Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2024

4. Talousarvioesityksen tuloarviotPDF-versio

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 76,3 mrd. euroa v. 2024. Verojen ja veronluontoisten tulojen osuus on n. 66,8 mrd. euroa (87 %). Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan 3,6 % v. 2024 eli 2,3 mrd. euroa vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon nähden. Budjettitalouden tulojen ilman nettolainanottoa arvioidaan kasvavan vastaavasti 4,5 % eli 3,3 mrd. euroa v. 2024.

Tuloarviot osastoittain vuosina 2022—20241)

    v. 2022
tilinpäätös
v. 2023
varsinainen
talousarvio
v. 2024
esitys
 
Muutos 2023—2024
Tunnus Osasto milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
11. Verot ja veronluonteiset tulot 51 685 64 431 66 798 2 367 4
12. Sekalaiset tulot 6 711 6 568 7 170 603 9
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 1 633 1 900 2 234 333 18
15. Lainat, pl. nettolainanotto ja velanhallinta 229 150 148 -2 -1
  Yhteensä 60 257 73 049 76 350 3 301 5
 
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 11 314 8 292 11 529 3 237 39
  Yhteensä 71 571 81 340 87 879 6 539 8

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

Oheisessa kuviossa on esitetty valtion verotulojen kehitys keskeisimpien verolajien osalta v. 2005—2024. Verotulot ovat kasvaneet vahvasti vuoden 2020 jälkeen talouden alettua elpymään koronapandemian aiheuttamista vaikeuksista. Vuonna 2023 voimaan tullut sote-uudistus aiheutti merkittävää kasvua valtion verotuloissa, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialuille ja niiden rahoitusvastuu kunnilta valtiolle.

Sote-uudistuksesta johtuen tuloverotus on muodostanut vuodesta 2023 lähtien valtion suurimman yksittäisen tulonlähteen. Arvonlisäveron merkitys valtion tulonlähteenä pysyy merkittävänä. Yhteisöveron tuotto on riippuvainen yritysten tuloskehityksestä ja sille on tyypillistä voimakkaat suhdannevaihtelut. Pitkällä aikavälillä yhteisöveron tuottoa on vähentänyt osaltaan se, että verokilpailun vuoksi yhteisöverokantaa on alennettu, kun tavoitteena on ollut varmistaa Suomen säilyminen kilpailukykyisenä investointikohteena. Energiaveron tuotto kehittyy verrattain vaimeasti, mitä selittää veropohjien kuten esim. polttonesteiden ja sähkön kulutuksen maltillinen kehitys. Energiaveroihin on tarkastelujaksolla tehty korotuksia, mutta toisaalta verorasitusta on laskenut kulutuksen siirtymä energiatuotteisiin, joita verotetaan matalammilla verotasoilla.

Kuvio 3. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2005—2024 (milj. euroa)

Kuvio 3. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2005—2024 (milj. euroa)

4.1. Keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Orpon hallitus tavoittelee veropolitiikallaan kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallitus ei päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta. Hallitusohjelman mukaisesti tehdään indeksitarkistus ansiotuloveroperusteisiin kaikilla tulotasoilla. Lisäksi työn verotusta kevennetään painottaen pieni- ja keskituloisia.

Muutokset vuonna 2024

Ansio- ja pääomatuloveroihin tehdään sekä verotuloja vähentäviä että lisääviä veroperustemuutoksia v. 2024. Työtulovähennyksen kasvattaminen vähentää valtion verotuloja arviolta 97 milj. euroa, osakesäästötilin enimmäistalletusmäärän korottaminen vähentää valtion verotuloja arviolta 5 milj. euroa ja maatalouden tasausvarauksen korottaminen vähentää valtion verotuloja arviolta 9 milj. euroa. Lisäksi kotitalousvähennyksen soveltamisalaa laajennetaan ja kotitalousvähennyksen määräaikaista korotusta jatketaan, mitkä vähentävät valtion verotuloja arviolta 42 milj. euroa.

Vuonna 2024 indeksitarkistuksen mitoitusta muutetaan siten, että työttömyysvakuutusmaksun 0,2 prosenttiyksikön alennusta vastaava osuus kanavoidaan valtiolle Työllisyysrahastoon kohdistuvien säästöjen ohjaamiseksi valtion velkakehityksen taittamiseen. Tämä kasvattaa valtion verotuloja 138 milj. eurolla.

