Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2024

20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutusPDF-versio

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Ammatillisella koulutuksella turvataan osaavan työvoiman saatavuus työntekijäammateissa, tuetaan alueiden elinvoimaa ja osaamistasoa, edistetään työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä parannetaan kansainvälistä kilpailukykyä. Opiskelijoille varmistetaan riittävät ammatilliset ja sivistykselliset valmiudet sekä työelämätaidot siirtyä opintojen jälkeen työelämään tai jatko-opintoihin.
  • — Lukiokoulutuksella tuetaan väestön koulutus- ja osaamistason nousua tuottamalla opiskelijoille laaja-alainen yleissivistys, korkeatasoiset valmiudet jatko-opintoihin sekä yleisiä pohjavalmiuksia työelämään ja jatkuvaan oppimiseen.
  • — Tutkintokoulutukseen valmentavalla koulutuksella (TUVA) mahdollistetaan joustava siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen tutkintokoulutukseen oppivelvollisuutta suorittamalla. Oppivelvollisuusikäisten lisäksi TUVA-koulutuksella parannetaan myös muiden väestöryhmien, kuten maahanmuuttajien ja aikuisopiskelijoiden opiskeluvalmiuksia.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Toisen asteen koulutuksen yhteiset toiminnalliset tavoitteet
  • — Oppimisen tukea ja opinto-ohjausta vahvistetaan ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa kehittämällä toisen asteen koulutukseen, mukaan lukien TUVA-koulutus selkeä ja saumaton oppimisen tuen järjestelmä, jonka avulla sujuvoitetaan nivelvaiheen koulutusvalintoja, parannetaan opiskelijoiden edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen ja vahvistetaan opiskelijoiden hyvinvointia.
  • — Erityisen tuen ja erityisopetuksen kokonaisuutta nivelvaiheen ja toisen asteen koulutuksessa selkiytetään ja kehitetään siten, että opiskelijat ohjautuvat tarpeidensa mukaiseen koulutukseen, opiskelijoiden oikeus erityiseen tukeen tai erityisopetukseen turvataan ja heidän yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet toteutuvat.
  • — Vahvistetaan maahanmuuttajien kielikoulutusta ja -polkua toisen asteen koulutuksessa ja sen nivelvaiheissa.
  • — Kehitetään toisen asteen koulutuksen opiskelijalähtöisyyttä ja opintojen henkilökohtaistamista. Koulutuksen järjestäjät kehittävät ja ottavat käyttöön yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista tukevia pedagogisia toimintamalleja ja ohjauspalvelujen malleja sekä niitä tukevia digitaalisia ratkaisuja, jotka parantavat toiminnan vaikuttavuutta.
  • — Koulutukseen hakeutumista ja pääsyä tehostetaan jatkuvan haun väylää ja digitaalisia palveluita kehittämällä. Yhteishaun avulla turvataan perusopetuksen päättävien oppivelvollisten välitön sijoittuminen jatko-opintoihin.
  • — Edistetään ajasta ja paikasta riippumatonta oppimista, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien digitaitojen ja -osaamisen oppimista sekä koulutuksen järjestäjien kyvykkyyttä. Toteutetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen digitalisaation kehittämisohjelmaa.
Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) toiminnalliset tavoitteet
  • — Edistetään opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia suorittaa TUVA-koulutuksessa joustavasti ammatillisia opintoja, lukio-opintoja sekä korottaa perusopetuksen arvosanoja.
  • — Yhdenmukaistetaan eri koulutusmuotojen opiskelijoiden TUVA-koulutuksessa saamia palveluja ja tukea.
  • — Turvataan vaativan erityisen tuen järjestämisen edellytykset TUVA-koulutuksessa.
  • — Lisätään koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä ja koulutuksen hankintaa TUVA-koulutuksen järjestämisessä.
  • — Laaditaan kokonaisselvitys TUVA-koulutuksen toimivuudesta, minkä perusteella arvioidaan koulutuksen sisällön, enimmäiskeston ja järjestäjäverkon muutostarpeita sekä tarvetta TUVA-koulutuksen erilaisten rahoitusmallien yhtenäistämiselle.
Ammatillisen koulutuksen toiminnalliset tavoitteet
  • — Laadukkaan ammatillisen koulutuksen tarjonta turvataan maan eri osissa ja molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksen järjestäjät huolehtivat ensisijaisesti oman toiminta-alueensa väestön osaamistarpeista turvaten erityisesti oppivelvollisten ja muiden vailla toisen asteen tutkintoa olevien koulutuspalvelut sekä tarjoten riittävästi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia alueen työikäiselle väestölle. Jatkuvaa oppimista suunnataan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen sekä tutkinnon osien suorittamiseen.
  • — Rahoitusjärjestelmää kehitetään kannustamaan laadukkaan ja riittävästi lähiopetusta sisältävän tutkintokoulutuksen järjestämiseen oppivelvollisille ja muille vailla tutkintoa oleville sekä ensisijaisesti tutkintoa tai tutkinnon osaa pienempien osaamiskokonaisuuksien tarjoamiseen tutkinnon jo suorittaneille osaamistaan täydentäville aikuisille. Rahoitusmallia uudistetaan palkitsemaan nykyistä enemmän opintosuorituksista ja valmistumisesta sekä koulutuksen jälkeisestä työl­listymisestä ja jatko-opintoihin siirtymisestä. Vaikuttavuusrahoituksen mittaristoa kehitetään ja seurantajaksoa ajantasaistetaan.
  • — Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausta ja lupasäätelyä uudistetaan järjestäjäneutraliteetti varmistaen ja ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen erityispiirteet huomioiden.
  • — Englanninkielisten ammatillisten opintosisältöjen tarjontaa lisätään varmistaen samalla mahdollisuus kotimaisten kielten riittävään opiskeluun.
  • — Mahdollistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjille tutkintoon johtavan koulutuksen myyminen markkinoilla vastaavalla tavalla kuin korkeakoulutuksessa.
  • — Työpaikkojen roolia keskeisenä oppimisympäristönä vahvistetaan ja riittävän työpaikkaohjauksen määrä varmistetaan erityisesti oppivelvollisuuskoulutuksessa.
  • — Varmistetaan, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on toimiva laadunvarmistus, joka tukee koulutusta ja osaamisen arviointia.
Lukiokoulutuksen toiminnalliset tavoitteet
  • — Laadukas, monipuolinen ja saavutettava lukiokoulutus turvataan maan eri osissa ja molemmilla kansalliskielillä.
  • — Valmistellaan lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistusta, jonka tavoitteena on rahoitusmalli, jolla kyetään vastaamaan nykyistä paremmin lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Pienten lukioiden lisä uudistetaan tukemaan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista.
  • — Jatketaan lukiokoulutuksen toimintakulttuurin uudistamista ja oppimisympäristöjen monipuolistamista.
  • — Ylioppilastutkintoa kehitetään turvaamaan lukiokoulutuksen laatua. Tutkinnon järjestämisessä otetaan huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutukset. Käynnistetään ylioppilastutkinnon digitaalisen koejärjestelmän uudistaminen ja valmistellaan kielitaidon suullisen osaamisen arvioinnin sisällyttämistä osaksi ylioppilastutkintoa.
  • — Englanninkielisen lukio-opetuksen tarjontaa vahvistetaan ja mahdollistetaan englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen tiukasti rajatuin kriteerein.
  • — Valmistellaan lukiodiplomeille valtakunnallinen kriteeristö ja mahdollistetaan yhden pakollisen ylioppilaskokeen korvaaminen lukiodiplomilla.
  • — Selvitetään lukiolain mukaisesti erityisten koulutustehtävien ja niihin sisältyvien valtakunnallisten kehittämistehtävien edellytysten toteutumista. Tulosten pohjalta arvioidaan järjestelmän kehittämistarpeet.
Tunnusluvut ja määrälliset tavoitteet

Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) määrällisten tavoitteiden seurantaindikaattoreita kehitetään vaiheittain osana toiminnanohjaus- ja rahoitusjärjestelmien uudistamista.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen uudet opiskelijat

  2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
               
Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat1)              
Perustutkintokoulutus2) 74 118 79 236 81 047 82 812 82 125 82 000 82 000
— tavoitteena koko tutkinnon suorittaminen 64 818 65 643 66 575 67 194 66 087 65 500 65 000
— tavoitteena tutkinnon osan/osien suorittaminen3) 9 630 13 956 14 847 15 884 16 248 16 500 17 000
Ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutus2) 33 694 34 614 35 901 37 593 36 996 37 500 37 500
— tavoitteena koko tutkinnon suorittaminen 28 436 28 185 19 049 30 612 29 805 30 000 30 000
— tavoitteena tutkinnon osan/osien suorittaminen3) 5 296 6 495 6 692 7 110 7 308 7 500 7 500
Valmentavat koulutukset4) 6 435 6 540 6 171 7 034 8 571 9 000 9 000
Muu ammatillinen koulutus 2 328 15 624 10 191 9 801 6 252 6 000 6 000
               
Lukiokoulutuksen uudet opiskelijat              
Tutkintokoulutus 38 103 39 984 39 042 37 518 37 380 38 000 38 500
— nuorten oppimäärä 32 289 34 176 33 642 33 111 33 369 33 700 33 700
— aikuisten oppimäärä 5 190 5 025 4 623 3 606 3 216 3 500 4 000
— ulkomainen tutkinto 624 783 777 801 795 800 800
Aineopiskelijat 8 421 9 657 9 942 4 932 2 046 2 500 3 000
Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus5) 210 171 180 183 273 350 350

1) Opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat.

