Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2024

10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyöPDF-versio

Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet varhaiskasvatukselle, esi- ja perusopetukselle ja vapaalle sivistystyölle ovat:

  • — Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, oppimistulokset parantuvat ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee.
  • — Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön perusta säilyy vahvana ja toimintakykyisenä.
  • — Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimus- ja arviointihankkeilla.

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, oppimistulokset parantuvat ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on tutkittuun tietoon ja vahvaan pedagogiikkaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Varhaiskasvatusta ja esi- ja perusopetusta kehitetään lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Varhaiskasvatusta toteutetaan laadukkaasti siten, että lasten kehitystä ja oppimista sekä heidän hyvinvointiaan edistetään kokonaisvaltaisesti ja tuen kokonaisuutta kehitetään edelleen.
  • — Esi- ja perusopetus toteutetaan tasa-arvoisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen läpäisy entisestään paranee.
  • — Edistetään oppijoiden hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi.
  • — Edistetään lasten tunnetaitojen ja osallisuuden vahvistamista varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa.
  • — Edistetään jatkuvan oppimisen periaatteita vapaassa sivistystyössä kehittämällä yksilöityjä koulutusratkaisuja aikuisille, joilla on puutteita perustaidoissa.

OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2009—2018 ja tavoitteet 2022—2025

  2009
toteutuma
2012
toteutuma
2015
toteutuma
2018
toteutuma
2022
tavoite
20251)
tavoite
             
Lukutaito 536 524 526 520 530—550 530—550
Matematiikka 541 519 511 507 530—550 530—550
Luonnontiede 554 546 531 522 530—550 530—550

1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019, 2023 ja 2026.

Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin: PISA-tutkimuksen pääalueen pistemäärän muutos sosioekonomisen kertoimen (ESCS1)) kasvaessa yhdellä keskihajonnalla1)

  2009
toteutuma
2012
toteutuma
2015
toteutuma
2018
toteutuma
20223)
tavoite
20253)
tavoite
             
Pääalue Lukutaito Matematiikka Luonnontiede Lukutaito Matematiikka Luonnontiede
Pistemäärä 29 33 41 38 20—28 20—28

1) ESCS-indeksi (PISA Index of Economic, Social and Cultural Status) sisältää vanhempien ammatit ja koulutuksen sekä perheen varallisuuden.

2) Pistemäärä kuvaa sitä, kuinka paljon suorituspistemäärä keskimäärin muuttuu, kun sosioekonomisen indeksi arvo kasvaa yhden keskihajonnan verran. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä voimakkaampi on sosioekonomisen taustan yhteys suorituksiin.

3) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019, 2023 ja 2026.

Oppilaiden välinen osaamisero PISA-tutkimuksessa (keskihajonta)1)

  2009
toteutuma
2012
toteutuma
2015
toteutuma
2018
toteutuma
20222)
tavoite
20252)
tavoite
             
Lukutaito 86 95 94 100 85—90 85—90
Matematiikka 82 85 82 82 75—80 75—80
Luonnontiede 89 93 96 96 85—90 85—90

1) Mitä suurempi keskihajonta on, sitä suurempi oppilaiden välinen osaamisero on.

2) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019, 2023 ja 2026

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön perusta säilyy vahvana ja toimintakykyisenä

Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää strategista ohjauksen kehittämistä.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Toimialan yleisiä suunnittelu- ohjaus- ja valvontatehtäviä vahvistetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietojohtamista. Varhaiskasvatuksen raportointia kehitetään tietovarannon tietojen pohjalta. Kehitetään varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmää. Toteutetaan esi- ja perusopetuksen oppimistulosten arviointijärjestelmä, jolla vahvistetaan perusopetuksen arvioinnin tietopohjaa.
  • — Edistetään varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietopohjaa, tutkimusta ja tutkimusperustaista päätöksentekoa.
  • — Valmistellaan ja otetaan käyttöön koulutuspoliittisen selonteon mukaisesti peruspalveluiden yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja laatuun, laadun arviointiin sekä väestökehitykseen liittyvää tietotuotantoa ja toimialan strategiseen kehittämiseen liittyviä toimia sekä toteutetaan selvitys- ja tutkimustyötä.
Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat

Tavoitteena on uudistaa varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että esi- ja perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö vastaavat tulevaisuuden haasteisiin.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Toteutettava varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön digitalisaation viitekehys ja sitä tukevat digitaaliset ratkaisut ja arviointikäytänteet edistävät digitalisaation ohjausta ja vaikuttavuutta sekä hallinnonalan ennakointikykyä.
  • — Kehitetään varhaiskasvatus- ja koulutustoimijoiden digitaalisia palveluita ja oppimateriaaleja sekä niiden yhteentoimivuutta, parannetaan oppijoiden medialukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä vahvistetaan kansalaisten digitaalista sivistystä.
  • — Edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa sekä demokratiakasvatusta osana koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria.

Lapsi- ja oppilasmäärät vuosina 2021—2024

  2021
toteutuma
2022
toteutuma
2023
arvio
2024
arvio
         
Varhaiskasvatus1)
229 128 225 000 222 000 221 000
Esiopetus2)
62 974 60 387 52 000 50 000
Perusopetus, vuosiluokat 1—92) 554 041 549 438 550 000 542 000
Aikuisten perusopetus 4 737 4 773 4 800 4 800
Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus3)   357 400 400
Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat 1 762 1 736 1 700 1 700
Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat 9 747 9 952 9 800 9 700
Maahanmuuttajien valmistava opetus 3 509 10 295 10 000 10 000
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) 2 196 2 322 2 300 2 300

1) Vuoden 2022 määrä on muista kohdista poiketen arvio. Arvioissa varhaiskasvatusasteen oletetaan pysyvän vuoden 2021 tasolla.

2) Esi- ja perusopetuksen toteutumat ovat toteutumavuoden syksyn 20.9. toteutumatietoja (kunnat, kuntayhtymät, valtio, yliopistot, yksityiset opetuksen järjestäjät). Esiopetuksen oppilasmäärätoteutumaan 2021—2022 vaikuttaa kyseisinä vuosina käynnissä oleva kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu.

3) Lisäopetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus yhdistyivät 1.8.2022 alkaen yhtenäiseksi nivelvaiheen koulutuskokonaisuudeksi (tutkintokoulutukseen valmentava koulutus). Opiskelijamäärissä on otettu huomioon vain perusopetuksen rahoitusjärjestelmän kautta rahoitettava tutkintokoulutukseen valmentava koulutus.

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 099 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen oppilaitoksina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista ja edistää yhdessä kotikunnan kanssa tuen tarpeessa olevan koulunkäyntiä monialaisella asiantuntijuudella. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.

Oppilasmäärät

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
tavoite
       
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 827 840 857
Suomalais-venäläinen koulu 720 675 675
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 311 316 321
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) 398 400 400
Koulukotien perusopetus 97 98 98
Helsingin eurooppalainen koulu 285 308 313
Yhteensä 2 638 2 637 2 664

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
tavoite
       
Ohjaustoiminta kentällä      
— ohjauskäyntejä 900 1 100 1 100
— ohjauspalveluja käyttäneiden kuntien määrä 221 225 225
Tilapäinen opetus ja kuntoutus      
— tukijaksopäivät 3 182 4 000 4 000
— tukijaksojen oppilaat 592 600 600

Henkilötyövuodet

  2022
toteutuma
2023
arvio
2024
tavoite
       
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 75 76 75
Suomalais-venäläinen koulu 78 79 79
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 516 542 548
Eurooppa-koulut 29 30 30
Helsingin eurooppalainen koulu 58 62 62
Yhteensä 756 789 794
Työtyytyväisyys (1—5) 3,7 4,0 4,0

Valteri-koulun julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 1 125 1 326 1 392
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 3 848 3 611 3 684
— osuus yhteiskustannuksista 2 904 2 500 2 400
Kustannukset yhteensä 6 752 6 111 6 084
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -5 627 -4 785 -4 682
Kustannusvastaavuus, % 17 22 23

Valteri-koulun kunnille tarjoaman julkisoikeudellisen palvelun subventiota on nostettu 50 prosentista 70 prosenttiin vuodesta 2022 alkaen. Muille koulutuksen järjestäjille jää maksettavaksi 70 prosenttia omakustannusarvon mukaisesta palvelun hinnasta.