Valtion verotuloja kasvattavat myös valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan määräaikaisen voimassaolon jatkaminen, matkakuluvähennyksen omavastuun korottaminen, maatalouden vuokratulojen verokohtelun yhdenmukaistaminen sekä ikään perustuvan korotetun työtulovähennyksen uudelleenkohdentaminen. Näiden verotuloja lisäävien veroperustemuutosten yhteisvaikutus valtion verotuloihin on 118 milj. euroa.

Alkoholiverotusta muutetaan siten, että väkevien alkoholijuomien ja viinien veroa korotetaan ja oluen veroa alennetaan. Näiden muutosten arvioidaan kasvattavan valtion verotuloja yhteensä noin 15 milj. euroa. Nikotiinipussit sisällytetään tupakkaverotuksen piiriin, minkä arvioidaan kasvattavan valtion verotuloja arviolta 50 milj. euroa.

Lisäksi jakeluvelvoitteen nousu-uran kompensoimiseksi tehtävä polttoaineveron kevennys vähentää verotuloja arviolta 168 milj. euroa. Ajoneuvoveron perusveron alennus vähentää verotuloja arviolta 50 milj. euroa. Ajoneuvoveron veronalennus tulee voimaan vuoden 2025 alusta, mutta veronalennuksen tuottovaikutus toteutuu osin jo v. 2024.

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen verotulot sektoreittain suhteessa kokonaistuotantoon 1980—2024 (kokonaisveroaste)

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen verotulot sektoreittain suhteessa kokonaistuotantoon 1980—2024 (kokonaisveroaste)

4.2. Veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys

Eräiden veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavien tulo- ja kysyntäerien kehitysarviot

    2021 2022 2023 2024
         
  vuosimuutos, %      
Veronalaiset ansio- ja pääomatulot   6,4 3,2 5,3 3,7
— palkkatulot   5,4 6,5 5,1 3,7
— eläkkeet ja muut sosiaalietuudet   0,6 0,8 7,7 4,5
— pääomatulot   32,3 -10,0 0,5 2,3
Ansiotasoindeksi   2,4 2,4 4,3 3,5
Toimintaylijäämä   2,7 7,1 4,2 3,2
Kotitalouksien verollisten kulutusmenojen veropohja   8,0 4,8 4,2 2,2
Arvonlisäveron pohja   6,5 6,0 5,5 2,6
Bensiinin kulutus   1,3 -6,1 1,2 -2,7
Dieselöljyn kulutus   -6,3 -1,6 -1,9 -1,9
Sähkön kulutus   9,2 -4,1 -4,8 6,5
Verollisen alkoholin kulutus   -4,3 -1,3 -2,3 -1,2
Verotettavat uudet henkilöautot (kpl)   98 500 81 697 84 000 85 000
Kuluttajahintaindeksi   2,2 7,1 6,2 2,2

4.3. Verotuloarvioiden riski- ja herkkyystarkastelu

Eräiden veropohjaerien muutoksen vaikutus valtion verotuottoon

Verolaji Veropohja / kysyntäerä Muutos Verotuoton muutos, milj. euroa
       
Ansiotuloverot Palkkatulot 1%-yks. 556 (ml. maksut), josta valtio 334
  Eläketulot 1%-yks. 207, josta valtio 106
Pääomatulovero Pääomatulot 1%-yks. 46
Yhteisövero Toimintaylijäämä 1%-yks. 78, josta valtio 60
ALV Yksityisen kulutuksen arvo 1%-yks. 142
Autovero Uusien henkilöautojen myynti, kpl 1 000 kpl 2
Energiavero Sähkön I kulutus 1 % 9
  Bensiinin kulutus 1 % 12
  Dieselin kulutus 1 % 15
Alkoholijuomavero Alkoholin kulutus 1 % 15
Tupakkavero Savukkeiden kulutus 1 % 10

4.4. Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä säädettyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty vuodelle 2024 yhteensä 192 kappaletta. Verotukien lukumäärä vähenee vuoden 2023 sähköenergian määräaikaisen arvonlisäveroalennuksen ja kotitalousvähennyksen yhteydessä toteutettavan määräaikaisen sähkövähennyksen päättyessä. Verotukien lukumäärää kasvattaa kaivosmineraaliveroon liittyvä kullanhuuhdonnan verotuki. Verotukien vuosittaisia muutoksia esitellään laajemmin verolajikohtaisilla momenteilla.

