Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
              11. Verkkomaksaminen
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2024

20. Palvelut valtioyhteisöllePDF-versio

Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttorin tehtävänä on toimia vastuualueelleen kuuluvien palvelujen tuottajana ja kehittäjänä. Valtiokonttori huolehtii valtion rahoitustoiminnoista, valtion keskuskirjanpidosta, laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjauksesta, analysointi- ja raportointipalveluista, valtion vahinkovakuutuksesta ja muista valtion maksamista korvauksista sekä valtionperinnöistä. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaiden, kumppanien ja valtiovarainministeriön kanssa.

Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta sekä valtionperinnöt.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa keskitettyjä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja sekä muita hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja. Palkeilla voi olla myös muita erikseen säädettyjä tehtäviä. Palkeiden asiakkaita ovat valtion virastot, laitokset ja talousarvion ulkopuoliset rahastot. Asiakkaita voivat lisäksi olla eduskunta ja sen yhteydessä toimivat virastot, eduskunnan alaisuudessa ja valvonnassa toimivat yksiköt, valtion liikelaitokset sekä valtioenemmistöiset osakeyhtiöt, joiden julkisten palveluiden tuottamisesta säädetään lailla. Palkeiden rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluita. Näitä ovat esimerkiksi tietoliikenne-, käyttö-, työasema- ja viestintäpalvelut sekä näihin liittyvät infrastruktuuri- ja tukipalvelut.

Valtorin Turvallisuusverkkoliiketoiminta (TUVE-liiketoiminta) tuottaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämiä turvallisuusverkon palveluita, jotka täyttävät korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset.

Senaatti-kiinteistöt on liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä.

Toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat toiminnalliset tavoitteet
  • — Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa
  • — Nykyaikaiset korvaus- ja muut kansalaispalvelut
  • — Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus.

01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 180 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Velanhallinnan tulos <0 >0 >0
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv 5 10 10
Kirjanpitoyksikköjen tiedot tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % 92 100 100
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—10 9,0 8,5 8,5
Kunta- ja hyvinvointialuetalouden raportoinnin tietojen käytettävyys annetussa aikataulussa vähintään, % 83—99 95 95
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro 4,0 3,8 3,8
Sairauspoissaolot, pv/htv 6,1 7 7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 49 024 42 241 42 265
Bruttotulot 6 172 5 662 6 085
Nettomenot 42 852 36 579 36 180
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 748    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 322    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 5 670 5 225 5 830
— muut tuotot 62 57 55
Tuotot yhteensä 5 732 5 282 5 885
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 2 465 2 309 2 486
— osuus yhteiskustannuksista 3 505 2 963 3 419
Kustannukset yhteensä 5 970 5 272 5 905
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -238 10 -20
Kustannusvastaavuus, % 96 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Automaattisen päätöksenteon menot (HE 145/2022) 2 766
EU:n elvytysrahaston seurannan ja valvonnan tehtävät -1 050
Hyvinvointialueiden taloustietojen toimittamisen tehtävät -563
Korkotukilainojen lisätyö 160
Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalvelun lisärahoitustarve 1 150
Peppol-toiminnan perustaminen Suomeen -350
Tietoturvatason korotus 117
Valtion avustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (v. 2023 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -3 909
Palkkausten tarkistukset 1 280
Yhteensä -399

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 36 180 000
2023 II lisätalousarvio 769 000
2023 I lisätalousarvio 9 236 000
2023 talousarvio 36 579 000
2022 tilinpäätös 42 426 000

02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.

Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.


2024 talousarvio 600 000
2023 talousarvio 600 000
2022 tilinpäätös 917 141

03. Huoltovarmuuspankin palvelumaksu (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Huoltovarmuuspankin ylläpidosta aiheutuviin menoihin ja valtion maksuliikepankkien toimintojen auditointeihin.

Selvitysosa:Huoltovarmuuspankki mahdollistaa valtion maksuliikkeen jatkumisen tilanteissa, joissa valtion 1. Pankki ja 2. Pankki eivät pystyisi tuottamaan maksuliikepalveluita valtiolle.


2024 talousarvio 1 700 000
2023 talousarvio 1 700 000
2022 tilinpäätös 1 578 250

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 447 000 euroa.

Määrärahasta 4 350 000 euroa on varattu sellaisiin valtionhallintoa palvelevien talous- ja henkilöstöprosessien ja tietojärjestelmien kehittämisen, hankinnan ja toimeenpanon menoihin, jotka eivät sisälly maksullisen toiminnan kustannuksiin.

Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Määrärahalla kehitetään valtionhallintoa palvelevia talous- ja henkilöstöprosesseja sekä tietojärjestelmiä.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Asiakastyytyväisyys 3,8 3,8 3,8
Ostolaskut, kpl/htv 25 748 23 600 25 800
Myyntilaskut, kpl/htv 68 007 65 000 69 000
Palkkalaskelmat, kpl/htv 12 717 12 900 13 300
Tarkastetut matka- ja kululaskut, kpl/htv 10 781 12 500 12 600
Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi edellinen vuosi) 106,3 100,9 102,0
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Sairauspoissaolot, pv/htv 10,1 8,0 8,0
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro 3,8 3,8 3,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 61 165 60 811 69 794
Bruttotulot 59 502 58 811 63 347
Nettomenot 1 663 2 000 6 447
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 000    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 000    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 59 502 58 811 63 347
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 61 165 60 811 65 347
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 663 -2 000 -2 000
Kustannusvastaavuus, % 97 97 97

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksullisen toiminnan ulkopuoliset kehittämiskustannukset (siirto momentilta 28.70.02) 4 350
Tietoturvatason korotus 97
Yhteensä 4 447

2024 talousarvio 6 447 000
2023 talousarvio 2 000 000
2022 tilinpäätös 1 663 095

09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2022
toteutuma
2023
tavoite
2024
tavoite
       
Tuottavuusindeksi (työpanos per suorite) 100 97 93
Asiakkaan tyytyväisyys Valtorin palveluihin (päättäjät ja yhteyshenkilöt), asteikko 1—5 3,9 3,5 3,6
Asiakastyytyväisyys, käyttäjät, asteikko 1—5 4,0 3,4 3,5
Kehitykseen käytetty osuus kokonaiskustannuksista (%) 3,8 4,8 4,5
Laajavaikutteisten häiriöiden määrä (kpl/kk) 4,1 3,5 3,3
Laajavaikutteisten häiriöiden keskimääräinen ratkaisuaika, (h) 5,9 4,5 4,3
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Sairauspoissaolot, pv/htv 9,4 6,0 8,0
Työtyytyväisyys, 1—5 VMBaro 3,7 3,8 3,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 419 079 421 967 458 791
Bruttotulot 418 806 416 967 453 791
Nettomenot 273 5 000 5 000
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 738    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 000    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 418 806 416 967 453 791
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 419 079 421 967 458 791
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -273 -5 000 -5 000
Kustannusvastaavuus, % 100 99 99

2024 talousarvio 5 000 000
2023 talousarvio 5 000 000
2022 tilinpäätös 4 534 543

10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna.

Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.


2024 talousarvio 15 000 000
2023 talousarvio 15 000 000
2022 tilinpäätös 15 000 000

11. Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää verkkomaksaminen-palvelun (Suomi.fi-maksut) kehittämiseen, ylläpitoon ja jatkuvaan palvelutuotantoon, palveluntuottajien veloituksiin sekä palvelun hankinnasta, hallinnoinnista, käytöstä ja kehittämisestä aiheutuviin työ- ja muihin menoihin.

Selvitysosa:Suomi.fi-palvelun tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.


2024 talousarvio 500 000
2023 talousarvio 500 000
2022 tilinpäätös 500 000

88. Senaatti-konsernin liikelaitokset

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-konsernin liikelaitoksille asetetaan seuraavat palvelu- ja toimintatavoitteet:

Senaatti-kiinteistöt

  • — Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja tukemaan sekä asiakkaidensa että valtion rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia.
  • — Varmistaa yhteiskuntavastuullinen toiminta huomioiden taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökulmat. Edistää omalta osaltaan yhteiskunnan muutosta kohti hiilineutraalisuutta. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa toimitilojen turvallisuus ja terveys käyttäjille.
  • — Varautuu omassa toiminnassaan poikkeusoloihin ja normaaliolojen häiriöihin sekä tukee asiakkaita toimitilojen varautumisen tason nostamisessa.
  • — Tuottaa ja ylläpitää valtion toimitiloihin liittyviä tietoja päätöksenteon ja seurannan tueksi.
  • — Toteuttaa valtiolle tarpeettoman omaisuuden myynnit avoimin ja syrjimättömin menettelyin.