2) Alaryhmittelyjä ei voi suoraan laskea yhteen kalenterivuoden aikana tapahtuvien muutosten takia. Summaluvuista on poistettu päällekkäisyydet.

3) Sisältää myös tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien uudet opiskelijat.

4) Sisältää ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kautta rahoitettavan tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA). Vuosina 2018—2022 lukuihin sisältyy ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA).

5) Sisältää lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän kautta rahoitettavan tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA). Vuosina 2018—2022 lukuihin sisältyy lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA).

Ammatilliset perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä ylioppilastutkinnot

  2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
               
Ammatilliset tutkinnot yhteensä1) 63 578 63 893 61 269 65 012 64 917 66 500 67 500
Perustutkinnot 47 889 45 752 42 009 43 239 43 026 44 000 45 000
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 15 689 18 141 19 260 21 773 21 891 22 500 22 500
               
Ylioppilastutkinnot yhteensä 30 876 29 616 29 913 30 456 30 967 31 000 31 000
Ylioppilastutkinnot, pl. ulkomaiset tutkinnot 30 366 29 091 29 376 29 811 30 267 30 300 30 300
Ulkomaiset tutkinnot 510 525 537 645 700 700 700

1) Opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen ammatillisen koulutuksen tutkinnot.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)

  2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
toteutuma
2023
toteutuma
2024
arvio
               
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät yhteensä2) 165 161 151 149 138 135 135
— kuntajärjestäjät 9 9 9 9 8 8 8
— kuntayhtymäjärjestäjät 35 34 33 33 33 33 33
— yksityiset järjestäjät 121 118 109 107 97 94 94
               
Lukiokoulutuksen järjestäjät yhteensä3) 257 257 257 257 257 257 257
— kuntajärjestäjät 217 217 217 217 217 217 217
— kuntayhtymäjärjestäjät 6 6 6 6 6 6 6
— yksityiset järjestäjät 34 34 34 34 34 34 34

1) Ammatillisen koulutuksen järjestäjät 1.1. ja lukiokoulutuksen järjestäjät 20.9. -tilanteen mukaisesti

2) Lisäksi yksi valtion oppilaitos

3) Lisäksi valtion oppilaitoksia kolme ja seitsemään eri yliopistoon kuuluvia harjoittelukouluja kahdeksan.

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.

Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa.

Toiminnan tunnuslukuja

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
tavoite
       
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus      
Koulutettavien määrä 4 537 4 000 4 600
Saamelaisalueen koulutuskeskus      
Opiskelijavuosimäärä, ammatillinen koulutus 121 140 140
Opiskelijatyöpäivien määrä, saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutus 4 670 6 800 6 800
Opiskelijatyöpäivien määrä, lyhytkoulutus 6 279 5 000 5 000

Henkilötyövuodet

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
tavoite
       
Saamelaisalueen koulutuskeskus 61 65 63
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus 27 27 27
Yhteensä 88 92 90

Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 1 359 1 200 1 300
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 3 266 3 010 3 010
— osuus yhteiskustannuksista 1 532 1 450 1 450
Kustannukset yhteensä 4 798 4 460 4 460
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 439 -3 260 -3 160
Kustannusvastaavuus, % 28 27 29
       
Hintatuki 2 380 2 400 2 400
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % 78 81 83

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Saamelaisalueen koulutuskeskus 5 421 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki 2 400 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot 1 129 000
Yhteensä 8 950 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 10 930 10 780 10 950
Bruttotulot 1 900 2 163 2 000
Nettomenot 9 030 8 617 8 950
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 999    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 472    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Oppivelvollisuuden laajentaminen 4
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimitilojen keskittäminen Inariin (siirto momentilta 29.20.21) 75
Valtorin tuotteistettujen palveluiden tietoturva (Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus) 3
Valtorin tuotteistettujen palveluiden tietoturva (Saamelaisalueen koulutuskeskus) 6
Palkkausten tarkistukset 245
Yhteensä 333

2024 talousarvio 8 950 000
2023 talousarvio 8 617 000
2022 tilinpäätös 8 503 000

21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 23 137 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen

