Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2024

90. Kuntien tukeminenPDF-versio

Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin. Koska merkittävä osa kuntien tehtävistä ja kustannuksista koskee varhaiskasvatusta sekä esi- ja perusopetusta, kunnan peruspalvelujen valtionosuuden ikäryhmittäisissä kustannuksissa painottuvat erityisesti lapsi- ja nuorisoikäluokat. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.

Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, asukasmäärän kasvun sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat.

Kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle voidaan maksaa valtion talousarvion rajoissa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta. Harkinnanvaraista yhdistymisavustusta voidaan maksaa myös vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymiseen. Lisäksi valtio voi maksaa kunnalle korvausta kuntien yhdistymisestä aiheutuvasta valtionosuuden vähenemisestä. Harkinnanvarainen yhdistymisavustus tulee käyttää uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Harkinnanvaraisten yhdistymisavustusten yhteismäärä vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Jos harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen varattua euromäärää ei kokonaisuudessaan käytetä varainhoitovuoden aikana, jäljelle jäänyt osa palautetaan kunnille asukasta kohden yhtä suurena osuutena varainhoitovuotta seuraavan vuoden aikana.

Kunnille maksetaan veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita. Kompensaatiot maksetaan valtion talousarvion momentilta 28.90.35.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta osoitetaan rahoitusta kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korottamiseen.

Keskeiset uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuu on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaisesti kunnilta hyvinvointialueiden rahoitukseen siirrettävät tulot tarkistetaan vuoden 2022 tilinpäätöstietojen ja valmistuneen verotuksen mukaisten maksuunpantujen verotulojen perusteella koko maan tasolla hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia vastaaviksi. Tulojen ja kustannusten erotus otetaan huomioon peruspalvelujen valtionosuudessa vuodesta 2024 lukien. Jos kunnilta on tarkistuksen perusteella koko maan tasolla siirtynyt tuloja vähemmän kuin kustannuksia, erotusta vastaava määrä vähennetään kunnille myönnettävästä valtionosuudesta. Jos tuloja on siirtynyt enemmän kuin kustannuksia, erotusta vastaava määrä lisätään kunnille myönnettävään valtionosuuteen. Vuoden 2023 osalta erotuksesta otetaan huomioon jälkikäteen valtionosuuden lisäyksenä tai vähennyksenä puolet vuonna 2024 ja puolet vuonna 2025.

Vaikuttavuustavoitteet

Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen tavoitteena na on varhaiskasvatuksen, koulutuksen sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen varmistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen asuinpaikasta riippumatta jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 463 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen

3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen

4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin

5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

6) enintään 600 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

7) enintään 1 600 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus  
Laskennalliset kustannukset 9 842 213
— ikärakenne 8 118 640
— työttömyys 382 834
— kaksikielisyys 105 767
— vieraskielisyys 846 895
— asukastiheys 207 713
— saaristoisuus 14 840
— saaristo-osakunta 9 665
— koulutustausta 155 858
   
Kuntien rahoitusosuus 7 684 802
Valtionosuus 2 157 411
   
Lisäosat 277 654
   
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 807 839
   
Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus 10 000
   
Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 600
   
Kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 1 600
   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) 11 853
   
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 7 899
   
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset -811 656
Yhteensä 2 463 200

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 21,92. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2022/2023 asukasluku on 5 533 611.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset ja muut muutokset

Valtionosuuden tasossa on vuonna 2024 huomioitu uusina ja laajenevina tehtävinä 4 135 000 euroa liittyen B1-kielen opetuksen lisäämiseen yhdellä vuosiviikkotunnilla, 4 667 000 euroa sitouttavaan kouluyhteisötyöhön liittyen sekä 500 000 euroa oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyen. Lisäksi valtionosuuden tasossa on otettu huomioon vähennyksenä 251 000 euroa varhaiskasvatuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin liittyen.

Vuonna 2024 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,2 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 52 763 000 euroa. Hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään yhtä prosenttiyksikköä vastaava vähennys vuosina 2024—2027. Vuonna 2024 vähennys pienentää valtionosuutta 23 983 000 euroa.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee 22,09 prosentista 21,92 prosenttiin vuonna 2024. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,07 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 %. Indeksisäästö puolestaan alentaa valtionosuusprosenttia 0,24 prosenttiyksikköä.

Kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset ja rahoitus tarkistetaan vuoden 2024 talousarviossa vastaamaan kuntien vuoden 2022 tilinpäätösten mukaisia hyvinvointialueille siirtyneitä kustannuksia ja tuloja. Siirtolaskelman tarkistamisesta johtuen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta siirretään vuodesta 2024 alkaen hyvinvointialueiden rahoitukseen 159 790 000 euroa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan lisäksi 64 000 000 euron pysyvä vähennys liittyen kuntien verotuskustannusten alenemiseen sote-uudistuksen yhteydessä. Lisäksi siirtyvien kustannusten ja rahoituksen vuoden 2023 erotus korjataan jälkikäteen tekemällä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen 111 895 000 euron määräaikainen vähennys vuosina 2024 ja 2025.

Valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon tarkistusta ei oteta huomioon vuonna 2024, sillä sote-uudistuksen yhteydessä peruspalvelujen valtionosuuslakiin tehdyn siirtymäsäännöksen mukaan kustannustenjaon tarkistus tehdään seuraavan kerran vasta valtion vuoden 2025 talousarvion yhteydessä.

Valtionosuuden tasossa on vuonna 2024 huomioitu 5 500 000 euron vähennys liittyen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen ja 5 500 000 euron vähennys liittyen kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen (siirto momentille 28.90.31).

