Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2024

9. Hyvinvointialueiden talousPDF-versio

9.1. Hyvinvointialueiden rahoitus ja valtion toimenpiteet

Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ehdotetaan yhteensä n. 24,7 mrd. euroa v. 2024.

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus kasvaa v. 2024 n. 4,0 mrd. euroa verrattuna vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon. Kasvusta osa selittyy sillä, että n. 1,9 mrd. euroa vuoden 2023 rahoituksesta maksettiin ennakollisesti jo vuoden 2022 talousarviossa.

Kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset ja rahoitus (ns. sote-siirtolaskelma) tarkistetaan vuoden 2024 talousarviossa vastaamaan kuntien vuoden 2022 tilinpäätösten mukaisia hyvinvointialueille siirtyneitä kustannuksia ja tuloja. Siirtolaskelman tarkistamisesta johtuen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ehdotetaan siirrettäväksi hyvinvointialueiden rahoitukseen n. 160 milj. euroa vuodesta 2024 alkaen ja kuntien verotuloista n. 509 milj. euron lisäystä vuodesta 2024 alkaen.

Lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusta korjataan vuoden 2023 osalta erikseen vastaamaan kunnilta siirtyneitä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen nettokustannuksia. Korvauksesta 150 milj. euroa on maksettu hyvinvointialueille ennakollisesti vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Kertakorvauksen loppuosa on n. 551 milj. euroa. Se maksetaan hyvinvointialueille tammikuussa 2024, mutta hyvinvointialueet kirjaavat sen vuoden 2023 tuloksi. Edellä kuvattujen sote-siirtolaskelmaan liittyvien tarkistusten yhteisvaikutus on n. 1,2 mrd. euroa.

Kunnilta hyvinvointialueille siirtyviä tuloja ja kustannuksia koskeva siirtolaskelma valmistuu loppuvuoden 2023 aikana. Hyvinvointialueiden rahoitus korjataan tämän jälkeen vastaamaan lopullista siirtolaskelmaa. Kunnilta hyvinvointialueille siirrettävät tulot ja kustannukset kuvataan tarkemmin luvussa 10. Kuntatalous.

Hyvinvointialueiden rahoituksessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioitu vuosittainen kasvu. Palvelutarpeen kasvun arvioidaan lisäävän rahoitusta 283,6 milj. euroa v. 2024. Vuoden 2023 kustannuspohjan korjaus huomioiden palvelutarpeen kasvu kasvattaa vuoden 2024 rahoitusta 291,8 milj. eurolla. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksitarkistus vuodelle 2024 on 2,53 % ja se kasvattaa rahoituksen määrää vuoteen 2023 verrattuna 593,8 milj. eurolla. Kustannuspohjan korjaus huomioiden indeksitarkistuksen vaikutus on 618,0 milj. euroa.

Yliopistosairaalalisän lisääminen rahoituksen määräytymistekijäksi vaikuttaa yleiskatteiseen rahoitukseen n. 130 milj. euroa. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksesta ehdotetaan vähennettäväksi siirtymätasauksien mukainen erä, jonka suuruus on v. 2024 n. 104 milj. euroa.

Hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttavat päätösperäiset toimet

Vuonna 2024 tehtävälainsäädännön muutokset kasvattavat hyvinvointialueiden rahoitusta vuoteen 2023 verrattuna nettomääräisesti n. 5 milj. euroa. Aiemmin tehtyihin säädösmuutoksiin perustuen ehdotetaan yhteensä n. 110 milj. euron lisäystä. Pääministeri Orpon hallituksen toimet puolestaan vähentäisivät hyvinvointialueiden rahoitusta yhteensä n. 105 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisten toimien vaikutuksina ehdotetaan seuraavaa:

  • — Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) voimaantulon siirretään alkamaan 1.1.2028, vähennys 89 milj. euroa.
  • — Perusterveydenhuollon hoitotakuu pidetään 14 vuorokaudessa, vähennys 5 milj. euroa.
  • — Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja lasketaan 23 vuoteen, vähennys 12 milj. euroa.
  • — Varmistetaan tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden oikeusturva, lisäys n. 0,7 milj. euroa.

