikennekäyttöön.

Käyttövoimaveroa määrätään ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä. Henkilö- ja pakettiautojen käyttövoimaveron tarkoituksena on tasata eri polttoaineiden tai käyttövoiman toisistaan poikkeavasta verotuksesta johtuvaa verorasituksen eroa. Koska käyttövoimavero on kiinteä ja polttoaineverotus taas riippuu ajoneuvokohtaisesta polttoainekulutuksesta ja ajosuoritteesta, verorasituksen tasaus toteutuu keskimääräisyyksiin perustuvilla oletuksilla. Muiden ajoneuvojen kuin henkilöautojen käyttövoimaverolla on fiskaalisia ja EU-oikeudellisia perusteita.

Täyssähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoverotusta sekä matkailuautojen käyttövoimaveroa korotetaan 1.1.2026 alkavilta veropäiviltä.

Ajoneuvoverotukseen sisältyvien verotukien yhteismääräksi arvioidaan 16 milj. euroa. Merkittävin verotuki on invalidien vapautus ajoneuvoveron perusverosta, jonka suuruudeksi arvioidaan 13 milj. euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu jäteverolakiin (1126/2010). Jäteveroa suoritetaan lain verotaulukossa mainitusta kaatopaikalle toimitetusta hyödyntämiskelpoisesta jätteestä. Jäteveron määrä on 80 euroa tonnilta jätettä.

Selvitysosa:Vero perustuu kaivosmineraaliverolakiin (314/2023). Veroa maksetaan Suomessa louhituista, kaivoslaissa tarkoitetuista kaivosmineraaleista. Metallimalmien vero on 0,6 % kaivosmineraalin sisältämän metallin verotusarvosta ja muiden kaivosmineraalien vero on 0,20 euroa tonnilta malmia tai hyötykiveä. Kaivosmineraaliveroa korotetaan vuoden 2026 alusta, mutta korotuksesta kertyy verotuottolisäystä vasta vuonna 2027. Samalla muutetaan verotuoton jakoa kuntien ja valtion välillä.

Kullanhuuhdonnan yhteydessä löydetyt kaivosmineraalit on rajattu kaivosmineraaliveron ulkopuolelle, mikä muodostaa verotuen.