Talousarvioesitys 2024
7. Lapsibudjetointi
Talousarvioesityksen lapsibudjetointia koskeva yhteenvetotarkastelu
Lapsibudjetointia koskevassa tarkastelussa huomioidaan lapsi-ikäluokkaan (alle 18-vuotiaat) suoraan kohdistuvat menot (etuudet ja palvelut) sekä menot (esimerkiksi avustukset) joilla rahoitettavan toiminnan kohderyhmänä ovat lapset. Tämä tarkoittaa, että lapsibudjetoinnin yhteenvetotarkastelussa otetaan huomioon välittömästi alle 18-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat ja heille osoitettavat (lakisääteiset ja harkinnanvaraiset) menot sekä menot, jotka selkeästi kohdistuvat perheisiin, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Tiettyjen palveluiden osalta on huomioitu lapsi-ikäluokan osuus palveluiden kohderyhmästä. Tarkasteluun ei sisällytetä lapsi-ikäryhmään epäsuorasti tai välillisesti kohdistuvia menoja, koska tällaiset menoarviot eivät tosiallisesti kuvaa lapsiin kohdistuvia menopäätöksiä tai -muutoksia, eikä laskennallisesta tarkastelusta voi tehdä lapsi-ikäluokan määrärahatasoon liittyviä johtopäätöksiä.
Hyvinvointialueiden valtion rahoitus ja kuntien valtionosuudet kuvataan tarkastelussa vain vuoden 2023 ja 2024 osalta, koska vuoden 2022 tiedot eivät sote-uudistuksen vuoksi ole vertailukelpoisia. Tulevina vuosina myös näiden määrärahojen osalta tarkastelu tulee sisältämään kaksi edellistä talousarviovuotta sekä kulloisenkin talousarvioesityksen määrärahan ja viimeisimmän talousarvion ja talousarvioesityksen erotuksen.
Vuoden 2024 talousarvioesityksestä suoraan lapsiin tai lapsiperheisiin kohdistuvia määrärahoja on eri pääluokkien lakisääteiset ja harkinnanvaraiset toimet huomioiden yhteensä n. 10,5 mrd. euroa (10,3 mrd. euroa v. 2023). Tästä lapsi-ikäryhmään kohdistuvaa laskennallisesti arvioitua kuntien peruspalvelujen valtionosuutta n. 2,0 mrd. euroa (2,2 mrd. euroa v. 2023). Hyvinvointialueiden valtion rahoituksen laskennallinen lapsi-ikäryhmään kohdistuva osuus on n. 4,1 mrd. euroa (3,7 mrd. euroa v. 2023).
Osan koko lapsi-ikäryhmää koskevista määrärahoista voidaan arvioida kohdistuvan lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Tällaisia määrärahoja on vuoden 2024 talousarvioesityksessä n. 420 milj. euroa (310 milj. euroa v. 2023).
Talousarvion lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvat määrärahat
Valtion vuoden 2024 talousarvioesityksen määrärahat lapsi-ikäluokan palveluihin ovat lähes kokonaisuudessaan kasvatuksen ja opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden määrärahoja. Lisäksi osa kulttuurin ja taiteen, etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan sekä nuorisotyön ja liikunnan ja urheilun järjestötoiminnan rahoituksesta kohdistuu lapsi-ikäluokkaan. Pakolaisten vastaanotosta ja kotoutumisen edistämisestä kunnille ja hyvinvointialueille maksettavat korvaukset sisältävät lasten kotoutumisen edistämiseen liittyviä kustannuksia. Etuuksien rahoitus on ensisijaisesti sosiaaliturvaan liittyvää tulonsiirtoa.