Eräät valtion täyden korvauksen palvelut

Valtio maksaa hyvinvointialueille lakiin perustuvia erilliskorvauksia joistakin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Alla on kuvattu euromääräisesti isompia kokonaisuuksia. Muitakin erilliskorvattuja palveluja on, esimerkiksi kotikunnattomien kiireellisestä hoidosta maksettavat korvaukset, puolustusvoimien maksamat korvaukset hyvinvointialueiden tuottamista palveluista ja tietyt vankien terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä kuntoutukseen liittyvät korvaukset.

Rintamaveteraanien sekä sota- ja sotilasinvalidien valtion erikseen tukemiin palveluihin (esim. kotiin vietävät palvelut) ehdotetaan yhteensä 101,5 milj. euroa.

Kotoutumiskorvauksia arvioidaan maksettavan hyvinvointialueille n. 199 milj. euroa.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisiin sosiaalipalveluihin ehdotetaan 2 milj. euroa.

Vastaanottokeskus järjestää vastaanottolain mukaiset asiakkaiden palvelut ensisijaisesti itse. Osa palveluista ostetaan palveluntuottajilta, kuten terveydenhoitoa ja sosiaalihuollon palveluja hyvinvointialueilta. Maahanmuuttovirasto korvaa hyvinvointialueille palveluista aiheutuneet kustannukset. Vastaanottotoimintaan liittyvien korvausten hyvinvointialueille arvioidaan olevan n. 29 milj. euroa v. 2024. Arvioon sisältyy epävarmuutta, sillä se riippuu mm. vastaanoton piirissä olevien henkilöiden lukumäärästä ja heidän palvelutarpeistaan.

Hyvinvointialueille kohdistuvat valtionavustukset ja muut korvaukset

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionavustukset hyvinvointialueille ovat n. 257 milj. euroa. Merkittävin yksittäinen avustuskokonaisuus liittyy valtion korvauksiin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen, johon ehdotetaan yhteensä 108 milj. euroa. Tämä sisältää sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkintoihin sisältyvästä harjoittelusta aiheutuvista kustannuksista maksettavat korvaukset, 12 milj. euroa.

Toinen merkittävä avustuskokonaisuus liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelman pilarin 4 toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on mm. purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumista sekä kehittää digitalisaatiota. Tähän ehdotetaan 38 milj. euroa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluvastuulla on tietyiltä osin pilari 3, jonka toimenpiteistä hyvinvointialueille kohdistuu arviolta n. 3 milj. euron kokonaisuus v. 2024.

Valtion rahoitukseen terveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen ehdotetaan 35 milj. euroa, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen 5,0 milj. euroa.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen kehittämistehtäviin ehdotetaan 1,1 milj. euroa. Itsemurhien ehkäisyohjelmaan ehdotetaan 0,3 milj. euroa.

Muita sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionavustuksia käsitellään otsikossa 5.2.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön pääluokissa ehdotettavista palkkatukimäärärahoista arvioidaan kohdentuvan hyvinvointialueille v. 2024 n. 21 milj. euroa.

Sote-uudistuksesta aiheutuviin välttämättömiin kertaluonteisiin ICT-muutoskustannuksiin ehdotetaan 100 milj. euroa v. 2022 myönnetyn ja käytetyn valtuuden talousarviomenojen maksamiseen.

Sisäministeriön hallinnonalan palosuojelurahastosta arvioidaan myönnettävän harkinnanvaraisia avustuksia hyvinvointialueille v. 2024 n. 4 milj. euroa.

Lisärahoitus

Hyvinvointialueiden rahoituslain mukaisesti hyvinvointialueilla on oikeus saada valtiolta lisärahoitusta se määrä, joka on tarpeen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi perustuslaissa turvattujen sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Tarkoitusta varten ehdotetaan 1 milj. euroa.