Helsingin eurooppalaisen koulun julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 727 740 650
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 549 1 357 1 357
— osuus yhteiskustannuksista 1 132 961 961
Kustannukset yhteensä 2 681 2 318 2 318
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 954 -1 578 -1 668
Kustannusvastaavuus, % 27 32 28

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kielikoulut 6 906 000
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 28 099 000
Koulukotien perusopetus 1 213 000
Eurooppa-koulut 2 300 000
Helsingin eurooppalainen koulu 3 581 000
Yhteensä 42 099 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 67 869 60 766 65 182
Bruttotulot 22 616 20 700 23 083
Nettomenot 45 253 40 066 42 099
       
Siirtyneet erät      
— edelliseltä vuodelta siirtyneet 13 126    
— seuraavalle vuodelle siirtyneet 9 701    

Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 518 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun peruskorjaus 340
Valtorin tuotteistettujen palveluiden tietoturva (ESH) 6
Valtorin tuotteistettujen palveluiden tietoturva (HRSK) 7
Valtorin tuotteistettujen palveluiden tietoturva (SVK) 8
Valtorin tuotteistettujen palveluiden tietoturva (Valteri) 46
Palkkausten tarkistukset 1 626
Yhteensä 2 033

2024 talousarvio 42 099 000
2023 talousarvio 40 066 000
2022 tilinpäätös 41 828 000

20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 74 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) OECD:n ja EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

3) tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen

4) 65 228 000 euroa valtionavustuksina varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 a §:n mukaisesti

5) 1 000 000 euroa opetussuunnitelmatyöstä yhden vuosiviikkotunnin lisäämiseksi aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

6) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön toimialan strategisia tavoitteita. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa mm. päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 59 800 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 14 950 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Henkilöstövoimavarojen siirto (-1 htv) (siirto momentille 29.01.01) -80
Kertamenon poistuminen (oppimisvaikeuksien tuki- ja arviointityökalujen kehittäminen) -200
Oppilas- ja opiskeluhuollon mitoitukset (siirto momentille 28.89.31) -200
Tasa-arvon edistäminen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa (HO 2023) 50 000
Yhteensä 49 520

2024 talousarvio 74 750 000
2023 I lisätalousarvio 23 500 000
2023 talousarvio 25 230 000
2022 tilinpäätös 172 439 000

30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 534 419 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 9 583 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen

3) enintään 22 550 000 euroa edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettujen avustusten maksamiseen

4) edellä mainitun lain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

5) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi

6) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen

7) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä aiheutuviin menoihin Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus)  
   
1. Esi- ja perusopetus  
1.1. Perusopetukseen valmistava opetus 90 306 000
1.2. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus 52 290 000
1.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat viisivuotiaat 3 622 000
1.4. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus 3 800 000
1.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen 4 030 000
1.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus 3 922 000
1.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset 59 249 000
1.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset 212 828 000
1.9. Sisäoppilaitoslisä 2 939 000
1.10. Koulukotikorotus 850 000
1.11. Joustavan perusopetuksen lisä 6 000 000
1.12. Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus 8 560 000
1.13. Yksityisten kielikoulujen kaksivuotisessa esiopetuksessa olevat viisivuotiaat 410 000
   
2. Aamu- ja iltapäivätoiminta  
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 50 240 000
   
Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä 499 046 000
   
VALTIONAVUSTUKSET  
   
3. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset (enintään) 9 583 000
3.1. Digitaalisten oppimisympäristöjen, osaamisen, valmiuksien ja pedagogisten käytänteiden kehittämiseen, alueellisen ja yksilöllisen yhdenvertaisuuden tukemiseen, digitalisaation yhteentoimivuuden edistämiseen digitalisaation viitekehystyötä toimeenpanevan kehittämisohjelman toimenpiteillä sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainväliseen toimintaan 3 800 000
3.2. Laajamittainen ja suppea kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta 842 000
3.3. Kerhotoiminnan tukeminen 2 865 000
3.4. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin 2 076 000
   
4. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset 24 750 000
4.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin mukaisiin valtionavustuksiin saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisesti 2 200 000
4.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) 75 000
4.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) 22 475 000
   
5. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset  
5.1. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) 240 000
   
6. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat menot  
6.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen menot 500 000
6.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaiset menot 300 000
   
Valtionavustukset ja menot yhteensä 35 373 000
   
Yhteensä 534 419 000

Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)

   
Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa 7 659,77 euroa/asukas
Aamu- ja iltapäivätoiminta 26,00 euroa/ohjaustunti

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistuminen (avustus turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien lasten varhaiskasvatukseen) -60 000
Kertamenon poistuminen (perusopetukseen valmistava opetus) -72 000
Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen perusopetuksessa ja toisella asteella (siirto momentille 28.89.31) -12 000
Valtionosuuden indeksikorotus (3,0 %) 11 642
Yhteensä -132 358

2024 talousarvio 534 419 000
2023 talousarvio 666 777 000
2022 tilinpäätös 537 422 346

31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 164 053 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle, mistä valtionosuuteen oikeuttavien yksikköjen enimmäismäärän estämättä enintään 15 830 000 euroa 100 prosentin valtionosuutena maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksyttyyn koulutukseen

2) enintään 3 515 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt

  enimmäismäärä yksikkö
     
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 1 464 362 opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 230 940 opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 92 936 opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 31 800 opetustunti

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 3 792 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärästä kansanopistojen ylläpitäjille myönnetään oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen 100 prosentin valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 6 500 000 euroa.

Opetustuntien tai opiskelijaviikkojen enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)

  Valtionosuus Valtionavustus Yhteensä
       
Kansalaisopistot 80 690 000 2 149 000 82 839 000
Kansanopistot 50 252 000 1 166 000 51 418 000
Opintokeskukset 10 643 000 150 000 10 793 000
Kesäyliopistot 3 123 000 50 000 3 173 000
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus 15 830 000 - 15 830 000
Yhteensä 160 538 000 3 515 000 164 053 000

Vapaan sivistystyön valtionosuuksilla ja valtionavustuksilla tuetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutumista. Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat

   
Kansalaisopistot 95,96 euroa/opetustunti
Kansanopistot 308,04 euroa/opiskelijaviikko
Opintokeskukset 168,12 euroa/opetustunti
Kesäyliopistot 164,41 euroa/opetustunti

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansanopistojen opistovuosi-koulutus (HO 2023) 3 000
Kertamenon poistuminen (kotoutumiskoulutus) -1 000
Kustannuspohjan korjaus (opintokeskukset) -697
Määrärahavähennys kansalaisopistot (HO 2023) -12 500
Määrärahavähennys kansanopistot (HO 2023) -2 000
Määrärahavähennys kesäyliopistot (HO 2023) -2 000
Määrärahavähennys opintokeskukset (HO 2023) -7 000
Valtionosuuden indeksikorotus (3,0 %) 4 169
Yhteensä -18 028

2024 talousarvio 164 053 000
2023 talousarvio 182 081 000
2022 tilinpäätös 175 898 716

51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 7 723 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 518 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) 5 937 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön sekä vapaan sivistystyön tutkimuksen yhteistyö- ja tiedotustoimintaan sekä opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan

3) 1 268 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle, Karjalan Liitto ry:lle, Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toiminta 2 195 000
Kotitalousneuvontajärjestöjen toiminta 1 916 000
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoiminta 1 117 000
Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaiset valtionavustukset 518 000
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan sekä vapaan sivistystyön tutkimuksen yhteistyö- ja tiedotustoiminta 709 000
Suomi-koulujen toiminnan tukeminen 429 000
Yleissivistävän koulutuksen järjestöt 271 000
Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola -toiminnan tukeminen 148 000
Karjalan Liitto 131 000
Kesälukioseura ry 128 000
Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoiminta 83 000
Kriittisen korkeakoulun toiminta 78 000
Yhteensä 7 723 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaerien poistuminen (Etäkoulu kulkuri, neuvontajärjestöjen avustukset, muut kertamenot) -1 880
Yhteensä -1 880

2024 talousarvio 7 723 000
2023 talousarvio 9 603 000
2022 tilinpäätös 8 910 800