Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2024

9.2. Hyvinvointialueiden investoinnit ja lainanottovaltuus PDF-versio

Valtioneuvosto päättää vuosittain hyvinvointialueille laskennallisesti lainanhoitokykyyn perustuen valtuuden pitkäaikaisten lainojen nostamiseen investointien rahoittamiseksi (lainanottovaltuus) hyvinvointialueesta annetun lain 15 § mukaisesti. Valtioneuvosto päätti vuoden 2024 lainanottovaltuuksista kesäkuun 2023 alussa. Päätöksen mukaan uutta lainanottovaltuutta on ainoastaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (139 milj. euroa). Muiden hyvinvointialueiden osalta tämä tarkoittaa, että v. 2024 on mahdollista käynnistää vain vähäisessä määrin uusia investointihankkeita tai vaihtoehtoisesti ne tulee kattaa lainanoton sijasta muulla rahoituksella.

Hyvinvointialue tai HUS-yhtymä voi hakea muutosta lainanottovaltuuteensa. Valtioneuvosto päättää lainanottovaltuuden muuttamisesta, jos investointi on välttämätön hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen tuottamisen jatkuvuuden kannalta tai lainsäädännössä edellytettyjen palvelujen turvaamiseksi, eikä investointitarvetta voida kattaa muulla tavoin. Talousarvioesityksen valmistelun hetkellä on käynnissä kahdeksan alueen lainanottovaltuuden muutoksen valmistelu. Muutoksista päätetään valtioneuvostossa syksyllä 2023.

Hyvinvointialueiden pitkäaikaisten lainojen muutokseen vaikuttavat kuitenkin edelleen vuoden 2023 lainanottovaltuudet, joista käytetään yhteensä 4,8 mrd. euroa vuoden 2023 aikana käynnissä oleviin tai käynnistettäviin investointeihin ja investointeja vastaaviin sopimuksiin. Vuoden 2023 aikana valtuudesta käytetään 1,7 mrd. euroa ja myöhempinä vuosina 3,1 mrd. euroa. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän lainakannan ennakoidaan olevan 5,8 mrd. euroa vuoden 2024 alussa.

Hyvinvointialueiden investoinnit vaikuttavat hyvinvointialueiden rahoituksen perusteena oleviin käyttötalousmenoihin, poistoihin ja korkoihin (mm. tilakustannusten kautta), ja ne otetaan siten huomioon jälkikäteen valtion rahoituksen tasoa määritettäessä. Lainanottovaltuuksilla ei ole välitöntä vaikutusta valtion talouteen, vaan vaikutus hyvinvointialueiden valtion rahoitukseen on riippuvainen kunkin hyvinvointialueen pitkäaikaisella lainalla rahoittamien investointien määristä sekä rahoituskustannuksista. Hyvinvointialueet vastaavat itse lainojen takaisinmaksusta yleiskatteisella rahoituksellaan.