4.5. Muiden tulojen arviot

Sekalaiset tulot (milj. euroa)

  2022
tilinpäätös
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
2023—2024
muutos, %
         
Sekalaiset tulot, milj. euroa 6 711 6 513 7 170 10
— siirto valtion eläkerahastosta 1 982 2 118 2 281 8
— EU-tulot 1 314 1 629 2 027 24
— Rahapelitoiminnan tuotto (STM, OKM, MMM) 748 777 0 -
— muut 2 667 1 989 2 862 44

Korkotulot ja voiton tuloutukset (milj. euroa)

  2022
tilinpäätös
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
2023—2024
muutos, %
         
Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa 1 633 1 331 2 234 68
— korkotulot 69 54 256 474
— osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot 1 393 1 023 1 150 12
— osuus rahapelitoiminnan voitosta 0 0 673 -
— osuus Suomen Pankin voitosta 26 100 10 -90
— valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 145 154 145 -6

Valtion sekalaisiksi tuloiksi v. 2024 arvioidaan 7 170 milj. euroa, mikä on 657 milj. euroa vuoden 2023 varsinaista talousarviota enemmän. Eroa selittää ennen kaikkea Valtion asuntorahastosta tehtävä 500 milj. euron tuloutus v. 2024 investointiohjelman rahoittamiseksi. Merkittävimmän yksittäisen erän sekalaisista tuloista muodostaa valtion eläkerahastosta valtion budjettitalouteen tehtävä 2 281 milj. euron suuruinen tuloutus. Sekalaisiin tuloihin luetaan EU:lta saatavat tulot. EU:lta arvioidaan kertyvän sekalaisia tuloja 2 027 milj. euroa, mihin sisältyy EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavat maksut, jotka ovat arviolta 703 milj. euroa v. 2024. Komissio arvioi kansalliset suunnitelmat ja ne hyväksytään EU-neuvostossa. Maksatukset perustuvat kansallisten suunnitelmien etenemiseen ja kun ohjelmissa esitettyjen tavoitteiden on osoitettu toteutuneen suunnitelmien mukaisesti.

Sekalaisiin tuloihin on aiemmin kirjattu myös rahapelitoiminnan voittovaroista opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön saamat osuudet. Vuodesta 2024 eteenpäin tulot kirjataan yhteiselle momentille osaksi korkotuloja ja voiton tuloutusta. Valtion osuuden rahapelitoiminnan voitosta arvioidaan olevan 673 milj. euroa v. 2024. Kehitykseen vaikuttaa Veikkaus Oy:n tuloksen pieneneminen mm. pelihaittojen torjumiseen liittyvien toimenpiteiden myötä. Myös päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot muodostavat merkittävän sekalaisten tulojen kokonaisuuden, sillä tuloja arvioidaan kertyvän 548 milj. euroa v. 2024.

Korkotuloja ja voitontuloutuksia ennakoidaan kertyvän 2 234 milj. euroa, mikä on 903 milj. euroa vuoden 2023 varsinaista talousarviota vähemmän. Eroa selittää ennen kaikkea edellä mainittu rahapelitoiminnan tuottojen siirtyminen osaksi korkotuloja ja voitontuloutuksia. Suomen Pankista annetun lain mukaan Suomen Pankki tulouttaa valtiolle 50 % edellisen vuoden tuloksesta. Pankkivaltuusto voi päättää tätä suuremman osuuden tulouttamisesta. Tilikaudelta 2022 Suomen Pankin tulos oli 0 euroa, minkä vuoksi tilitettävää ei syntynyt. Vuodelle 2024 oletetaan tuloutukseksi 10 milj. euroa. Valtion liikelaitosten voitontuloutukseksi arvioidaan 145 milj. euroa, josta Metsähallituksen osuus on 110 milj. euroa ja Senaatti-kiinteistöjen 35 milj. euroa.