Talousarvioesitys 2026

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja kaksiportaisen veroasteikon mukaan maksettava pääomatulovero. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2023 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2026 verokertymästä perustuu vuosien 2024 ja 2025 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2024—2026. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2024 ja 2025 tehdyt ja vuodelle 2026 esitettävät muutokset, ennusteet vuoden 2026 verovähennyskelpoisista sosiaalivakuutusmaksuista sekä ennakkotiedot verovuoden 2024 verotuksen valmistumisesta.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Näistä merkittävimpiä ovat osinkotulot sekä luovutusvoitot, joita syntyy mm. arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Kehysriihen 2025 päätöksen mukaisesti pieni- ja keskituloisten työn verotusta kevennetään 520 milj. eurolla vuonna 2026 ja työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta kasvatetaan 100 milj. eurolla. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti työtulovähennystä kasvatetaan 100 milj. eurolla. Ylin marginaaliveroaste alennetaan noin 52 prosenttiin ja tästä aiheutuvan verotuottomenetyksen pienentämiseksi ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylimpien marginaaliverojen alentaminen kohdistuu. Muilla tulotasoilla indeksitarkistus tehdään täysimääräisenä. Ylimpien marginaaliverojen alentamisen teknisestä toteutustavasta seuraavaa eläketulon verotuksen kiristymistä pienennetään lieventämällä eläketulon lisäveroa. Lisäksi ansio- ja pääomatuloveromomentin kertymään vaikuttavat useat muut veroperustemuutokset, jotka on lueteltu alla olevassa taulukossa.

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat yleensä suurelta osin lähdeveroennusteen ja pääomatuloennusteen epävarmuuksista sekä mahdollisista veronsaajien jako-osuuksien oikaisuista. Lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti johtuen mm. aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista, ja siihen liittyvien alasuuntaisten riskien merkitys on korostumassa. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2026 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat valmistuneen verotuksen mukaiset tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2023. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 45 verotukea, joista 34:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennys, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 23 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, 5 mrd. euroa) v. 2026. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 20 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattavat vuonna 2026 ansiotuloverotuksen indeksitarkistukseen liittyvä työtulovähennyksen korotus, työtulovähennyksen kasvattaminen pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseksi sekä ylimpien marginaaliverojen alentamisen yhteydessä, työtulovähennyksen lapsikorotuksen kasvattaminen, avainhenkilöiden verotuksen keventäminen, työsuhdetäyssähköautojen verotuen voimassaolon jatkaminen sekä metsävähennyksen korottaminen. Verotukien lukumäärää sekä euromäärää pienentävät työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden sekä työsuhdepolkupyöräedun verovapauden poistaminen.