Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2024

80. (29.80, osa) Taide ja kulttuuriPDF-versio

Selvitysosa:Edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025:n mukaisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista edistetään erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoilla.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet
  • — Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat.
  • — Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat.
  • — Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.
Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat

Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan. Koronapandemia nosti esiin erityisesti kulttuurin alan freelancereita koskevat ongelmat, joita ei ole saatu aiemmin ratkaistua. Taidealoilla työttömien määrä on jäänyt korkeammalle tasolle kuin ennen koronapandemiaa.

Toteutetaan koko kulttuuri- ja luovaa alaa ja sen rakenteita vahvistavia toimia, joilla vahvistetaan samalla taiteilijoiden toimeentuloa ja asemaa työmarkkinoilla. Kulttuuri- ja luovan alan yritysten tarpeet huomioidaan osana yleisiä yritystoiminnan elvyttämistoimia, mutta myös kehitettäessä muita rahoitus-, tuki- ja verotusjärjestelmiä.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Valmistellaan kulttuuripoliittista selontekoa sekä poikkihallinnollisen luovien alojen kasvustrategiaa.
  • — Vahvistetaan taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan ammattilaisten asemaa.
  • — Tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen kasvua vahvistamalla kulttuurisisältöjen saatavuuden, tuotekehityksen, viennin ja kansainvälistymisen edellytyksiä ja vahvistetaan toimien koordinointia.
  • — Tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuella toimialojen kestävää uudistumista osana EU:n elpymis- ja palautumistukivälinettä.
  • — Edistetään kestävää matkailua toimeenpanemalla kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartta.
  • — Vahvistetaan tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehittämällä tekijänoikeuksia koskevan datan hallinnoinnin teknistä infrastruktuuria.
  • — Valmistellaan Taiteen edistämiskeskuksen ja sen yhteydessä olevien luottamuselinten toiminnan ja rakenteen uudistamista vuonna 2020 valmistuneen arvioinnin perusteella.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

Tavoitteeseen liittyvät mittarit 2021
toteutuma
2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
         
Taiteilijat        
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä 311/3 299 309/3 623 310/4 000 310/4 000
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista, % 50/52 51/51 51/51 51/51
— pääkaupunkiseudulla rekisteröityjen yhteisöjen osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen avustusten hakijoista/saajista, % 42/44 37/42 37/42 42/44
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) 1 120 1 127 1 150 1 150
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 11,4 10,3 9,9 9,5
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat 8 065 7 828 7 000 7 000
Kulttuurin toimiala        
— kulttuuriammatteja päätyönään harjoittavat (työvoimatutkimus) 128 000 130 000 (arvio) 130 000 130 000
— kulttuurialan yritysten toimipaikat 40 393 - 40 500 40 500
— kulttuurialan yritysten henkilöstö 45 529 - 46 000 46 000
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 12,6 - 13 14
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 3,2 - 3 3,5
Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat

Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on kuitenkin suuri haaste kuntien kulttuuripalveluissa kuntien erilaisten resurssien vuoksi. Yhteiskunnan monimuotoistuessa, alueiden erilaistuessa ja kuntatalouden kiristyessä tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kulttuuripalveluja tuottavien toimijoiden kesken sekä uusia osallisuutta ja osallistumista edistäviä malleja toimintaan.

Koronapandemia pysäytti dramaattisesti myönteisen kehityksen kulttuuritilaisuuksien kävijämäärissä. Digitaalisia palveluja kehitettäessä voidaan hyödyntää koronapandemian aikana saatuja kokemuksia.

Yleisten kirjastojen toiminnoissa ja palveluissa on myös tarpeen kehittää kirjastojen yhteistä digitaalista infrastruktuuria sekä parantaa edelleen digitaalisten sisältöjen yhdenvertaista saatavuutta. Alueellisesti kattavan ja monimuotoisen taide- ja kulttuurifestivaalitoiminnan edistäminen pohjautuu vuoteen 2025 ulottuvan toimintaohjelman linjauksiin. Kulttuuripolitiikan tieto- ja tilastopohjaa ja sen hyödyntämistä tulee kehittää kokoamalla taiteen ja kulttuurin keskeisiä tunnuslukuja verkossa saatavilla olevaksi kokonaisuudeksi.

