Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2024

10. Liikenne- ja viestintäverkotPDF-versio

Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 933 km, rataverkon pituus 5 918 km ja vesiväylien pituus 16 345 km vuoden 2022 lopussa.

Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)

  2022 2023
arvio
2024
arvio
       
Tiet 14 907 15 041 14 738
Radat 5 292 5 132 5 920
Vesiväylät 275 286 310
Yhteensä 20 474 20 459 20 968

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuoden 2022 lopussa yhteensä noin 2,9 mrd. euroa (ostovoimakorjaamaton).

Väyläverkon menot ja tulot (milj. euroa)

  2022
tilinpäätös
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Perusväylänpito (20) 1 460,6 1 314,8 1 284,9
Tulot 49,3 36,0 43,0
— Ratamaksu 47,0 35,0 42,0
— Muut tulot 2,3 1,0 1,0
Menot 1 509,9 1 350,8 1 327,9
Kunnossapito 857,8 721,1 1 053,6
— Hoito 433,3 469,6 481,6
— Jäänmurto 64,5 66,0 72,0
— Korjaus 360,0 185,5 500,0
Parantaminen ja suunnittelu 153,6 106,7 48,9
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit 127,3 85,9 28,5
— Suunnittelu 26,3 20,8 20,4
Liikennepalvelut 198,5 223,0 225,4
— Liikenteen ohjaus ja informaatio 146,8 165,0 167,4
— Maantielauttaliikenne 51,7 58,0 58,0
Korjausvelan vähentäminen 300,0 300,0 -
Avustukset (30, 31) 118,2 52,2 32,3
Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (30) 43,5 24,5 19,9
Eräät avustukset (31) 74,7 27,7 12,4
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 79) 558,3 557,7 425,1
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 17,1 35,0 35,0
Väyläverkon kehittäminen (77) 458,2 414,7 286,1
Elinkaarirahoitushankkeet (79) 83,0 108,0 104,0
Nettomenot yhteensä 2 137,1 1 924,7 1 742,3
       
Bruttomenot yhteensä 2 186,4 1 960,7 1 785,3

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2022
toteutuma
2023
arvio
muutos 2024
arvio
muutos
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 51 737 45 000 -13,0 % 51 000 13,3 %
Muut tuotot, 1 000 euroa 891 408 -54,2 % 942 130,9 %
Kustannukset, 1 000 euroa 108 815 96 784 -11,1 % 101 598 5,0 %
Kustannusvastaavuus 48,4 % 46,9 % -1,5 %-yks. 50,2 % 3,3 %-yks.

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 284 856 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 167 447 000 euroa

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, väylänpidon vahingonkorvaustulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen liittyen kohtaan 2).

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Jyväskylä—Pieksämäki-radan peruskorjaus liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 124 000 000 euroa.

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla 70 000 000
E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki 59 000 000

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Kaikissa toimenpiteissä pyritään huomioimaan parlamentaarisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamat tavoitealueet, joita ovat saavutettavuus, kestävyys, tehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 42 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot) 1 milj. euroa.

Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2022—2024 (milj. euroa)

  2022 tilinpäätös 2023 varsinainen talousarvio 2024 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 750 - 750 682 1 681 646 1 645
Radanpito 508 49 459 406 35 371 406 42 364
Vesiväylänpito 105 - 105 98 - 98 109 - 109
Liikenteen ohjaus ja informaatio 147 - 147 165 - 165 167 - 167
Yhteensä 1 510 49 1 461 1 351 36 1 315 1 328 43 1 285

Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi noin 513 000 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 772 000 000 euroa. Lisäksi momentille voidaan kirjata joitakin satoja tuhansia euroja siirtomenoja.

Määrärahasta käytetään arviolta 5 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
HO 2019 mukainen määrärahan uudelleen jaksotus 100 000
Karjalan radan parantaminen -31 100
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -24 600
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentille 31.01.03) -1 700
Kustannustason nousu -50 000
Merenkulun turvallisuusradiopalvelu ja hätäradioliikenteen hoito (siirto momentille 31.01.02) -600
Mt 900 Kuhmon Hyryntien siirto, mt 912 jkpp-järjestelyt Koulukadun liittymässä -2 600
Porin elinvoiman vahvistaminen -1 000
Seinäjoki—Kaskinen -ratayhteyden tehostettu ylläpito 2023 -3 500
Tasomuutos -14 850
Yhteensä -29 950