Hyvinvointialueiden rahoitus, muutos- ja valmistelukustannukset sekä valtionavustukset ja korvaukset, milj. euroa

Asia Pääluokka Momentti 20231) 2024
         
Valtion rahoitus2)        
  VM 28.89.31 22 643,0 24 654,3
         
Hyvinvointialueiden lisärahoitus VM 28.89.32 1,0 1,0
         
Muutos-, valmistelu- ja viranomaiskustannukset        
ICT-muutoskustannukset VM 28.70.05   100,0
Valtionavustus toiminnan vakiinnuttamisen ja kehittämisen kustannuksiin VM 28.89.33 350,0  
Muut muutoskustannukset Useita pääluokkia Useita momentteja 16,9  
         
Eräät valtion täyden korvauksen palvelut        
Turvapaikanhakijoiden tietyt sote-palvelut SM 26.40.21 35,0 28,6
Kotoutumisen edistäminen TEM 32.50.30 140,0 198,5
Sotaveteraanien valtion erikseen tukemat palvelut STM TAE23: 33.50.51, 33.50.56, 33.50.58
TAE24: 33.50.52, 33.50.58
122,0 101,5
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kiireelliset sosiaalipalvelut STM 33.60.37 2,0 2,0
         
Valtionavustukset ja muut korvaukset        
Saamen kielilain mukaiset avustukset ja saamelaiskäräjien yleishallinnon ja sote-toimialan resurssien vahvistaminen (arvio) OM 25.01.50 0,2 0,2
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulon tukeminen ja psykologien palkkaus OKM 29.10.30 12,0  
Palkkatuki TEM, STM 32.30.51, 33.20.50, 33.20.51 31,8 20,6
Toimet työurien pidentämiseksi TEM 32.30.55 0,5 2,0
Kuntouttava työtoiminta STM 33.20.31 30,5 30,5
Lastenasiaintalot STM 33.60.31 2,8 2,8
Terveyden- ja sosiaalihuollon tutkimus STM 33.60.32 30,0 35,0
Erikoistumiskoulutus STM 33.60.33 108,0 108,0
Valtion korvaus erinäisistä terveydenhuollon kustannuksista STM 33.60.34 15,2 15,7
Valtionavustus sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi STM 33.60.36 1,7 1,7
Palvelurakenteen kehittäminen: Sosiaalisen luototuksen luottopääoman rahoittaminen STM 33.60.39 9,5  
Itsemurhien ehkäisyohjelma STM 33.60.39   0,3
Turvakotitoiminta (arvio) STM 33.60.52 4,7 5,3
EU:n rahoitus kestävän kasvun ohjelmaan: Sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuuden parantaminen STM 33.60.61 110,0 38,0
EU:n rahoitus kestävän kasvun ohjelmaan: Työkyky (arvio) STM 33.60.61 4,0 3,0
Sosiaalialan osaamiskeskukset STM 33.60.63 3,5 2,3
Tartuntatautien valvonta STM 33.70.22 0,5 0,5
Ympäristövahinkorahasto3) YM Talousarvion ulkopuolinen 0,3  
Palosuojelurahasto SM Talousarvion ulkopuolinen 4,0 4,0
Yhteensä     23 679,1 25 355,8

1) Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta.

2) Vuoden 2023 rahoitus sisältää kunnilta siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen kustannukset sekä talousarviovuoden aikana voimaantulevat tai laajentuvat uudet tehtävät. Hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta 1,9 mrd. euroa maksettiin joulukuussa 2022. Vuoden 2024 rahoitus sisältää kehyskauden aikana voimaantulevat tehtävämuutokset sekä rahoitusmalliin liittyvät lisäykset sekä hyvinvointialueiden v. 2023 rahoituksen korjaava erä n. 551 milj. euroa.