3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin

5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

6) enintään 5 000 000 euroa ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen järjestelmän kehittämisestä ja käyttöönotosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

7) enintään 5 000 000 euroa lukiokoulutuksen rahoitusmallin uudistamisesta ja oppimisen tuen vahvistamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

8) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen strategisia tavoitteita.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 18 510 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 4 627 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Henkilöstövoimavarojen siirto (-1 htv) (siirto momentille 29.01.01) -84
Oppimisen tuen järjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto ammatilliseen koulutukseen (HO 2023) 5 000
Rahoitusmallin uudistaminen ja oppimisen tuen vahvistaminen lukiokoulutuksessa (HO 2023) 5 000
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimitilojen keskittäminen Inariin (siirto momentille 29.20.01) -75
Yhteensä 9 841

2024 talousarvio 23 137 000
2023 I lisätalousarvio 4 600 000
2023 talousarvio 13 296 000
2022 tilinpäätös 23 410 000

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 097 081 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 1 049 412 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille

2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin

3) 1 536 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.

Kohdassa 1) tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 180 700 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 100 opiskelijavuotta.

Selvitysosa:Opetusmetsämallissa Metsähallitus tekee 14 ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa vastikkeellisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimuksen mukaan puun myyntitulot tuloutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien sijaan Metsähallitukselle ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Ammatillisen koulutuksen määräraha yhteensä (ei sisällä arvonlisävero- eikä opetusmetsäkompensaatioita) 2 196 536 000
— Laskennallisen rahoituksen osuus yhteensä 2 181 536 000
    josta perusrahoituksen osuus 1 527 075 000
    josta suoritusrahoituksen osuus 436 307 000
    josta vaikuttavuusrahoituksen osuus 218 154 000
— Strategiarahoituksen osuus (0,68 % ammatillisen koulutuksen määrärahasta) 15 000 000
Kuntien rahoitusosuus -1 147 124 000
Arvonlisäverokompensaatiot yhteensä 46 133 000
— Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneista kustannuksista 45 133 000
— Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle korvattava kunnan tai kuntayhtymän luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettava arvonlisävero 1 000 000
Kompensaatio ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti 1 536 000
Yhteensä 1 097 081 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV -kompensaation tarkentuminen 3 224
Ammatillisen koulutuksen indeksi (3,4 %) 33 965
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (hoiva-avustajakoulutuksen lisääminen) -7 800
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (ukrainalaisille pakolaisille järjestettävä ammatillinen koulutus ja TUVA-koulutus) -8 000
Opiskelijavuosien lisääminen lähihoitajien koulutukseen hoitajamitoituksen muutokseen varautumiseksi -13 500
Oppivelvollisuuden laajentaminen 5 796
Vuoden 2022 ammatillisen koulutuksen indeksin tarkistus 39 993
Yhteensä 53 678

2024 talousarvio 1 097 081 000
2023 talousarvio 1 043 403 000
2022 tilinpäätös 1 046 762 940

35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 307 710 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen lukiokoulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen

2) enintään 1 775 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti lukiokoulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä lukioiden kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) 853 831 000
— kunnallinen tutkintokoulutus, nuorten oppimäärä (90 950 * 8 057,62 €) 732 841 000
— yksityinen tutkintokoulutus, nuorten oppimäärä (9 230 * 8 135,43 €, sis. alv.) 75 090 000
— kunnallinen tutkintokoulutus, aikuisten oppimäärä (4 820 * 4 750,43 €) 22 897 000
— yksityinen tutkintokoulutus, aikuisten oppimäärä (1 570 * 4 883,97 €, sis. alv.) 7 668 000
— kunnallinen tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (180 * 9 369,80 €) 1 687 000
— yksityinen tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (50 * 9 719,30 €, sis. alv.) 486 000
— erityisen koulutustehtävän lisärahoitus (1,55 % kokonaiskustannuksista) 13 162 000
Kuntien rahoitusosuus -547 896 000
Valtionavustukset 1 775 000
Yhteensä 307 710 000

Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)

   
Lukiokoulutus 8 008,38 euroa/opiskelija

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 10 970 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (ukrainalaisille pakolaisille järjestettävä lukiokoulutus ja TUVA-koulutus) -500
Opiskelijamääräarvion muutos 5 566
Oppivelvollisuuden laajentaminen 13 918
Vailla kotikuntaa olevien määrän kasvu 278
Valtionosuuden indeksikorotus (3,0 %) 9 303
Valtionosuuden määräytymisperusteiden muutokset 739
Yhteensä 29 304

2024 talousarvio 307 710 000
2023 talousarvio 278 406 000
2022 tilinpäätös 257 161 918