Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              63. Eräät erityishankkeet
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2024

03. Tutkimus- ja kehittämistoimintaPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista ja valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallinnonalansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua sekä niiden toimeenpanoa ja informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyen.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu hallinnonalan strategisista tavoitteista erityisesti seuraaviin:

  • — hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
  • — toiminta- ja työkyky ovat parantuneet
  • — elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt
  • — oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
  • — hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.
Vaikuttavuus

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta haetaan:

  • — päätöksenteon tuella, mm. hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arvioimisella
  • — tietotuotannon parantamisella
  • — tutkitun tiedon välittämisellä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kansalaisten käyttöön.

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 78 163 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuihin, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen

4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin

7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (784/2021), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (254/2015) mukaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2024. Tavoitteet määritellään ministeriön ja laitoksen välisessä tulossopimuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. THL toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi THL toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. THL vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaustehtävistä.

THL:n toiminnan perusta on laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strateginen visio eheästä yhteiskunnasta ja kestävästä hyvinvoinnista. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.

Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.

Toiminnallinen tehokkuus

Voimavarojen supistuessa THL on tarkistanut toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit on minimoitu. Sopeutusten yhtenä kohdentamisperusteena on THL:n strategia. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranevat. THL:n tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. THL:n tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. THL:n hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistumista. THL:n rahoitusrakenne on tasapainoinen laitoksen tehtäviin nähden.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

THL kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. THL:n henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtamistehtävissä toimivien osaamista kehitetään, jotta johtaminen on ammattimaista ja kannustavaa. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan ja työnantajakuvaa kehitetään. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuutta ja pitkäjänteisyyttä parannetaan.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)

   
Alkoholitutkimussäätiölle 343 000
Suomalainen Lääkäriseura Duodecimille 1 000 000
Suomen Syöpäyhdistykselle 1 031 000
Näkövammaisten keskusliitolle 133 000
Hoitotyön tutkimussäätiölle 800 000
Yhteensä 3 307 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Bruttomenot 123 244 126 278 127 163
Bruttotulot 48 641 49 000 49 000
Nettomenot 74 603 77 278 78 163
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 20 407    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 18 797    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, myyntituotot 8 944 9 000 9 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 5 037 5 470 5 470
— osuus yhteiskustannuksista 2 278 2 370 2 370
Kustannukset yhteensä 7 315 7 840 7 840
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 629 1 160 1 160
Kustannusvastaavuus, % 122 115 115

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2022
toteutuma
2023
varsinainen
talousarvio
2024
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 28 310 24 700 24 700
— EU:lta saatava rahoitus 4 616 3 500 3 500
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 6 057 5 900 5 900
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot - 600 600
Tuotot yhteensä 38 983 34 700 34 700
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 55 003 49 000 49 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -16 020 -14 300 -14 300
Omarahoitusosuus, % 29 29 29

THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet osastoittain

  2022
toteutuma
htv 2023
arvio
htv 2024
tavoite
htv
             
Hyvinvointivaikuttajat 50 946 517 52 768 538 46 072 470
Terveysturvaajat 25 730 241 22 396 235 33 592 351
Valtion palvelut 26 632 279 28 528 291 23 890 244
Tiedonvälittäjät 19 936 188 22 586 221 23 609 231
Yhteensä 123 244 1 225 126 278 1 285 127 163 1 296

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 74 856 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 3 307 000 euroa.

Määrärahasta käytetään arviolta 16 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hoitotyön tutkimus (EK) -200
ICD-11 -diagnoosiluokituksen kansallinen käyttöönotto 620
Istanbulin sopimuksen toimeenpano (EK) -300
Kyberhyökkäysten ja häiriötilanteiden havainnoinnin kehittäminen -350
Käypä hoito -suositukset (ruotsinkieliset käännökset) 100
Lakisääteisten tehtävien turvaaminen -2 000
Lintuinfluenssaepidemian torjunta 410
Marak (EK) -200
Munuaisrekisteri -99
Potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista annettava laki (BudjL) 250
Tietoturvatason korotus 190
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen toimintaohjelma (EK) -150
Valtorin laskutuksen muutos -47
Vanhuspalvelulain muutoksesta aiheutuvat pysyvät menot -200
Väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäiseminen -250
Palkkausten tarkistukset 3 111
Yhteensä 885

2024 talousarvio 78 163 000
2023 II lisätalousarvio 1 887 000
2023 talousarvio 77 278 000
2022 tilinpäätös 72 993 000

25. Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittavasta tutkimus-, kehittämis- ja innovaation-ohjelmasta aiheutuviin kustannuksiin

2) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen

3) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitetyn, palkkaamiseen vuodessa hankkeiden ohjaus- ja asiantuntijatehtäviin sekä niistä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittavan ohjelman tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön uudistamalla rakenteita ja menettelytapoja, joilla alan dataa, infrastruktuuria, tutkimustuloksia, digitalisaatiota ja teknologiaa hyödynnetään TKI-toiminnassa.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 4 500 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 500 000 euroa.