2024 talousarvio 1 284 856 000
2023 I lisätalousarvio 140 000
2023 talousarvio 1 314 806 000
2022 tilinpäätös 1 460 567 000

30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 19 940 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rakentamiseen hankkeelle Sahasaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle, valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun hankkeelle Viikki—Malmi pikaraitiotie sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun ja rakentamiseen hankkeille Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) ja Tampereen raitiotie 2. vaihe.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) 11 840 000
Tampereen raitiotie 2. vaihe 3 600 000
Viikki—Malmi pikaraitiotie 1 500 000
Sahansaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle 3 000 000
Yhteensä 19 940 000
Valtuus

Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto oikeutetaan myöntämään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia valtionavustuksia tai tekemään muita sitoumuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Tampereen raitiotie -hankkeen toisessa vaiheessa rakennetaan raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Lisäksi toteutetaan Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,957 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 60,497 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 24,0 milj. euroa. Seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu on enintään 0,46 milj. euroa. MAL-sopimukseen sisältyy myös valtionavustus Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnitelman kokonaiskustannuksiin.

Länsi-Helsingin pikaraitioteiden suunnittelu ja rakentaminen mukaan lukien Vihdintien pikaraitiotie on osa Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnittelua ja toteuttamista. Hankkeen valtuus on korotettu aiemmasta 4 260 000 eurosta 105 000 000 euroon. Hanke sisältää läntisen kantakaupungin raitioteiden kehittämisen sekä Vihdintien pikaraitiotien toteuttamisen, jatkosuunnittelu on aloitettu 2022 ja rakentamisen on suunniteltu tapahtuvan vuosien 2023—2031 aikana. Hankkeen yleissuunnitelma ja hankkeen toteuttaminen hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.1.2021. Jatkossa laaditaan yleissuunnitelman pohjalta hankesuunnitelma. Hankkeen hyödyt saadaan keskeisellä alueella tapahtuvan tiivistyvän maankäytön ja parantuvan joukkoliikenteen palvelutason myötä. Keskeisiä hyötyjä ovat kestävien kulkutapojen matkamäärän muutos ja liikenteen CO2-päästöjen vähenemä sekä työvoiman saavutettavuuden paraneminen.

Viikki—Malmi pikaraitiotiestä valmistui yleissuunnitelmaraportti kesällä 2021 ja siinä tunnistettiin jatkosuunnittelun tarpeita ennen päätöksentekoon viemistä. Yleissuunnitteluvaihe jatkuu vielä raitiotien linjauksen sekä hankkeen laajuuden ja vaiheistuksen osalta, tavoitteena päätöksentekovalmius vuoden 2023 lopulla. Talvella 2022 on käynnistynyt Viikinranta—Lahdenväylä osayleiskaava, jossa tarkastellaan myös Viikki—Malmi pikaraitiotien linjausta Koskelan varikon ja Viikin välillä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakentamisen on suunniteltu alkavan 2020-luvun loppupuolella, mutta tämä tulee vielä tarkentumaan jatkosuunnittelussa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2024 2025 2026— Yhteensä
vuodesta 2024
lähtien
         
Viikki—Malmi pikaraitiotie 1 500 1 500 3 000 6 000
Sahansaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle 3 000 3 000 3 000 9 000
Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) 11 840 9 750 71 310 92 900
Tampereen raitiotie, 2. vaihe 3 600     3 600
Menot yhteensä 19 940 14 250 77 310 111 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lähijunaliikennealueen varikot -1 000
Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdin pikaraitiotie) 590
Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema -1 880
Sahansaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle 1 000
Tampereen raitiotie 2. vaihe -1 800
Turun raitiotie -1 500
Yhteensä -4 590

2024 talousarvio 19 940 000
2023 talousarvio 24 530 000
2022 tilinpäätös 43 451 000

31. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 12 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin sekä valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin

2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin

3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet 3 000 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat 900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot 8 500 000
Yhteensä 12 400 000

Selvitysosa:Osana valtioneuvoston hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista.

Valtio voi myöntää avustusta kunnille, jotka toteuttavat ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen. Kuntien lisäksi avustuksia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen voidaan myöntää myös muille toimijoille.

Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisille lentoasemille ja lentopaikoille myönnettäviin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Määrärahaa yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen parantamiset ja tien vaurioitumisen korjaamiset. Yksityisteitä koskevan valtioneuvoston asetuksen (1069/2018) mukaisesti avustuksen enimmäismäärä tavanomaisissa tien parantamiskohteissa on 50 % ja merkittävimmissä siltakohteissa ja muissa merkittävissä luonnonolosuhteiden aiheuttamissa yllättävissä korjauskohteissa enintään 75 %.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 12 150 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 250 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alennetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisen rahoitusta (HO 2023) -500
Alennetaan yksityistieavustusta (HO 2023) -4 500
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -250
Yksityistieavustukset huoltovarmuuden ja kotimaisen puun saatavuuden varmistamiseksi -10 000
Yhteensä -15 250

2024 talousarvio 12 400 000
2023 talousarvio 27 650 000
2022 tilinpäätös 74 700 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen.

Momentilta maksettavat ennakkokorvaukset budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 24 900 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 10 000 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 97 000 euroa.


2024 talousarvio 34 997 000
2023 talousarvio 34 997 000
2022 tilinpäätös 17 067 664

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 286 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä

3) palveluiden ostamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen liikenteenohjauspalveluyhtiö Fintraffic Oy:lle tai sen tytäryhtiöille liittyen momentille budjetoituihin Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe sekä Digirata-pilotti (ETCS-testirata ja -laboratorio) -hankkeisiin sisältäen sekä yhtiöiden palvelutuotannon että yhtiöiden palvelutuotantoa varten tekemät investoinnit.

Määrärahasta on varattu 15 000 000 euroa Digiradan kehitys- ja verifiointi -hankkeelle (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautussuunnitelmaa.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Mt 8155 Poikkimaantie 30 000 000
Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt 42 600 000
Vt 6 Korian kohta 12 000 000
Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen 128 000 000
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen 50 000 000
Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen 12 300 000
Hailuodon kiinteä yhteys 106 000 000
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen 8 200 000
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre 6 200 000
Vt 25 Lepin liittymän alikulku 3 000 000
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi 13 000 000
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe 31 000 000
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen 17 000 000
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla 27 100 000
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi 26 000 000
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa 25 000 000
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat 30 000 000
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie 67 500 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat 30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 143 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 15 000 000
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 146 600 000
   
Ratahankkeet  
Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen 18 000 000
Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe 130 000 000
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet 16 500 000
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe 24 500 000
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen 54 000 000
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) 11 000 000
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen 8 000 000
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe 42 000 000
Oritkarin kolmioraide 15 600 000
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe 273 000 000
Espoon kaupunkirata 137 500 000
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe 26 500 000
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen 81 000 000
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta 12 000 000
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen 62 000 000
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen 133 500 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) 64 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen 83 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 155 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 210 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 10 100 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Tornion meriväylän geometrian parantaminen ja Vaasan meriväylän sisäosan leventäminen 6 500 000
Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen 41 700 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000
   
Väylähankkeiden suunnittelu  
E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu 4 200 000
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu 6 800 000
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen 600 000
Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu 18 000 000
Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu 4 200 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 174 000 000

Selvitysosa:Määrärahasta 15 000 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista.

Digirata-hankkeen määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistettavasta tuottavuudesta ja palveluiden tuomisesta kaikkien saataville. Hankkeessa modernisoidaan ja digitalisoidaan Suomen rautatiejärjestelmät sekä uudistetaan rautateiden kulunvalvonta eurooppalaisen järjestelmän mukaiseksi. Hanke edistää myös EU:n lippulaivahanketta Lataus ja tankkaus (Recharge and refuel). Hanketta rahoitetaan tämän lisäksi kansallisesti 8 000 000 eurolla.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määrärahatarve
v. 2024
milj. €
Määrärahatarve myöhemmin
milj. €
             
Tiehankkeet            
Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen III LTA 2021 2025 128,0 53,0 55,0 20,0
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen TA 2021/IV LTA 2022 2023 50,0 31,2 14,0 4,8
Hailuodon kiinteä yhteys VII LTA 2020/IV LTA 2022 2025 106,0 55,0 31,0 20,0
Vt 6 Korian kohta II LTA 2022 2024 12,0 9,0 3,0 -
Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen VII LTA 2020/IV LTA 2022 2024 12,3 12,2 0,1 -
Mt 8155 Poikkimaantie TA 2023 2025 30,0 15,0 15,0 -
Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt IV LTA 2022 2026 42,6 2,0 15,0 25,6
             