Lapsi-ikäluokan palveluiden ja etuuksien valtion rahoituksesta huomattava osa määräytyy muiden kuin ikäluokkakohtaisten tekijöiden perusteella. Siitä johtuen alla olevassa taulukossa esitetyt määrärahat perustuvat osittain arvioihin mm. rahoitettavan palvelun tai etuuden ikäluokkakohtaisen osallistujamäärän tai palvelun kohderyhmän perusteella. On hyvä huomata, että kokonaislukuja koskevan tarkastelun rinnalla on syytä nostaa esiin yksilökohtainen (euroa/lapsi) tarkastelu lapsibudjetoinnin oikean tulkinnan varmistamiseksi. Lapsi-ikäluokan osuus väestöstä on jatkuvasti pienemässä, eikä kokonaislukuihin keskittyminen siten mahdollista asianmukaista ajallista vertailua. Vuoden 2024 talousarvioesityksessä euroa/lapsi tarkastelu voidaan kuvata vain vuosien 2023 ja 2024 osalta, koska vuoden 2022 luvut eivät ole vertailukelpoisia.
Lapsi-ikäluokan valtion rahoitus koostuu palveluista ja tulonsiirroista. Keskeisimpiä palveluita ovat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut, joiden valtion rahoitus on osana kuntien peruspalveluiden valtionosuutta sekä hyvinvointialueiden valtion rahoitusta valtionvarainministeriön pääluokassa. Lisäksi osa perusopetuksen rahoituksesta on sellaisen toiminnan rahoitusta, jota ei ole mahdollista kohdistaa asukaskohtaisen rahoituksen mukaisesti, ja tämä sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan. Sellaisia ovat mm. vammaisten perusopetuksen, perusopetuksen lisäopetuksen ja valmistavan opetuksen rahoitus. Lapsi-ikäluokan osuus toisen asteen koulutuksen rahoituksesta on arviolta 39 %. Kulttuurin ja nuorisotyön keskeisimpiä lapsiin kohdistuvia palveluita ovat kuntien nuorisotoimen ja taiteen perusopetuksen valtionosuudet sekä lastenkulttuurin avustukset.
Talousarvioesitys sisältää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla useita vuotta 2024 koskevia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin. Hallitusohjelman mukaisesti varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tasa-arvorahoitus vakiinnutetaan ja siihen esitetään 65,2 milj. euroa jaettavaksi avustuksina v. 2024, koska laadukas varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus edistävät oppimisen edellytyksiä ja lisäävät koulutuksellista tasa-arvoa. Vuodelle 2024 ehdotetaan 10 milj. euroa nivelvaiheesta toisen asteen tutkinnon suorittamiseen ulottuvan selkeän ja saumattoman oppimisen tuen järjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tavoitteena on sujuvoittaa nivelvaiheen koulutusvalintoja, vähentää koulutuksen keskeyttämistä, parantaa opiskelijoiden edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen ja vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia. Väestön liikunnallisuuden edistämiseksi hallitus käynnistää poikkihallinnollisen valtioneuvostojohtoisen Suomi Liikkeelle -ohjelmakokonaisuuden, jossa tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyä toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti.
Keskeisimpiä lapsi-ikäluokan tulonsiirtoja ovat sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan sisältyvät lapsilisät, asumistuet sekä toimeentulotuki. Lapsi-ikäluokan harkinnanvaraisesta rahoituksesta suurimpia osia ovat sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (Stea) avustukset lapsiin ja nuoriin keskittyneille järjestöille ja hankkeille. Lisäksi harkinnanvaraiseen osuuteen sisältyvät lapsiperheiden hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät ja korjaavat toimet ja lapsistrategia-toiminto.
Talousarvioesitys sisältää sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla useita vuotta 2024 koskevia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat lapsiin ja lapsiperheisiin. Lapsiperheiden asemaa vahvistetaan perhepaketilla, joka sisältää 26 euron korotuksen alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisään, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen noston 10 eurolla sekä 4. ja 5. lapsen lapsilisän korotuksen 10 eurolla. Näiden yhteisvaikutus on 54 milj. euroa. Lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutusta ja kuntoutuspalveluja parannetaan Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta määräaikaisessa ohjelmassa, johon ehdotetaan n. 17 milj. euroa.