Taiteen perusopetuksen lainsäädännöllinen perusta on pääosin 1990-luvulta. Tarve tämän koulutusmuodon kehittämiseen on kirjattu koulutuspoliittiseen selontekoon. Kehittämistoimet liittyvät lainsäädäntöön, tietopohjaan, rahoitukseen, hallintoon ja rakenteisiin sekä laajalti yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden haasteisiin, jotka koskevat alueellisia eroja, eri taiteenalojen ja eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksien välisiä eroja.

Taide ja kulttuuri lisäävät ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta, minkä vuoksi niiden tulee näkyä ja vaikuttaa ihmisten arjessa, kuten varhaiskasvatuksessa ja koulupäivän yhteydessä tapahtuvassa harrastustoiminnassa, elinympäristöissä sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluissa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin ja palvelujen käyttö palaa koronapandemiaa edeltäneelle tasolle.
  • — Vahvistetaan kulttuurisen moninaisuuden toteutumista taiteen ja kulttuurin sisällöissä ja palveluissa sekä toimijarakenteissa toimeenpanemalla ministeriön kulttuurisen moninaisuuden toimintaohjelmaa.
  • — Vahvistetaan lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia taiteeseen ja kulttuuriin Harrastamisen Suomen mallin kautta sekä vakiinnuttamalla Lukulahja lapselle -malli.
  • — Kulttuurihyvinvointitoiminnan ja asiantuntijapalvelun vahvistamiseksi kehitetään pysyviä rakenteita osaksi valtionhallintoa ja tuetaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyötä.
  • — Vahvistetaan taiteen perusopetuksen tietopohjaa, koulutusmuodon tuottamaa osaamista sekä saavutetun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Käynnistetään taiteen perusopetuksen kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on parantaa opetuksen saavutettavuutta eri taiteenalat huomioiden.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

Tavoitteeseen liittyvät mittarit1) 2021
toteutuma
2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
         
Kansalliset taidelaitokset        
Suomen kansallisooppera ja -baletti        
— esitysten määrä 251 525 540 540
— maksavat kävijät, 1 000 henk. 97 170 200 200
— yleisökontaktit, 1 000 henk. 105 217 260 260
Suomen Kansallisteatteri        
— esitysten määrä 425 647 1 000 1 000
— maksavat kävijät, 1 000 henk. 53 102 140 175
— yleisökontaktit, 1 000 henk. 60 111 165 190
Kansallisgalleria        
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä 15 20 19 19
— maksavat kävijät, 1 000 henk. 178 284 526 526
— yleisökontaktit, 1 000 henk. 209 398 775 775
Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot        
— teattereiden esitysten määrä 6 500 10 000 12 200 12 200
— teattereiden kävijät, 1 000 henk. 812 1 600 2 200 2 200
— orkestereiden konserttien määrä 1 255 2 054 2 400 2 500
— orkestereiden konserttien kuulijat, 1 000 henk. 373 560 1 000 1 100
— museoiden kävijät (valtionosuutta saavat ja muut päätoimisesti hoidetut museot), 1 000 henk. 4 350 6 856 6 000 7 000
Elokuva        
— kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat 30 58 40 35
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. 860 1 565 2 000 2 000
Kuvataide        
— käyntikerrat kuvataidekohteissa (taidemuseot, taidegalleriat ja kuvataidetapahtumat), 1 000 henk. 2 700 3 500 4 200 5 000
Yleiset kirjastot        
— pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl 717 713 717 713
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl 76 095 80 426 88 000 84 000
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl 32 224 41 057 41 622 41 622
— kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl2) 52 631 43 465 58 271 43 465
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1  000 henk. 877 909 985 930
Kuntien kulttuuritoiminta        
Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset: ka. €/asukas 3) - - 149 148

1) Vuoden 2021 luvut ovat arvioita ennen koronaepidemiaa.

2) Vuodesta 2022 alkaen luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin verrattuna johtuen Traficomin muuttuneesta evästeohjeistuksesta.

3) Kustannukset sisältävät taiteen perusopetuksen, kirjastot, museot, näyttelyt, teatterin, tanssin ja sirkuksen, musiikin ja muun kulttuuritoiminnan.

Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen

Kulttuurin toimialan rahoitusjärjestelmien kehittämisessä on tärkeää pitää yllä tasapaino rahoituksen ennakoitavuuden ja joustavuuden välillä. Kulttuurialan tukijärjestelmiä voidaan edelleen kehittää niin, että ne edesauttavat vakiintuneiden kulttuurialan toimijoiden ja vapaan kentän toimijoiden monipuolisen yhteistyön ja toimintojen kehittämisen.