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Perushinta Laskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan  
— 0—5-vuotiaat (8 250,40 euroa/as) 2 364 043
— 6-vuotiaat (8 754,50 euroa/as) 475 308
— 7—12-vuotiaat (7 287,91 euroa/as) 2 646 428
— 13—15-vuotiaat (12 531,62 euroa/as) 2 335 861
— 16 vuotta täyttäneet (64,56 euroa/as) 297 001
Työttömyyden mukaan (69,81 euroa/as) 382 834
Kaksikielisyyden mukaan (296,31 euroa/as) 105 767
Vieraskielisyyden mukaan (1 730,99 euroa/as) 846 895
Asukastiheyden mukaan (41,86 euroa/as) 207 713
Saaristoisuuden mukaan (407,85 euroa/as) 14 840
Saaristo-osakunta -aseman mukaan (298,34 euroa/as) 9 665
Koulutustaustan mukaan (28,65 euroa/as) 155 858
Yhteensä 9 842 213

Kuntien rahoitusosuus

   
Asukasluku 5 533 611
Rahoitusosuus, euroa/as 1 388,75
Rahoitusosuus, 1 000 euroa 7 684 802

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

   
Perushinta  
Syrjäisyyden mukaan (62,59 euroa/as) 65 291
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (13,10 euroa/as) 72 286
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (915,13 euroa/as) 1 179
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa (19,31 euroa/as) 106 854
Asukasmäärän kasvun lisäosa (10,24 euroa/as) 32 045
Yhteensä 277 654

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
908 817 -100 977 807 839

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

   
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi -123 797
— aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys -50
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta -331 124
— kuntien valtionosuuden harkinnanvarainen korotus -10 000
— siirto momentille 28.90.31 vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen -5 500
— siirto momentille 28.90.31 kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen -5 500
— hyvinvointialueille siirtyvien kustannusten tarkentumisesta johtuva pysyvä vähennys -159 790
— kuntien verotuskustannusten alenemisesta sote-uudistuksen yhteydessä johtuva pysyvä vähennys -64 000
— sote-siirtolaskelman tarkentumisesta johtuva määräaikainen vähennys -111 895
Yhteensä -811 656

Muu rahoitus (1 000 euroa)

   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvaukset 11 853
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 7 899

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvän vähennyksen muutos 60
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutosten vaikutus -2 185
B1-kielen opetuksen lisääminen yhdellä vuosiviikkotunnilla 4 135
Hyvinvointialueiden rahoitusta koskevan siirron tarkentuminen (siirto momentille 28.89.31) -159 790
Indeksikorotuksen 1 %-yksikköä vastaava vähennys -23 983
Indeksikorotus 52 763
Kirjastojen perustamiskustannushankkeet -200
Kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvausten muutos -415
Kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden tulojen ja kustannusten tasaus vuoden 2023 osalta -111 895
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän poistumiseen liittyvän määräaikaisen vähennyksen päättyminen 10 000
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmästä tehdyn kertaluonteisen palautuksen poistuminen -8 000
Muut muutokset 1 604
Oppivelvollisuuden laajentaminen 500
Perustoimeentulon kuntien maksuosuuden muutos 3 474
Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen päättyminen 1 000
Sitouttava kouluyhteisötyö 4 667
Sote-uudistuksen muutosrajoittimen neutralisoinnin poistuminen 3 591
Varhaiskasvatuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat -251
Vuoden 2023 valtionosuuden laskennassa käytettävien lopullisten määräytymistekijöiden vaikutus -88
Vähennys liittyen kuntien verotuskustannusten alenemiseen sote-uudistuksen yhteydessä -64 000
Yksityisten opetuksenjärjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveron muutos 313
Yhteensä -288 700

2024 talousarvio 2 463 200 000
2023 II lisätalousarvio 21 193 000
2023 talousarvio 2 751 900 000
2022 tilinpäätös 7 986 435 458

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain (1698/2009) 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin

2) enintään 5 500 000 euroa kuntarakennelain (1698/2009) 56 a §:n mukaisiin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien yhdistymisavustuksiin

3) enintään 5 500 000 euroa kuntarakennelain (1698/2009) 41 §:n mukaisiin kuntien harkinnanvaraisiin yhdistymisavustuksiin sekä 44 §:n mukaisiin valtionosuusmenetyksen kompensaatioihin.

Selvitysosa:Kuntarakennelain (1698/2009) 56 a §:n mukaan kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle voidaan maksaa valtion talousarvion rajoissa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta, jos yhdistyminen koskee vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa. Lisäksi kunnille voidaan maksaa kuntarakennelain 41 §:ssä säädettyä harkinnanvaraista yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota.

Määrärahasta 11 000 000 euroa on siirtoa kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta (28.90.30). Jos yhdistymisavustuksiin varattua euromäärää ei kokonaisuudessaan käytetä varainhoitovuoden aikana, tulee jäljelle jäänyt osa kuntarakennelain 56 a §:n ja 59 §:n mukaan palauttaa kunnille asukasta kohden yhtä suurena osuutena varainhoitovuotta seuraavan vuoden aikana.


2024 talousarvio 11 400 000
2023 talousarvio 11 400 000
2022 tilinpäätös 1 050 000

35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 861 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 33 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vuodelle 2024 esitettävien veroperustemuutoksien vaikutus 10 000
Yhteensä 10 000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 861 000 000
2023 talousarvio 851 000 000
2022 tilinpäätös 2 749 400 018