Toisaalta työttömyysturvan lapsikorotukset ehdotetaan poistettavaksi 1.4.2024 lukien. Lisäksi työttömyysturvaan kohdistetaan useita muita toimia, joilla tavoitellaan työllisyyden kasvua n. 20 000 hengellä sekä julkisen talouden merkittävää vahvistamista. Vuoden 2024 aikana myös yleisestä asumistuesta poistetaan 300 euron ansiotulovähennys ja yleisen asumistuen perusomavastuuta korotetaan ja asumistuen tasoa tarkistetaan. Myös toimeentulotuen perusosaan sisällytetään viiden prosentin omavastuu asiakkaan tarpeellisten suuruisten asumismenojen määrästä. Muutosten arvioidaan tuottavan julkiselle taloudelle 360 milj. euron säästöt, joista osa kohdistuu myös lapsiperheisiin. Lisäksi kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien (pl. toimeentulotuki, elatustuki, eläkkeet ja vammaisetuudet) indeksikorotukset jätetään tekemättä.
Pienemmässä määrin suoraan lapsi-ikäryhmään kohdistuvia menoja on myös työ- ja elinkeinoministeriön sekä ulkoministeriön pääluokissa etenkin kotoutumiskorvausten ja kehitysyhteistyön osalta. Kunnille ja hyvinvointialueille korvataan sekä laskennallisten että todellisten kustannusten perusteella kustannuksia kotoutumislain mukaisten korvausten piiriin kuuluvien lasten vastaanotosta ja kotoutumista edistävien palvelujen järjestämisestä. Oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista arvioidaan lapsia olevan 20 % ja kiintiöpakolaisista 50 %. Kunnille ja hyvinvointialueille maksetaan yhteensä laskennallista korvausta alle 7-vuotiaasta lapsesta 6 845 euroa vuodessa ja 7 vuotta täyttäneestä lapsesta 2 300 euroa vuodessa. Lisäksi todellisten kustannusten mukaan korvataan muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia (ml. lastensuojelu) sekä ilman huoltajaa maassa olevien lasten ja nuorten hoivan ja huolenpidon järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.
Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta johtuen ukrainalaislapsia ja -perheitä on hakenut Suomesta tilapäistä suojelua v. 2022—2023 ja arvion mukaan uusia tilapäisen suojelun hakemuksia tulisi myös v. 2024. Ukrainasta saapuneita tilapäistä suojelua haki v. 2022 n. 47 000 henkilöä, joista n. 14 300 (30 %) on ollut alaikäisiä. Vastaanoton piirissä oli 4.9.2023 n. 39 000 Ukrainasta saapunutta henkilöä, joista alle 18-vuotiaita oli n. 10 000 (26 %). Talousarvioesityksen oletuksena on, että v. 2024 vastaanoton piirissä olisi n. 40 000 henkilöä. Alaikäisten osuuden tilapäisen suojelun hakemuksista on oletettu pysyvän muuttamattomana v. 2024. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin ehdotetaan n. 87 milj. euroa vuodelle 2024. Tästä arviolta n. 18 milj. euroa kohdistuu alle 18-vuotiaille. Lisäksi perusopetukseen valmistavaan koulutukseen ehdotetaan 90 milj. euroa.
Ulkoministeriön hallinnonalalle kuuluvan kehitysyhteistyön yksi pääkohderyhmistä on lapset ja nuoret. Suoraan lapsiin kohdistuvan kehitysyhteistyön osuus varsinaisista kehitysyhteistyön määrärahoista arvioidaan olevan n. 20 %, jonka lisäksi merkittävä osa rahoituksesta kohdistuu nuoriin. Kehitysyhteistyön keskeisenä välillisenä tuloksena lasten asema kohentuu kotitalouksissa ja yhteiskunnissa.