Puolustuskiinteistöt

  • — Puolustuskiinteistöjen tehtävänä on tuottaa itse tai ostaa markkinoilta tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja tukemaan Puolustusvoimien suorituskykyä kaikissa turvallisuustilanteissa annettujen valmiusvaatimusten mukaisesti.
  • — Puolustuskiinteistöt edistää Puolustushallinnon rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia tehokkaan toimitilarakenteen aikaansaamiseksi.
  • — Tuottaa ja ylläpitää Puolustusvoimien toimitiloihin liittyviä tietoja päätöksenteon ja seurannan tueksi. Osana Senaatti-konsernia Puolustuskiinteistöt mahdollistaa valtion toimitilakannan keskitetyn ja tehokkaan johtamisen.
  • — Varmistaa yhteiskuntavastuullinen toiminta huomioiden järjestelmän kriisinsietokyky, huoltovarmuus ja energian omavaraisuus sekä taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökulmat. Puolustuskiinteistöt tuottaa ympäristöpalveluita koko valtiokonsernille. Puolustuskiinteistöt edistää osana Senaatti-konsernia yhteiskunnan muutosta kohti hiilineutraalisuutta. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa toimitilojen turvallisuus ja terveys käyttäjille.
2. Investoinnit

Senaatti-konsernin liikelaitosten investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2024 enintään 750 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-konsernin liikelaitokset saavat tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 750 milj. euroa.

Investoinnit kohdistuvat pääosin valtion tehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen, sisäolosuhteita parantavaan, toimitilatehokkuutta kasvattavaan ja viranomaisten toimintaedellytykset turvaavaan rakentamiseen. Investointivaltuus ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-konsernin liikelaitokset saavat antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-konsernin liikelaitokset oikeutetaan ottamaan vuoden 2024 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 600 milj. euroa.

Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-konsernin liikelaitosten yhteenlasketuksi vuokrauksen (sisältäen palvelut) tulostavoitteeksi 23 milj. euroa vuodelle 2024.

Vuonna 2024 Senaatti-konsernin liikelaitokset tulouttavat valtion talousarvioon yhteensä 45,8 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2023 voiton tuloutuksena. Vuoden 2024 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 10,7 milj. euroa, takausmaksujen suuruudeksi 0,1 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 35 milj. euroa sisältäen 3 milj. euroa Puolustuskiinteistöjen tuloutusta. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 600 milj. euroa.

Senaatti-konsernin maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvän kassavirran toteutuminen riippuu kulloisesta markkinatilanteesta ja sisältää siten Senaatti-konsernin ulkopuolisia epävarmuustekijöitä.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2024 (milj. euroa)

   
Senaatti-kiinteistöt 515
Puolustuskiinteistöt 235
Yhteensä 750

Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)

  Senaatti-kiinteistöt Puolustuskiinteistöt
  2023
TA
2024
TAE
2023
TA
2024
TAE
         
Liikevaihto, milj. euroa 600 650 343 367
— Suora vuokraus 464 504 286 302
— Edelleenvuokraus 108 116 8 11
— Palvelut 28 31 49 54
Liiketoiminnan muut tuotot 27 30 - -
Vuokraustoiminnan käyttökate 194 216 97 106
— % liikevaihdosta 32 33 28 29
Poistot (sis. arvonalentumiset) 155 163 87 91
Liikevoitto, milj. euroa 52 70 9 15
— % liikevaihdosta 9 11 3 4
Tilikauden tulos, milj. euroa 29 38 2 4
— % liikevaihdosta 5 6 1 1
Taseen loppusumma 5 168 5 531 1 339 1 460
Kiinteistöjen myynnin tulos 12 16 - -
Tuloutus valtion talousarvioon 38 35 - -
Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,3 1,2 0,7 0,7
Oman pääoman tuotto, %, vuokraustoiminta, valtioasiakkaat 0,2 0,4 0,2 0,4
Omavaraisuusaste, % 58 54 60 55
Henkilöstömäärä 578 595 715 715

Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)

  2022
toteutuma
2023
ennakoitu
2024
arvio
       
Tuloutus tulomomenteille      
12.28.99 Takausmaksut 0,5 0,3 0,1
13.01.04 Korot valtion lainoista 2,8 2,0 1,6
13.05.01 Voiton tuloutus 35,0 38,0 35,0
15.01.02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille 21,5 11,5 9,1
Yhteensä 59,8 51,8 45,8

2024 talousarvio
2023 II lisätalousarvio
2023 talousarvio
2022 tilinpäätös