Talousarvioesitys 2026

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja kaksiportaisen veroasteikon mukaan maksettava pääomatulovero. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2023 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2026 verokertymästä perustuu vuosien 2024 ja 2025 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2024—2026. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2024 ja 2025 tehdyt ja vuodelle 2026 esitettävät muutokset, ennusteet vuoden 2026 verovähennyskelpoisista sosiaalivakuutusmaksuista sekä ennakkotiedot verovuoden 2024 verotuksen valmistumisesta.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Näistä merkittävimpiä ovat osinkotulot sekä luovutusvoitot, joita syntyy mm. arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Kehysriihen 2025 päätöksen mukaisesti pieni- ja keskituloisten työn verotusta kevennetään 520 milj. eurolla vuonna 2026 ja työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta kasvatetaan 100 milj. eurolla. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti työtulovähennystä kasvatetaan 100 milj. eurolla. Ylin marginaaliveroaste alennetaan noin 52 prosenttiin ja tästä aiheutuvan verotuottomenetyksen pienentämiseksi ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylimpien marginaaliverojen alentaminen kohdistuu. Muilla tulotasoilla indeksitarkistus tehdään täysimääräisenä. Ylimpien marginaaliverojen alentamisen teknisestä toteutustavasta seuraavaa eläketulon verotuksen kiristymistä pienennetään lieventämällä eläketulon lisäveroa. Lisäksi ansio- ja pääomatuloveromomentin kertymään vaikuttavat useat muut veroperustemuutokset, jotka on lueteltu alla olevassa taulukossa.

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat yleensä suurelta osin lähdeveroennusteen ja pääomatuloennusteen epävarmuuksista sekä mahdollisista veronsaajien jako-osuuksien oikaisuista. Lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti johtuen mm. aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista, ja siihen liittyvien alasuuntaisten riskien merkitys on korostumassa. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2026 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat valmistuneen verotuksen mukaiset tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2023. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 45 verotukea, joista 34:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennys, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 23 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, 5 mrd. euroa) v. 2026. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 20 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattavat vuonna 2026 ansiotuloverotuksen indeksitarkistukseen liittyvä työtulovähennyksen korotus, työtulovähennyksen kasvattaminen pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseksi sekä ylimpien marginaaliverojen alentamisen yhteydessä, työtulovähennyksen lapsikorotuksen kasvattaminen, avainhenkilöiden verotuksen keventäminen, työsuhdetäyssähköautojen verotuen voimassaolon jatkaminen sekä metsävähennyksen korottaminen. Verotukien lukumäärää sekä euromäärää pienentävät työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden sekä työsuhdepolkupyöräedun verovapauden poistaminen.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat.

Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2026 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2023. Arvio verovuoden 2026 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu lisäksi verovuoden 2024 verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja verovuoden 2025 toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouden kehityksessä ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon.

Kevään 2025 kehysriihessä tehtyjen päätösten mukaisesti yhteisöverotuloja kasvattaa vuonna 2026 työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistaminen. Yhteisöverotuloja pienentää metsävähennyksen korottaminen.

Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioveroa kertyy noin 35 milj. euroa vuositasolla.

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta kertyy suurin osa saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista maksettavien lisäennakoiden määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja ja kertymää pienentävät yrityksille takaisin maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2026 kertyy vielä veroja verovuodelta 2025 sekä aikaisemmilta verovuosilta.

Yhteisöjen tuloverotuksessa on vuodelle 2026 luokiteltu 30 verotukea tai -sanktiota, joista 10:lle verotuelle voidaan esittää arvio verotuen suuruudesta. Nämä verotuet on esitetty alla olevassa taulukossa. Lisäksi työnantajien työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden poistuminen muodostaa vuonna 2026 uuden verosanktion. Verotuet määritellään poikkeuksiksi normijärjestelmästä eikä kaikilla verotuilla ole ensisijaisesti taloudelliseen tukemiseen liittyviä tavoitteita. Verotukien vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista erillään, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin riippuvat verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Jaksotusluonteisille verotuille arvio voidaan esittää joko verovelan korkona tai verovuositason vaikutuksena; ks. Verotuet Suomessa 2009 -raportti (VATT 2010). Verotukien laskennasta löytyy lisätietoa valtiovarainministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.vm.fi/verotuet.

Selvitysosa:Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1341/1990). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.

Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2024 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 110 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 1,22 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti.

Selvitysosa:Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %.

Vuonna 2026 perintö- ja lahjaveron kertymää pienentää vuoden alusta voimaantuleva perintö- ja lahjaveron alarajojen nosto sekä perintöveron viivästyskoron korkomarginaalin alentaminen. Verotuottoja laskevat myös jo vuoden 2024 alusta voimaan tulleet perintöveron viivästyskoron lasku ja maksuajan pidennys.

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 180 milj. euroa vuonna 2026.

Selvitysosa:Vero perustuu lakiin suurten konsernien vähimmäisverosta (1308/2023). Vero peritään suurten monikansallisten ja suurten kotimaisten konsernien ylijäämävoitosta. Täydennysverolla varmistetaan, että ylijäämävoittoon kohdistuu vähintään 15 prosentin vähimmäisverokannan tasoinen verorasitus.