Lapsi-ikäryhmään suoraan kohdistuvat määrärahat (1 000 euroa)
| Pääluokka | Etuudet, palvelut, avustukset, ohjelmat, hankkeet | TA 2021 | TA 2022 | TAE 2023 | Muutos 2022—2023 |
| 1. Lakisääteinen kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus | |||||
| VM | Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rahoitus (0—17 vuotiaiden laskennallinen osuus) | - | 3 731 300 | 4 085 259 | 353 959 |
| VM | Kuntien peruspalvelujen valtionosuus (0—17 vuotiaiden laskennallinen osuus) | - | 2 200 455 | 1 957 734 | -242 721 |
| Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus, yhteensä | - | 5 931 755 | 6 042 992 | 111 237 | |
| 2. Muu lakisääteinen etuuksien ja palvelujen rahoitus | |||||
| OKM | Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet | 1 079 688 | 1 231 617 | 1 297 788 | 66 171 |
| STM | Sosiaaliturvaetuuksien valtionosuudet | 2 754 129 | 2 844 675 | 2 878650 | 33 975 |
| STM | Turvakotitoiminta | 24 550 | 24 550 | 26 550 | 2 000 |
| TEM | Kuntien ja hyvinvointialueiden kotoutumiskorvaukset, lapsi-ikäryhmä | 57 000 | 103 067 | 138 330 | 35 263 |
| TEM | Alle 18-v. työvoimapalveluihin osallistuvat | 1 000 | 400 | 400 | 0 |
| UM | Päivähoito- ja koulutuskorvaukset ulkomaan edustuksessa | 7 700 | 6 900 | 6 700 | -200 |
| Muu lakisääteinen etuuksien ja palvelujen rahoitus, yhteensä | 3 924 067 | 4 211 209 | 4 348 418 | 137 209 | |
| 3. Vakiintunut harkinnanvarainen rahoitus | |||||
| OKM | Opetus- ja kulttuuritoimi: Koululaisten kerhotoiminta, lasten kulttuuri, taiteen opetusjärjestöt | 6 049 | 6 049 | 6 049 | 0 |
| STM | Stea avustukset | 124 000 | 128 000 | 128 000 | 0 |
| Vakiintunut harkinnanvarainen, yhteensä | 130 049 | 134 049 | 134 049 | 0 | |
| 3. Muu harkinnanvarainen rahoitus | |||||
| Hallitusohjelmahankkeet | |||||
| OKM | Opetus- ja kulttuuritoimi1) | 120 000 | 55 000 | 5 000 | -50 000 |
| STM | Sosiaali- ja terveystoimi | 24 800 | 3 300 | 3 225 | -75 |
| Muut hankkeet | |||||
| OKM | Opetus- ja kulttuuritoimi | 10 344 | 8 344 | 8 344 | 0 |
| STM | Sosiaali- ja terveystoimi | 3 000 | 0 | 3 300 | 3 300 |
| Muu harkinnanvarainen rahoitus, yhteensä | 158 144 | 66 644 | 19 869 | -46 775 | |
| Kaikki yhteensä2) | - | 10 343 657 | 10 545 328 | 201 671 | |
| Arvio euroa/lapsi3) | - | 10 133 | 10 430 | 297 |
1) Ei sisällä oppivelvollisuuden laajentamista, joka näkyy osana valtionosuuksia.
2) Summa sisältää hyvinvointialueiden valtion rahoituksen lapsiin kohdistuvan määrärahan laskennallisen arvion, kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien psiin kohdistuvan määrärahan laskennallisen arvion sekä eri ministeriöiden lapsiin kohdistuvat määrärahat.
3) Suomen virallinen tilasto: Väestöennuste vuodet 2023 ja 2024.
Lapsi-ikäryhmään kohdistuva sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus osana hyvinvointialueiden valtion rahoitusta
Lasten ja nuorten palveluihin kohdistuvista määrärahoista merkittävä osa ohjautuu hyvinvointialueiden rahoituksen kautta. Hyvinvointialueiden kaikkiaan n. 24,7 mrd. euron valtion rahoituksesta lapsiin ja nuoriin on arvioitu kohdistuvan v. 2024 n. 4,1 mrd. euroa.
Hyvinvointialueiden valtion rahoitus on yleiskatteista, joten lapsi-ikäryhmään kohdistuva osuus ei ole eroteltavissa, vaan määrärahan tarkemmasta kohdentumisesta päättävät itsehallinnolliset hyvinvointialueet. Hyvinvointialueiden taloutta käsitellään kokonaisuutena yleisperustelujen luvussa 9.