Monimuotoisen aineellisen, aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen vaaliminen, kehittäminen ja hyödyntäminen on tarpeen nähdä koko yhteiskunnan voimavarana ja vastuuna kulttuuriperintöstrategiaa 2022—2030 koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Kulttuuriaineistojen digitointia jatkettaessa aineistot saadaan laajasti käytettäviksi ja niiden pitkäaikaissäilytys voidaan turvata. Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu edellyttää muinaismuistolain kokonaisuudistusta.

Kestävän kehityksen arvojen ja periaatteiden mukainen toiminta ulottuu taide- ja kulttuuripolitiikan kaikille osa-alueille. Se voi johtaa toimialan toimintatapojen uudistumiseen ja toimia muutosvoimana laajemmin yhteiskunnassa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Uudistetaan muinaismuistolaki.
  • — Uudistetaan kuvaohjelmalaki.
  • — Toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiasta laatimalla erillinen toimeenpanosuunnitelma.
  • — Tuetaan kulttuuriperintöaineistojen digitaalisen saatavuuden, käytön ja pitkäaikaissäilytyksen lisääntymistä.
  • — Toimeenpannaan arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa.
  • — Jatketaan arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeen valmistelua.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

Finna-palvelu, mittarit 2021
toteutuma
2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
         
Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä 421 445 455 470
Haettavissa oleva aineistomäärä (milj.) 17,5 17,4 18 18,5
Verkossa saatavilla olevat aineistot (milj.) 2,5 2,5 3,1 3,3
Verkkokäynnit (milj.) 44,8 51,6 56 65

(01.) Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 29.01.10.



(03.) Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 29.01.11.



(04.) Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 29.01.12.



(05.) Saavutettavuuskirjasto Celian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 29.01.13.



(06.) Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 29.01.14.



16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 22 417 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä annetun lain (194/2016) mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen

2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kohdan 3) määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.

Selvitysosa:Ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2023 on 1 515,94 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2024 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (3013).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksitarkistus (TyEL 5,2 %) 1 110
Yhteensä 1 110

2024 talousarvio 22 417 000
2023 talousarvio 21 307 000
2022 tilinpäätös 18 771 069

20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 18 502 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.


2024 talousarvio 18 502 000
2023 talousarvio 18 502 000
2022 tilinpäätös 17 264 000

21. Taiteen ja kulttuurin yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 609 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin kokeilu-, tutkimus-, selvitys-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) taiteen ja kulttuurin tilasto- ja tietopohjasta, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, selvitys-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeilla tuetaan taiteen ja kulttuurin toimialan strategisia tavoitteita.

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 549 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 60 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Taiteen ja kulttuurin hankkeet (siirto momentilta 29.80.52) 540
Tekijänoikeusneuvoston ym. selvitysten kulut (siirto momentilta 29.80.52) 69
Yhteensä 609

2024 talousarvio 609 000

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 10 013 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin, kirjastojen toiminnan kehittämiseen, yleisille kirjastoille tuotettaviin valtakunnallisiin palveluihin sekä järjestötoimintaan tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen

3) yleisille kirjastoille vähälevikkisten laatukirjallisuuden ja kulttuurilehtien hankinnoista aiheutuviin menoihin

4) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin 2 967 000
Avustukset erityisiin tehtäviin, kirjastojen toiminnan kehittämiseen, yleisille kirjastoille tuotettaviin valtakunnallisiin palveluihin sekä eräille kirjastojärjestöille 5 650 000
Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki ja kulttuurilehtien tilaustuki kirjastoille 976 000
Valtionavustus vangeille järjestettäviin kirjastopalveluihin 200 000
Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan 220 000
Yhteensä 10 013 000

Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.

Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.

Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja

2021
toteutuma
2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
         
Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta 280 291 292 292
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta 24 22 22 22
Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,7 0,7 0,7 0,7
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia 1 993 2 399 2 400 2 400
Fyysiset käynnit, kpl/asukas 5,9 7,4 9,0 9,0
Verkkokäynnit, kpl/asukas1) 9,6 7,9 7,9 7,9
Lainaukset, kpl/asukas 13,9 14,6 16 16
Toimintakustannukset, euroa/asukas 60 61,9 61 61

1) Verkkokäyntien osalta on huomioitava, että vuoden 2022 verkkokäyntien määrä ei ole enää vertailukelpoinen aiempien vuosien tilastojen kanssa. Traficomin uuden 13.9.2021 evästeohjeistuksen käyttöönoton myötä myös kirjaston verkkopalveluiden kävijätilastoihin tallentuu huomattavasti aiempaa vähemmän kävijöitä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Avustukset yleisten kirjastojen kehittämiseen, venäjänkieliseen kirjastotehtävään sekä eräille kirjastojärjestöille (siirto momentilta 29.80.52) 4 750
Indeksitarkistus (3,0 %) 87
Valtionavustus vangeille järjestettäviin kirjastopalveluihin (siirto momentilta 25.40.01) 200
Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki ja kulttuurilehtien tilaustuki kirjastoille (siirto momentilta 29.80.52) 976
Yhteensä 6 013

2024 talousarvio 10 013 000
2023 I lisätalousarvio 200 000
2023 talousarvio 4 000 000
2022 tilinpäätös 4 894 000

31. Valtionosuus ja -avustus esittävän taiteen ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 158 993 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 3 000 000 euroa esittävän taiteen harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on esittävällä taiteella enintään 3 967 ja museoilla enintään 1 295.

Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on musiikilla 58 864 euroa, muulla esittävällä taiteella 67 355 euroa ja museoilla 85 874 euroa henkilötyövuotta kohden.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Esittävän taiteen valtionosuus 101 650 000
Museoiden valtionosuus 54 343 000
Valtionosuusuudistukseen liittyvät valtionavustukset esittävän taiteen vapaan ammattilaiskentän kehittämiseen (enintään) 3 000 000
Yhteensä 158 993 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Esittävän taiteen valtionosuudet (siirto momentilta 29.80.52) 40 094
Indeksitarkistus (3,0 %) 5 173
Luova Eurooppa (siirron palautus momentilta 29.01.02) 295
Matkustusmenosäästö (siirron palautus momentilta 29.80.52) 33
Museoiden valtionosuudet (siirto momentilta 29.80.52) 22 885
Määräytymisperusteiden tarkentuminen 12
Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoiminen -50 610
Yhteensä 17 882

2024 talousarvio 158 993 000
2023 talousarvio 141 111 000
2022 tilinpäätös 139 932 232

34. Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 97 406 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 1 210 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

3) enintään 400 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

4) enintään 101 000 euroa taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamiseen liittyvistä selvityksistä ja kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kohdan 4) määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia.

Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on 90,07 euroa opetustuntia kohden.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 96 436 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 970 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvonlisäverollisten toimijoiden kasvu 66
Indeksitarkistus (3,0 %) 2 953
Yhteensä 3 019

2024 talousarvio 97 406 000
2023 talousarvio 94 387 000
2022 tilinpäätös 90 441 863

40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.


2024 talousarvio 252 000
2023 talousarvio 252 000
2022 tilinpäätös 85 815

41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 27 648 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 16 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja e-lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta ja e-lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.


2024 talousarvio 27 648 000
2023 talousarvio 27 648 000
2022 tilinpäätös 26 648 000

50. Avustukset taiteen ja kulttuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 99 114 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämiseen

2) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009), valtionavustuslain (688/2001) ja kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (166/2019) 6 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen

3) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetun lain (1174/2018) nojalla sekä Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuviin menoihin

4) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen tarkoitettuihin valtionavustuksiin

5) Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnitteluun sekä toiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen tarkoitettuihin valtionavustuksiin

6) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen tarkoitettuihin valtionavustuksiin

7) näyttelypalkkioavustusten maksamiseen ja toimeenpanosta aiheutuviin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

8) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta ja kulttuurimatkailun edistämisestä aiheutuviin menoihin sekä enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

9) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoimintaa koskevien menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin.

Määrärahasta on varattu 3 000 000 euroa menojen ja avustusten maksamiseen kulttuurin ja luovien alojen yrityksille, yhteisöille ja toimijoille innovatiivisten palvelujen sekä tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa sekä enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen määräaikaisiin investoinnin hallinnointi-, koordinointi- ja asiantuntijatehtäviin.