3) V. 2023 Öljysuojarahasto

9.2. Hyvinvointialueiden investoinnit ja lainanottovaltuus

Valtioneuvosto päättää vuosittain hyvinvointialueille laskennallisesti lainanhoitokykyyn perustuen valtuuden pitkäaikaisten lainojen nostamiseen investointien rahoittamiseksi (lainanottovaltuus) hyvinvointialueesta annetun lain 15 § mukaisesti. Valtioneuvosto päätti vuoden 2024 lainanottovaltuuksista kesäkuun 2023 alussa. Päätöksen mukaan uutta lainanottovaltuutta on ainoastaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (139 milj. euroa). Muiden hyvinvointialueiden osalta tämä tarkoittaa, että v. 2024 on mahdollista käynnistää vain vähäisessä määrin uusia investointihankkeita tai vaihtoehtoisesti ne tulee kattaa lainanoton sijasta muulla rahoituksella.

Hyvinvointialue tai HUS-yhtymä voi hakea muutosta lainanottovaltuuteensa. Valtioneuvosto päättää lainanottovaltuuden muuttamisesta, jos investointi on välttämätön hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen tuottamisen jatkuvuuden kannalta tai lainsäädännössä edellytettyjen palvelujen turvaamiseksi, eikä investointitarvetta voida kattaa muulla tavoin. Talousarvioesityksen valmistelun hetkellä on käynnissä kahdeksan alueen lainanottovaltuuden muutoksen valmistelu. Muutoksista päätetään valtioneuvostossa syksyllä 2023.

Hyvinvointialueiden pitkäaikaisten lainojen muutokseen vaikuttavat kuitenkin edelleen vuoden 2023 lainanottovaltuudet, joista käytetään yhteensä 4,8 mrd. euroa vuoden 2023 aikana käynnissä oleviin tai käynnistettäviin investointeihin ja investointeja vastaaviin sopimuksiin. Vuoden 2023 aikana valtuudesta käytetään 1,7 mrd. euroa ja myöhempinä vuosina 3,1 mrd. euroa. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän lainakannan ennakoidaan olevan 5,8 mrd. euroa vuoden 2024 alussa.

Hyvinvointialueiden investoinnit vaikuttavat hyvinvointialueiden rahoituksen perusteena oleviin käyttötalousmenoihin, poistoihin ja korkoihin (mm. tilakustannusten kautta), ja ne otetaan siten huomioon jälkikäteen valtion rahoituksen tasoa määritettäessä. Lainanottovaltuuksilla ei ole välitöntä vaikutusta valtion talouteen, vaan vaikutus hyvinvointialueiden valtion rahoitukseen on riippuvainen kunkin hyvinvointialueen pitkäaikaisella lainalla rahoittamien investointien määristä sekä rahoituskustannuksista. Hyvinvointialueet vastaavat itse lainojen takaisinmaksusta yleiskatteisella rahoituksellaan.

9.3. Arvio hyvinvointialueiden tuloista ja menoista

Tässä osassa kuvataan hyvinvointialueiden talouden kehitysarvio kirjanpidon käsittein. Ennuste on laadittu valtiovarainministeriön kansantalousosastolla, ja se kuvaa hyvinvointialueiden (ml. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi) ja hyvinvointiyhtymien kokonaisuutta. Ennuste on luonteeltaan painelaskelma: ennusteessa menot kasvavat palvelutarpeen kasvun, tehtävämuutosten ja hintojen muutosten mukaan, eli siinä ei ole oletettu alueiden mahdollisia säästö- tai tehostamistoimia seuraaville vuosille.

Pääministeri Orpon hallitusohjelman muutokset alueiden tehtäviin on huomioitu alueiden menoissa sekä valtion rahoituksessa. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumispalvelun henkilöstömitoituksen kasvun pysäyttäminen, joka hidastaa menojen kasvua. Hallitusohjelmassa säästöihin on myös luettu mukaan alueiden omia toimia, mutta niitä ei kehitysarviossa ole toistaiseksi huomioitu. On kuitenkin tiedossa, että monilla alueilla valmistellaan toimia, joilla menojen kasvua pyritään hillitsemään. Toimet huomioidaan arviossa ohjelmien konkretisoituessa ja tietojen tarkentuessa. Valtion rahoituksessa on huomioitu rahoituksen mahdollinen jälkikäteistarkistus julkisen talouden suunnitelmassa tehdyn kehysvarauksen suuruisena, vaikka ennusteen menokehityksen perusteella tarkistus voisi muodostua suuremmaksi.