Hyvinvointialueidenvaltion rahoituksesta lapsiin ja nuoriin on laskennallisesti arvioitu kohdistuvan vuoden 2024 terveydenhuollon menoista 8,1 % ja sosiaalihuollon menoista 55,2 %. Kokonaisuutena hyvinvointialueiden valtion rahoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon menoista lapsiin ja nuoriin arvioidaan kohdistuvan n. 16,6 %. Laskennallisessa arviossa on käytetty hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 13 §:n mukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten tehtäväkohtaisia painotuksia.
Terveydenhuollon menojen osalta tarkastelussa on hyödynnetty Terveydenhuollon menot ja rahoitus -raporttia vuodelta 2021.1) Lapsi-ikäryhmää koskeva laskennallinen arvio perustuu alle 18-vuotiaiden ikäryhmien osuuteen terveydenhuollon menoista.2) Sosiaalihuollon palveluiden alle 18-vuotiaiden osuus perustuu Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastoon perusteella tehtyyn arvioon alle 18-vuotiaiden sosiaalipalvelujen menoista v. 2020.3)
Laskennallinen arvio lapsi-ikäryhmän hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon valtion rahoituksesta
| TA 2023 | TAE 2024 | Muutos 2023—2024 | |
| Lapsi-ikäryhmän laskennalliset osuudet (%) sosiaali- ja terveydenhuollon menoista: | |||
| Terveydenhuolto | 8,1 | 8,1 | 0 |
| Sosiaalihuolto | 55,2 | 55,2 | 0 |
| Hyvinvointialueiden rahoituslain 13 §:n mukaiset hyvinvointialueiden rahoituksen laskennallisten kustannusten painotukset (%): | |||
| Terveydenhuolto | 58,9 | 58,9 | 0 |
| Sosiaalihuolto | 21,4 | 21,4 | 0 |
| Lapsi-ikäryhmän laskennallinen osuus (%) hyvinvointialueiden valtion rahoituksesta | 16,6 | 16,6 | 0 |
| Hyvinvointialueiden valtion rahoitus yhteensä, mrd. euroa | 22,5 | 24,7 | 2,2 |
| Laskennallinen arvio lapsi-ikäryhmän rahoituksesta hyvinvointialueiden valtion rahoituksesta, mrd. euroa | 3,7 | 4,1 | 0,4 |
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet osana lapsibudjetointia
Merkittävä osa lasten ja nuorten palveluihin kohdistuvista määrärahoista ohjautuu kuntiin peruspalvelujen valtionosuuden kautta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ei ole kuitenkaan suoraan eroteltavissa lapsiin ja nuoriin kohdistuvia määrärahoja, sillä rahoitus on laskennallista ja yleiskatteista. Kunnat päättävät itse valtionosuuden käytöstä perustuslain turvaaman laajan itsehallintonsa puitteissa.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on v. 2024 n. 2,5 mrd. euroa (n. 2,7 mrd. euroa v. 2023). Vuodesta 2023 lähtien valtaosa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta on määräytynyt laskennallisesti kunnan lapsi- ja nuorisoikäluokan perusteella.
Kuntien uusista ja laajenevista tehtävistä taloudellisesti merkittävimmät ovat v. 2024 sitouttava kouluyhteisötyö (4,7 milj. euroa) sekä B1-kielen opetuksen lisääminen yhdellä vuosiviikkotunnilla (4,1 milj. euroa).
Valtionosuudesta lapsiin ja nuoriin on arvioitu lapsibudjetoinnin yhteydessä kohdistuvan v. 2024 hieman alle 2 mrd. euroa (v. 2023 n. 2,2 mrd. euroa). Arvio perustuu 0—17-vuotiaiden ikäryhmien osuuteen laskennallisista valtionosuuksista sekä siitä johdettuun olettamaan, että myös valtionosuuden lisäosista, määräaikaisista ja pysyvistä lisäyksistä ja vähennyksistä sekä verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta lapsiin ja nuoriin kohdistuisi sama osuus. Valtionosuuden sekä siitä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan osuuden laskua suhteessa vuoden 2023 talousarvioon selittää pääasiassa sote-uudistuksen yhteydessä vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden kustannusten ja tulojen tarkistus, joka otetaan huomioon valtion vuoden 2024 talousarviossa. Tarkistuksen johdosta kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vuodesta 2024 alkaen yhteensä n. 224 milj. euron pysyvä vähennys sekä vuosia 2024 ja 2025 koskeva n. 112 milj. euron määräaikainen vähennys, jolla korjataan jälkikäteen kuntien vuoden 2023 rahoitusta vastaamaan lopullisia siirtyneitä kustannuksia ja tuloja.
