Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2024

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 68 175 milj. euroa vuonna 2024. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 6 % vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2024 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Orpon hallitus tavoittelee veropolitiikallaan kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallitus ei päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta. Hallitusohjelman mukaisesti tehdään indeksitarkistus ansiotuloveroperusteisiin kaikilla tulotasoilla. Lisäksi työn verotusta kevennetään painottaen pieni- ja keskituloisia.

Verotuloja kasvattavat valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan 2 prosenttiyksikön määräaikaisen korotuksen jatko ja matkakuluvähennyksen omavastuun korotus. Verotuloja lisää myös ikään perustuvan korotetun työtulovähennyksen uudelleenkohdennus. Verotuloja vähentää kotitalousvähennyksen tilapäisen korotuksen jatkaminen, osakesäästötilin enimmäistalletusmäärän nostaminen sekä maatalouden tasausvarauksen korottaminen.

Alkoholiverotusta muutetaan siten, että väkevien alkoholijuomien ja viinien veroa korotetaan ja oluen veroa alennetaan. Nikotiinipussit sisällytetään tupakkaverotuksen piiriin.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.

Alla olevassa taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2024 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Keskeisten verotuloihin vaikuttavien muutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2024 (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2024
Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatulovero    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -648 -707
— työtulovähennyksen kasvattaminen -84 -91
— ikään perustuvan korotetun työtulovähennyksen uudelleenkohdentaminen 28 31
— valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan määräaikaisen voimassaolon jatkaminen 39 43
— kotitalousvähennyksen määräaikaisen korotuksen jatkaminen -21 -42
— matkakuluvähennyksen omavastuun korottaminen 27 29
— osakesäästötilin enimmäistalletusmäärän korottaminen1) -3 -5
— maatalouden tasausvarauksen korottaminen -5 -9
— avainhenkilöiden työskentelyajan pidentäminen vähäinen vähäinen
— kotitalousvähennyksen soveltamisalan laajentaminen vähäinen vähäinen
— maatalouden vuokratulojen verokohtelun yhdenmukaistaminen vähäinen vähäinen
Valmisteverot    
— hallitusohjelman mukaisen jakeluvelvoitteen nousu-uran kompensoiminen polttoaineveron kevennyksellä -130 -156
— nikotiinipussien sisällyttäminen tupakkaveron piiriin 50 50
— alkoholiveron muutokset 13 15
Muut verot ja veronalaiset tulot    
— ajoneuvoveron perusveron alennus2) -15 -50
Yhteensä -749 -892
— josta verotuottoa lisäävät 157 168
— josta verotuottoa vähentävät -906 -1 060

1) Muutoksen vaikutus toteutuu asteittain ja täysimääräinen vaikutus v. 2028 on -25 milj. euroa.

2) Veronalennus tulee voimaan vuoden 2025 alusta, mutta veronalennuksen tuottovaikutus toteutuu jo osin vuonna 2024.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2022—2024 (milj. euroa)

  2022
tilinpäätös
2023
TA +
LTA
2024
esitys
       
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 19 239 30 982 34 681
Liikevaihtoon perustuvat verot 22 404 23 351 24 062
Valmisteverot 7 338 7 417 7 056
Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 705 2 636 2 376
Yhteensä 51 685 64 386 68 175

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2022 2023 2024
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 43,1 42,6 42,4
Valtio 21,1 25,7 25,5
Kunnat 10,0 4,7 4,9
Soturahastot 12,0 12,1 12,0
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 43,1 42,6 42,4
Välittömät verot 17,5 17,2 17,4
Tuotannon ja tuonnin verot 13,6 13,2 13,0
Sosiaalivakuutusmaksut 12,0 12,1 12,0
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä säädettyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina.

Verotukien seuranta on tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.

Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä sekä laskentamenetelmistä ja saatavilla olevista laskenta-aineistoista. Verotukilaskelmien perustaksi Suomessa valittua normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi). Lainsäädännön muututtua normiverojärjestelmään on tehty viime vuosina joitain muutoksia. Verotukien raportointia ja esimerkiksi uusien tukien määrittelyä ohjaa verotukiraportoinnin ohjausryhmä. Verotuet lasketaan pääsääntöisesti menetetyn verotulon periaatteella.

Noin kolmasosalle verotuista ei pystytä esittämään euromääräistä arviota lainkaan ja osalle verotuista pystytään esittämään vain karkea suuruusluokka-arvio. Verotukien euromäärät saattavat muuttua vuodesta toiseen niihin tehtyjen lakimuutosten lisäksi myös veropohjan, laskentamenetelmien ja -aineistojen tai normijärjestelmän määrittelyssä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Uusia verotukia myös saatetaan tunnistaa ilman, että lainsäädäntöä on muutettu. Nämä asiat on huomioitava vertailtaessa verotukien vuosittaisia muutoksia.