Selvitysosa:Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyvä rakennetuki (RRF pilari3) toteuttaa Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitetta vauhdittaa kriisistä eniten kärsineiden alojen eli matkailun, luovan talouden ja tapahtuma-alan innovatiivista ja tutkimustietoa hyödyntävää uudistumista, toipumista ja kestävää kasvua. Sillä vahvistetaan luovaa taloutta, tuotteiden ja palveluiden uusiutumista, digitalisaation edistymistä sekä työn tuottavuutta. Tavoitteena on, että luoville aloille syntyy 10 000 uutta työpaikkaa ja luovien alojen BKT-osuus nousee merkittävästi nykyisestä 3,5 %:sta vuoteen 2026 mennessä.

Rakennetuella tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen yrityksiä, yhteisöjä sekä muita taide- ja kulttuurialan toimijoita niin, että ne voivat sopeutua koronapandemian vaikutuksiin sekä pystyvät kehittämään ja ottamaan käyttöön muuttuneisiin ja vaikeasti ennakoitaviin olosuhteisiin sopivia innovatiivisia palveluja sekä tuotanto- ja toimintamalleja toimialojen elvyttämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Suuri osa luovista sisällöistä jaetaan ja kulutetaan digitaalisten alustojen kautta ja luovan osaamisen käyttö palveluna liittyy usein digitaalisten konseptien toteuttamiseen. Digitalisaatio parantaa kulttuuri- ja luovan alan toimijoiden mahdollisuuksia kilpailla Euroopan ja maailman markkinoilla. Tukien myöntämisen ehtoihin sisällytetään merkittävässä määrin digitaalisuutta edistäviä kriteereitä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1) Opetus- ja kulttuuriministeriö 69 880 000
Luova työ, tuotanto ja jakelu 40 860 000
Elokuvataide ja muu kuvaohjelmatuotanto 25 461 000
Esittävä taide, kirjallisuus, visuaalinen ja rakennustaide sekä muotoilu 2 405 000
Kulttuurivienti ja kansainvälinen yhteistyö 9 141 000
Tekijänoikeusjärjestelmän sekä luovan alan tuotteiden ja palveluiden kehittäminen 853 000
Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuki (RRF pilari3) 3 000 000
   
Osallisuus, kulttuuritoiminta ja -palvelut 19 179 000
Taide- ja kulttuurialan valtakunnalliset yhteisöt 10 021 000
Valtakunnalliset taide- ja kulttuurifestivaalit 2 368 000
Lastenkulttuuri 2 196 000
Kuntien kulttuuritoiminta 1 272 000
Saamelainen kulttuuri 522 000
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 2 800 000
   
Kulttuurin perusta ja jatkuvuus 9 841 000
Museot ja kulttuuriperintö 2 208 000
Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelu ja valmistelu 400 000
Kulttuuritilojen investoinnit 6 178 000
Taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus ja erityishankkeet 1 055 000
   
2) Taiteen edistämiskeskus 24 714 000
Luova työ, tuotanto ja jakelu 19 142 000
Elokuvataide 663 000
Esittävä taide (musiikki, tanssi, teatteri ja sirkus) 9 324 000
Kirjallisuus, taidejournalismi ja kulttuurilehdet 1 178 000
Visuaalinen taide, rakennustaide sekä muotoilu 3  942 000
Rakentamisen prosenttiperiaate 500 000
Residenssi- ja monitaide, taidepalkinnot ja alueiden taideapurahat 3 535 000
   
Osallisuus, kulttuuritoiminta ja -palvelut 5 222 000
Kulttuuriin osallistumisen ja saavutettavuuden, kulttuurihyvinvoinnin sekä kulttuurin moninaisuuden edistämiseen 2 909 000
Taide- ja kulttuuritapahtumat ja lastenkulttuuri 2 313 000
   
3) Museovirasto 4 548 000
Luova työ, tuotanto ja jakelu 1 190 000
Näyttelypalkkiot 1 000 000
Kulttuurimatkailun edistäminen 190 000
   
Kulttuurin perusta ja jatkuvuus 3 358 000
Museot ja kulttuuriperintökohteet 2 629 000
Museo- ja kulttuuriperintöalan yhteisöt 304 000
Kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpano 425 000
   