Vuonna 2024 alle 18-vuotiaiden ikäryhmien osuus laskennallisista valtionosuuksista on arvioitu olevan n. 79,6 %. Valtionosuuden mitoituksessa käytetty 0—17-vuotiaiden määrä on 1 020 238 henkeä. Mitoituksessa käytetty alle 18-vuotiaiden määrä on laskenut noin 9 000 hengellä edellisvuoteen verrattuna.
Lapsi-ikäluokkien laskennallinen osuus kuntien valtionosuuksista
| Lapsi-ikäluokkien laskennalliset perushinnat: | TA 2023 | TAE 2024 | Muutos 2023—2024 |
| Ikä 0—5 (euroa/asukas) | 8 011 | 8 186 | 175 |
| Ikä 6 (euroa/asukas) | 8 500 | 8 687 | 187 |
| Ikä 7—12 (euroa/asukas) | 7 072 | 7 231 | 160 |
| Ikä 13—15 (euroa/asukas) | 12 129 | 12 435 | 305 |
| 16 vuotta täyttäneet (euroa/asukas) | 63 | 64 | 1 |
| Valtionosuuden mitoituksessa käytetty 0—17-vuotiaiden määrä (lkm) | 1 029 513 | 1 020 238 | -9 275 |
| Lapsi-ikäluokkien laskennalliset kustannukset yhteensä, mrd. euroa1) | 7,7 | 7,8 | 0,1 |
| Valtionosuuden laskennalliset kustannukset yhteensä, mrd. euroa | 9,6 | 9,8 | 0,2 |
| Lapsi-ikäluokkien osuus laskennallisista kustannuksista (%) | 80,3 % | 79,6 % | -0,7 % |
| Kunnan peruspalvelujen valtionosuus yhteensä, mrd. euroa | 2,7 | 2,5 | -0,3 |
| Lapsi-ikäluokkien laskennallinen osuus valtionosuudesta, mrd. euroa | 2,2 | 2,0 | -0,2 |
1) 0—17-vuotiaiden laskennallinen osuus.
Verotus lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta
Verotus perustuu tuloihin, varallisuuteen ja kulutukseen ja kohdistuu lähtökohtaisesti samalla tavalla kaiken ikäisiin. Suomessa on käytössä erillisverotus, eli jokaista verotetaan omien tulojensa ja varallisuutensa perusteella, eikä esimerkiksi siviilisäädyllä tai perheen koolla pääsääntöisesti ole merkitystä. Suomen verojärjestelmässä lapsia ja lapsiperheitä tukevia elementtejä ovat lähinnä lapsiperheille kohdistuvat verotuet. Verojärjestelmässä ei ole havaittu erityisesti lapsia tai lapsiperheitä syrjiviä rakenteita.
Verohallinnon henkilöasiakkaiden tuloverotilaston mukaan v. 2021 alaikäiset maksoivat tuloveroja n. 20,5 milj. euroa, mikä oli alle 0,1 % kaikista henkilöasiakkaiden maksamista tuloveroista. Alaikäisten maksamista tuloveroista vajaat 60 % oli pääomatuloveroa ja n. 35 % kunnallisveroa. Alaikäisenä lapsena pidetään tuloverolaissa lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 17 vuotta.