Verotukien seuranta perustuu säännöskohtaiseen tarkasteluun, jossa kunkin säännöksen muodostamaa verotukea verrataan sen normiverojärjestelmässä valittuun vertailutasoon ja arvioidaan erikseen staattisesti ja riippumatta muista verotuista. Todellisuudessa verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Tukien päällekkäisyyden lisäksi tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Samasta syystä johtuen verotukien laskeminen yhteen ei anna todellista kuvaa siitä, kuinka paljon verotuloja kaikkien verotukien yhteysvaikutuksena menetetään tai kuinka paljon verotuloja voitaisiin lisätä poistamalla verotuet. Verotukien määrät kuvaavatkin ensisijaisesti verojärjestelmässä olevia erilaisia poikkeuksia normijärjestelmästä.

Tunnistettujen verotukien määrä vaihtelee hieman vuosittain, kun uusia verotukia tunnistetaan tai verotukia poistuu. Viime vuosina verotukia on tunnistettu yhteensä noin 200 kappaletta, joista noin neljäsosa on henkilöverotuksen verotukia ja noin viidesosa elinkeinoverotuksen verotukia. Verotukia kohdistuu kuitenkin laajasti kaikkiin verolajeihin. Tarkemmat kuvaukset verotuista löytyy kunkin verolajin momenttien selvitysosista. Lisäksi valtiovarainministeriön internetsivuilta (www.vm.fi/verotuet) löytyy päivitetty lista kaikista tunnistetuista verotuista sekä tietoa verotukien määrittelyyn, laskentaan ja normijärjestelmään tehdyistä muutoksista.

Verotuet 2024

Verotukia on tällä hetkellä määritelty vuodelle 2024 yhteensä 191 kappaletta. Verotukien lukumäärä vähenee vuoden 2023 sähköenergian määräaikaisen arvonlisäveroalennuksen ja kotitalousvähennyksen yhteydessä toteutettavan määräaikaisen sähkövähennyksen päättyessä. Verotukien vuosittaisia muutoksia esitellään laajemmin verolajikohtaisilla momenteilla.

Budjettilakiesitykset

Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset

esityksen nimi taloudellinen vaikutus (momentti)
   
Hallituksen esitys laeiksi vuoden 2024 tuloveroasteikosta, tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta 11.01.01, 11.01.04 ja 28.90.35
Hallituksen esitys laeiksi maatilatalouden tuloverolain ja tuloverolain muuttamisesta 11.01.01 ja 28.90.35
Hallituksen esitys laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta 11.01.01 ja 11.01.02
Hallituksen esitys laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta 11.08.01
Hallituksen esitys laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta 11.08.04
Hallituksen esitys laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta 11.08.07
Hallituksen esitys laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 11.10.05
Hallituksen esitys laiksi ajoneuvoverolain liitteen muuttamisesta 11.10.07

Osaston tuloarviot vuosina 2022—2024

    v. 2022
tilinpäätös
1000 €
v. 2023
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2024
esitys
1000 €
 
Muutos 2023—2024
    1000 € %
 
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 19 238 679 30 888 000 34 681 000 3 793 000 12
01. Ansio- ja pääomatuloverot 12 784 020 23 907 000 26 834 000 2 927 000 12
02. Yhteisövero 5 538 201 5 998 000 6 110 000 112 000 2
03. Korkotulojen lähdevero 15 265 80 000 177 000 97 000 121
04. Perintö- ja lahjavero 901 193 903 000 1 160 000 257 000 28
05. Sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikainen voittovero 400 000 400 000 0
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 22 403 636 23 351 000 24 062 000 711 000 3
01. Arvonlisävero 21 321 760 22 244 000 22 930 000 686 000 3
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 875 365 921 000 942 000 21 000 2
03. Apteekkivero 206 510 186 000 190 000 4 000 2
08. Valmisteverot 7 338 073 7 417 000 7 056 000 -361 000 -5
01. Tupakkavero 1 115 461 1 215 000 1 223 000 8 000 1
04. Alkoholijuomavero 1 497 458 1 518 000 1 470 000 -48 000 -3
05. Virvoitusjuomavero 220 259 213 000 215 000 2 000 1
07. Energiaverot 4 488 410 4 455 000 4 132 000 -323 000 -7
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 16 486 16 000 16 000 0
10. Muut verot 2 583 186 2 653 000 2 260 000 -393 000 -15
03. Autovero 488 370 541 000 357 000 -184 000 -34
05. Varainsiirtovero 936 399 984 000 722 000 -262 000 -27
06. Arpajaisvero 46 113 60 000 137 000 77 000 128
07. Ajoneuvovero 1 108 070 1 060 000 1 036 000 -24 000 -2
08. Jätevero 4 234 8 000 8 000 0
19. Muut veronluonteiset tulot 121 590 121 913 115 553 -6 360 -5
04. Eräät viestinnän maksut 29 609 30 312 14 770 -15 542 -51
05. Eräät liikenteen maksut 16 863 23 438 25 600 2 162 9
06. Väylämaksut 51 737 45 000 51 000 6 000 13
09. Muut verotulot 12 070 8 965 7 410 -1 555 -17
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 5 402 5 230 5 860 630 12
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 3 373 6 135 8 080 1 945 32
12. Säteilytoimintavero 2 536 2 833 2 833 0
Yhteensä 51 685 164 64 430 913 68 174 553 3 743 640 6