4) Kansallinen audiovisuaalinen instituutti 322 000
Kulttuurin perusta ja jatkuvuus  
Mediakasvatuksen ja -lukutaidon edistäminen 322 000
Yhteensä 99 114 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 98 444 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 670 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelu sekä toiminnan valmistelu ja käynnistäminen 100
Erä- ja luontokulttuurimuseon suunnittelu -300
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke 1 200
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin jakamat avustukset (siirto momentilta 29.80.52) 238
Kertaluonteisten erien poistuminen -4 690
Kertamenon poistuminen (Turun tuomiokirkon peruskorjaus) -4 000
Mediakasvatuksen avustuksen siirto (siirto momentilta 29.01.14) 84
Momentin 29.80.53 rakenteellisen vajeen kattaminen (siirto momentille 29.80.53) -530
Museoviraston jakamat avustukset (siirto momentilta 29.80.52) 3 244
Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamat avustukset (siirto momentilta 29.80.52) 62 859
Rakennetuki kulttuuri- ja luovien alojen yrityksille ja yhteisöille (RRF pilari3) -6 000
Suomen Kansallisoopperan ja -baletin tilat (siirto momentille 29.80.53) -800
Taiteen edistämiskeskuksen jakamat avustukset (siirto momentilta 29.80.52) 22 945
Yhteensä 74 350

Momentin nimike on muutettu.

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 99 114 000
2023 I lisätalousarvio 3 800 000
2023 talousarvio 24 764 000
2022 tilinpäätös 90 141 000

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 955 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin

3) enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) 14 317 000
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset 3 100 000
Kuvataiteen tekijöiden apurahat (enintään) 960 000
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl) 578 000
Yhteensä 18 995 000

Taiteilija-apurahan suuruus on 2 153,24 euroa/kk ajalla 1.1.—29.2.2024 ja 2 196,31 euroa/kk ajalla 1.3.—31.12.2024. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä. Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuvataiteen tekijöille suoritettavat apurahat (siirto momentilta 29.80.52) 960
Palkkausten tarkistukset 739
Yhteensä 1 699

2024 talousarvio 18 955 000
2023 talousarvio 17 256 000
2022 tilinpäätös 16 678 428

(52.) Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arpajaisveron alentamisen vaikutus -18 138
Avustukset yleisten kirjastojen kehittämiseen, venäjänkieliseen kirjastotehtävään sekä eräille kirjastojärjestöille (siirto momentille 29.80.30) -4 750
Esittävän taiteen valtionosuudet (siirto momentille 29.80.31) -40 094
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin jakamat avustukset (siirto momentille 29.80.50) -238
Kansallisgalleria (siirto momentille 29.80.56) -13 465
Kertamenon poistuminen -4 700
Kuvataiteen tekijöille suoritettavat apurahat (siirto momentille 29.80.51) -960
Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointi ja kansallinen vastinrahoitus (siirto momentille 29.01.02) -291
Matkustusmenosäästö (siirron palautus momentille 29.80.31) -33
Momenttirakenneuudistus (siirto momentille 29.01.29) -282
Museoiden valtionosuudet (siirto momentille 29.80.31) -22 885
Museoviraston jakamat avustukset (siirto momentille 29.80.50) -3 244
OKM:n käytettäväksi taiteen ja kulttuurin hankkeisiin (siirto momentille 29.80.21) -540
Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamat avustukset (siirto momentille 29.80.50) -62 859
Parlamentaarisesti sovittu taso 63 324
Suomen Kansallisoopperan Säätiö (siirto momentille 29.80.56) -38 197
Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö (siirto momentille 29.80.56) -11 391
Taiteen edistämisen henkilöstön (määräaikaiset enintään 42 henkilöä) palkkausmenot ja muut yleiskustannukset (siirto momentille 29.01.10) -2 270
Taiteen edistämiskeskuksen jakamat avustukset (siirto momentille 29.80.50) -22 945
Tekijänoikeusneuvoston ym. selvitysten kulut (siirto momentille 29.80.21) -69
Tuottoarvion muutos 2 267
Valtion julkisten rakennusten taidehankinnat ja valtion taidekokoelman hoito (siirto momentille 29.80.72) -944
Veikkaus Oy:n tuottoennusteen muutos 3 627
Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki ja kulttuurilehtien tilaustuki kirjastoille (siirto momentille 29.80.30) -976
Yhteensä -180 053

2023 talousarvio 180 053 000
2022 tilinpäätös 159 466 640

53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 28 909 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen valtion omistamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää 14:n valtakunnallisesti merkittävän taide- ja kulttuurilaitoksen tilakustannusten avustamiseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen tilakustannukset 2 458 000
Muut tilakustannukset 26 451 000
Yhteensä 28 909 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallisgalleria ja Museoviraston yhteinen kokoelmahanke 830
Momentin 29.80.53 rakenteellisen vajeen kattaminen (siirto momentilta 29.80.50) 530
Suomen Kansallisoopperan tilahankkeet (siirto momentilta 29.80.50) 800
Yhteensä 2 160