Painelaskelmassa alueiden yhteenlaskettu vuosikate ja tulos ovat v. 2023 alijäämäiset. Palkkojen ja hintojen nousu on ollut tänä vuonna nopeaa. Vaikka henkilöstön saatavuusongelmat ovat vähentäneet palkkamenojen kasvua, ovat palveluiden hinnat kasvaneet nopeasti. Monet alueet ovat paikanneet henkilöstöpulaa ostopalveluilla. Alueiden omat tilinpäätösennusteet ovat talousarvioita heikommat, mutta taloustilanteeseen liittyy vielä jonkin verran epävarmuutta. Korkealla tasolla olevista investoinneista johtuen toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen, ja hyvinvointialueet velkaantuvat.

Tulevina vuosina menoja kasvattaa ja rahoitusasemaa heikentää erityisesti henkilöstökustannusten nopea kasvu. Henkilöstökustannusten arvio perustuu tehtyihin palkkasopimuksiin, joihin sisältyy mm. viisivuotinen palkkarakenneohjelma ja kolmivuotinen palkkojen yhteensovittamisohjelma. Hyvinvointialueiden ansiotaso kasvaa nopeammin kuin yleinen ansiotaso, jonka ennusteeseen hyvinvointialueiden rahoituksen indeksitarkistus on sidottu. Tämä heikentää alueiden rahoitustasapainoa, elleivät alueet pysty tehostamaan toimintaansa vastaavasti. Jälkikäteistarkistusten ansiosta alueiden vuosikate ja tulos kuitenkin paranevat v. 2025 ja heikkenevät sen jälkeen.

Hyvinvointialueille arvioidaan siirtyneen lainoja ja velkoja n. 5 mrd. euron verran vuoden 2023 alussa. Seuraavina vuosina velan määrä kasvaa yli 11 mrd. euroon vuoteen 2027 mennessä.

Painelaskelmana ennusteeseen liittyy monia riskejä. Alueiden menoja voivat toisaalta kasvattaa esimerkiksi ennustettua korkeampi hintojen nousu tai alueiden välinen palkkakilpailu henkilöstöstä. Menot voivat osoittautua myös painelaskelmaa alhaisemmaksi, jos alueet pystyvät toteuttamaan säästöjä ja tehostamaan toimintaansa. Lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden tulee sopeuttaa menokehityksensä valtion rahoituksen asettamiin puitteisiin. Tätä tukee myös hyvinvointialueiden taloutta koskevat säännökset mm. alijäämän kattamiskaudesta. Henkilöstöpula voi myös rajoittaa menojen kasvua ainakin lyhyellä aikavälillä.

Arvio hyvinvointialueiden tuloista ja menoista 2023—2027, mrd. euroa

  2023 2024 2025 2026 2027
           
Toimintakulut 28,1 29,2 30,7 31,9 32,9
muutos, %   4,1 % 5,1 % 3,8 % 3,3 %
Toimintatuotot 4,7 4,7 4,6 4,6 4,6
muutos, %   0,0 % -2,2 % -0,1 % 0,5 %
Toimintakate -23,3 -24,5 -26,1 -27,2 -28,3
muutos, %   5,0 % 6,5 % 4,4 % 3,8 %
Valtionrahoitus 23,2 24,1 26,1 27,0 27,8
josta jälkikäteistarkistus     1,0 1,0 0,9
Rahoitustuotot ja - kulut -0,0 -0,1 -0,1 -0,2 -0,2
Vuosikate -0,2 -0,5 -0,1 -0,4 -0,7
Poistot 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6
Satunnaiset erät - - - - -
Tilikauden tulos -0,7 -1,0 -0,7 -1,0 -1,3
Tulorahoituksen korjauserät - - - - -
Käyttöomaisuusinvestoinnit 0,9 0,9 0,9 0,9 0,8
Rahoitusosuudet ja myyntitulot - - - - -
Toiminnan ja investointien rahavirta -1,1 -1,4 -1,0 -1,3 -1,5
Lainakanta 6,2 7,6 8,6 9,8 11,3