Suomen verojärjestelmä perustuu laajaan tulokäsitteeseen, jonka mukaan kaikki tulo on lähtökohtaisesti veronalaista. Poikkeukset verotuksen normijärjestelmästä, kuten verovapaudet ja erityiset huojennukset, muodostavat verotukea4). Ainoa suoraan lapsi-ikäluokkaan kohdistuva verotuki on perintö- ja lahjaverotuksen alaikäisyysvähennys. Erityisesti lapsiperheisiin kohdistuvia verotukia tuloverotuksessa ovat mm. lapsilisien, elatusavun, elatustuen, adoptiotuen ja eläkkeensaajan lapsikorotuksen verovapaus, sekä alijäämähyvityksen lapsikorotus, perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen alennettu omavastuu ja elatusvelvollisuusvähennys. Myös arvonlisäverojärjestelmässä lähtökohtaisesti kaikki liiketoiminnan muodossa harjoitettu hyödykemyynti on veronalaista. Varhaiskasvatuspalvelut, sosiaalihuollon palvelut, yleissivistävä ja ammatillinen opetus sekä valtion tukema taiteen perusopetus ovat lähtökohtaisesti vapaita arvonlisäverosta5), ja tästä verovapaudesta muodostuva tuki kohdistuu lapsiin niiltä osin kuin näiden palvelujen käyttäjinä ovat lapset. Valmisteverotuksessa lapsiperheille kohdistuva verotuki on äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden sekä lastenruokien vapautus virvoitusjuomaverosta.
Verotukien määritelmiin ja laskentaan liittyvistä rajoituksista johtuen ne eivät sovellu tietyn ilmiön mittaamiseen talousarviossa. Verotuet ovat riippuvaisia verotuksen rakenteesta sekä kussakin tapauksessa valitusta normijärjestelmästä, jota ei ole määritelty kaikkien tutkittavien eri ilmiöiden kannalta neutraaliksi vaan saattaa sisältää jo itsessään ohjausta. Verotuen poistaminen ei välttämättä kasvattaisi verotuloja vastaavalla määrällä. Useimpien verotukien osalta niiden verotuottoa vähentävästä vaikutuksesta voidaan laskea vain arvio. Kaikille verotuille ei pystytä laskemaan euromääräistä arviota lainkaan. Elatustuen, elatusavun ja lapsilisien verovapauden sekä elatusvelvollisuusvähennyksen ja perintöverotuksen alaikäisyysvähennyksen muodostamien verotukien yhteismääräksi arvioidaan vuoden 2023 tasossa n. 600 milj. euroa, josta lapsilisien verovapauden osuus on vajaat 500 milj. euroa.
Vuoden 2024 talousarvioesityksessä ei esitetä uusia nimenomaan lapsiperheille kohdistuvia verotukia. Veroperustemuutoksia kuvataan tarkemmin osaston 11 perusteluteksteissä.
Lasten ja nuorten tukeminen
Osan koko lapsi-ikäryhmää koskevista määrärahoista voidaan arvioida kohdistuvan lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Tällaisia määrärahoja on vuoden 2024 talousarvioesityksessä n. 420 milj. euroa (n. 310 milj. euroa v. 2023). Luvut sisältävät myös edellisen hallituksen toimet, joiden määrärahat kasvavat v. 2024. Näistä merkittävimmät ovat yleisen oppivelvollisuuden pidentäminen ja lastensuojelun henkilöstömitoitus. Lapsi-ikäluokkaan kohdistuvien määrärahojen keskeisenä tavoitteena on kuitenkin ylipäätään edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja ehkäistä syrjäytymistä.
Lakisääteisten lapsi-ikäluokkaan kohdistuvien perus- ja muiden palveluiden sekä tulonsiirtojen lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy sekä aiemmin päätettyjä että hallitusohjelman mukaisia toimia tämän tavoitteen edistämiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ja rahoituskokonaisuuksia ovat mm. lapsiperheiden hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät ja korjaavat toimet, panostus lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutukseen ja kuntoutuspalveluluihin Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta, itsemurhien ehkäisyohjelman toteuttaminen, lapsistrategia-toiminto, nuorten työpajatoiminnan tukeminen ja harrastustoiminnan laajentaminen sekä Suomi Liikkeelle -ohjelma.