2024 talousarvio 28 909 000
2023 talousarvio 26 749 000
2022 tilinpäätös 24 532 869

55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa Europeanaa

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin

6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin

7) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 2 190 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 110 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Pitkäaikaissäilytettävän aineiston lisääntyminen, Finna-palvelun lisääntynyt käyttö ja kulttuuriperinnön digitointi 100
Yhteensä 100

2024 talousarvio 2 300 000
2023 talousarvio 2 200 000
2022 tilinpäätös 2 100 000

56. Valtionrahoitus kansallisten taidelaitosten toimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 65 198 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille annetun lain (942/2022) mukaiseen rahoitukseen.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Kansallisgalleria 13 923 000
2. Suomen Kansallisteatteri 11 779 000
3. Suomen Kansallisooppera ja -baletti 39 496 000
Yhteensä 65 198 000

Selvitysosa:Kansallisgalleria vastaa Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta ja kartuttamisesta, harjoittaa näyttelytoimintaa ja muuta taidemuseotoimintaa sekä osallistuu asiantuntijana taidemuseoalan kehittämiseen. Kansallisgalleriaan kuuluvia museoita ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Tehtävänä on vahvistaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä sekä kuvataiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Suomen Kansallisteatteri ylläpitää teatteria, harjoittaa teatteritoimintaa sekä kehittää ja vaalii teatteritaidetta. Tehtävänä on erityisesti kotimaisen teatteritaiteen edistäminen, korkeatasoisen teatteritaiteen esittäminen eri yleisöryhmille koko maassa sekä teatteritaiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen.

Suomen kansallisooppera ja -baletti ylläpitävät ooppera- ja balettiteatteria sekä harjoittavat, vaalivat ja kehittävät ooppera- ja balettitaidetta. Tehtävänä on erityisesti kotimaisen ooppera- ja balettitaiteen edistäminen, korkeatasoisen ooppera- ja balettitaiteen esittäminen eri yleisöryhmille koko maassa sekä ooppera- ja balettitaiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksitarkistus (3,4 %) 2 145
Kansallisgalleria (siirto momentilta 29.80.52) 13 465
Suomen Kansallisoopperan Säätiö (siirto momentilta 29.80.52) 38 197
Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö (siirto momentilta 29.80.52) 11 391
Yhteensä 65 198

2024 talousarvio 65 198 000

72. Kansallisgallerian ja valtion taideteostoimikunnan kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 683 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansallisgallerian ja valtion taideteostoimikunnan kokoelmiin tehtävistä taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisiin valtion taideteostoimikunnan toiminnasta sekä kokoelman ylläpidosta ja turvaamisesta aiheutuviin menoihin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen 739 000
2. Valtion julkisten rakennusten taidehankinnat, valtion taideteostoimikunnan kokoelman hoito ja valtion taideteostoimikunnan toiminta 944 000
Yhteensä 1 683 000

Käyttösuunnitelman kohdan 2) määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi 1 010 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 673 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen erän poistuminen -100
Valtion julkisten rakennusten taidehankinnat ja valtion taidekokoelman hoito (siirto momentilta 29.80.52) 944
Yhteensä 844

Momentin nimike on muutettu.


2024 talousarvio 1 683 000
2023 talousarvio 839 000
2022 tilinpäätös 839 000

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 249 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen sekä museolaivojen korjaamisesta ja kunnossapidosta aiheutuviin menoihin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Museovirasto 1 149 000
2. Suomenlinnan hoitokunta 2 100 000
Yhteensä 3 249 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2024 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi 14 669 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 1 580 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määräaikaisen menon päättyminen -1 000
Seurasaaren museorakennusten ja museolaivojen kestävä kunnossapito 200
Yhteensä -800

2024 talousarvio 3 249 000
2023 talousarvio 4 049 000
2022 tilinpäätös 3 899 000

(89.) Rahoitus Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiölle ja kiinteistöosakeyhtiölle (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2023 talousarvio 2 000 000
2022 tilinpäätös 4 973 000

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 40 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.


2024 talousarvio 40 000
2023 talousarvio 40 000
2022 tilinpäätös