Ratahankkeet            
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe TA 2021/IV LTA 2022 2023 24,5 19,0 3,0 2,5
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen TA 2021/IV LTA 2022 2024 54,0 31,1 18,1 4,8
Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe III LTA 2021 2027 130,0 25,0 23,0 82,0
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen LTA 2019 2024 133,5 129,6 3,9 -
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) LTA 2019/II LTA 2022/IV LTA 2022 2023 64,0 63,0 1,0 -
Joensuun ratapihan parantaminen LTA 2019/IV LTA 2022 2023 83,0 78,0 4,0 1,0
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) IV LTA 2020 2024 11,0 10,0 1,0 -
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe IV LTA 2020/IV LTA 2022 2023 42,0 32,0 10,0 -
Espoon kaupunkirata IV LTA 2020 2024 137,5 51,0 32,0 54,5
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen 1, vaihe IV LTA 2022 2024 155,0 154,0 1,0 -
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe IV LTA 2020 2027 273,0 51,5 39,8 181,7
Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen III LTA 2021/IV LTA 2022 2024 18,0 10,0 8,0 -
             
Vesiväylähankkeet            
Tornion meriväylän geometrian parantaminen ja Vaasan meriväylän sisäosan leventäminen I LTA 2023 2023 6,5 6,3 0,2 -
             
Väylähankkeiden suunnittelu            
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu IV LTA 2020/IV LTA 2022   6,8 5,8 1,0 -
Muu kehittämisen hankesuunnittelu       - 7,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 519,7 843,7 286,1 396,9

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2024 2025 2026 2027— Yhteensä vuodesta 2024 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 279 100 183 600 127 080 86 220 676 000

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 480 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alennetaan uusien väylähankkeiden rahoitustasoa (HO 2023) -100 000
Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe 2 000
Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe (RRF pilari2) 9 000
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) -2 000
Espoon kaupunkirata 7 020
Hailuodon kiinteä yhteys 4 000
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen 1, vaihe -4 000
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen 2. vaihe 27
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) -12 000
Joensuun ratapihan parantaminen -13 000
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen -21 284
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe -6 500
Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen 8 000
MAL-vähennys (Länsi-Helsingin raitiotiet) -10 155
Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen 10 000
Muu kehittämisen hankesuunnittelu 1 000
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu -300
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen 1. vaihe -5 400
Tornion meriväylän geometrian parantaminen ja Vaasan meriväylän sisäosan leventäminen 250
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen 1 364
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen -2 200
Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen -5 100
Vt 6 Korian kohta -5 000
Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt 13 000
Tasomuutos 2 678
Yhteensä -128 600

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 286 100 000
2023 I lisätalousarvio 7 154 000
2023 talousarvio 414 700 000
2022 tilinpäätös 458 176 000

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Suhangon kaivoksen tieyhteyden rakentaminen siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Suhangon kaivostien rakentaminen toteutetaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisella sopimuksellisen yhteisrahoituksen mallilla sekä jälkirahoitusmallilla, jossa kaivosyhtiö rahoittaa tieyhteyden rakentamisen ensin kokonaan. Valtion osuus maantien osuudesta on 50 %, kuitenkin enintään 3,15 milj. euroa, jonka valtio maksaa takaisin kaivosyhtiölle, sillä edellytyksellä, että kaivostoiminta on käynnistynyt. Valtion määrärahatarpeet kohdistuvat arviolta vuosille 2027—2028.


2024 talousarvio
2023 I lisätalousarvio
2022 tilinpäätös

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 104 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2024 momentilta rahoitetaan neljää elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2024
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset elinkaarihankkeet            
E18 Muurla—Lohja I LTA 2004 2008 700,0 551,9 29,0 119,1
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 504,8 48,0 97,2
E18 Hamina—Vaalimaa TA 2014/IV LTA 2019 2018 550,0 185,0 25,0 340,0
E18 Muurla—Lohja, palvelutason nosto IV LTA 2020   30,0 7,0 2,0 21,0
Yhteensä     1 930,0 1 248,7 104,0 577,3

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2024 2025 2026 2027— Yhteensä vuodesta 2024 lähtien
           
Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset 104 000 101 500 97 700 378 103 681 303

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 181 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hailuodon kiinteä yhteys 3 000
Tasomuutos -7 000
Yhteensä -4 000

2024 talousarvio 104 000 000
2023 talousarvio 108 000 000
2022 tilinpäätös 83 000 000