Määrärahasta käytetään arviolta 4,5 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittava TKI-ohjelma 5 000
Yhteensä 5 000

2024 talousarvio 5 000 000
2022 tilinpäätös 1 500 000

31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poikkihallinnollisen kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman toimeenpanoon

2) ohjelman toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, hyvinvointialueille, Kansaneläkelaitokselle, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille

3) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen

5) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän, myös virkaan nimitettyjen, palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.

Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan poikkihallinnollista ja yhdessä järjestöjen kanssa toteutetaan kolmevuotista kansallista terveys- ja hyvinvointiohjelmaa, jolla vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta ottamalla käyttöön vaikuttaviksi arvioituja käytäntöjä sekä kehitetään uusia ratkaisuja perustuen kokonaistaloudelliseen hyötyyn ja kustannusvaikuttavuuteen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallinen terveyden- ja hyvinvoinnin ohjelma (Investointiohjelma) 2 000
Yhteensä 2 000

2024 talousarvio 2 000 000
2022 tilinpäätös 20 000 000

50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 24 311 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen

3) enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työterveyslaitoksen tavoitteet noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ne vahvistetaan ministeriön ja Työterveyslaitoksen väliseen tulossopimukseen. Toiminnan painopisteet ovat työkyvyn varmistaminen työn murroksessa, työelämän digitalisaatiomuutoksen johtaminen sekä kestävän kehityksen huomioiminen työelämän kehittämisessä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Työterveyslaitoksen toiminnallisen tuloksellisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

Pienennetään työkyvyttömyysriskejä kehittämällä työterveyshuoltoa hybridityön, henkisen jaksamisen ja moniroolisuuden paineessa
  • — Uudistetaan kolmikantaisesti työterveyshuollon menetelmiä ja toimintamalleja ennaltaehkäisevän ja työkykyä edistävän toiminnan kehittämiseksi
  • — Arvioidaan työterveyshuollossa käytössä olevien menetelmien ja prosessien toimivuutta ja vaikuttavuutta.
Vähennetään sairauspoissaoloja
  • — Varmistetaan työterveyshuollon toiminnallinen integraatio osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää
  • — Laajennetaan työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen välistä yhteistyötä.
Varmistetaan työterveyshuollon toiminnallinen integraatio osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää
  • — Tehostetaan julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä saumattoman hoitoketjun toimintamallilla
  • — Kehitetään ja uudistetaan ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa.
Helpotetaan työvoima- ja osaajapulaa luomalla toimintamalli täsmätyökyvyn johtamiseen
  • — Kehitetään työelämävalmiuksia työurasiirtymien tukemiseksi työuran nivelkohdissa
  • — Kehitetään työkyvyn tuen palveluja sekä ammattilaisten osaamista sote-keskuksissa
  • — Tutkitaan kehittämisohjelmien vaikutuksia palvelujen käyttäjien työ- ja toimintakykyyn.
Vähennetään modernin työelämän mielenterveysongelmia erityisesti nuorilla
  • — Toteutetaan projekteja nuorten työelämään kiinnittymisen tukemiseksi, urajumien tunnistamiseksi ja työuralta syrjäytymisen ehkäisemiseksi
  • — Luodaan geneerinen toimintamalli henkistä työkykyä ja mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön työpaikoille ja työterveyshuoltoihin
  • — Jatketaan Työelämän ja hyvän mielenterveyden -toimenpideohjelman toimeenpanoa.
Turvataan hyvän työn edellytykset sote-sektorilla
  • — Parannetaan työvoiman saatavuutta ja riittävyyttä sote-sektorilla vahvistamalla työhön liittyviä veto- ja pitovoimatekijöitä
  • — Levitetään ja juurrutetaan sotetyöpaikoilla hyvinvointia edistäviä keinoja yhteistyössä soteorganisaatioiden kanssa
  • — Seurataan samalla keinojen toimivuutta ja vaikutuksia toistuvaistiedonkeruun avulla.
Työelämän resilienssin vahvistaminen kriisi- ja poikkeusoloissa
  • — Tuetaan yhteiskunnan toimintakykyä ja väestön henkistä kestävyyttä häiriö- ja kriisitilanteissa sekä kehitetään terveydenhuollon resilienssiä vastaamaan toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin.
Tuetaan teollisuuden vihreän siirtymän toteuttamista ja varmistetaan työntekijöiden turvallisuus
  • — Varmistetaan toksikologisen osaamisen riittävyys kansallisesti
  • — Tuetaan teollisuuden vihreää siirtymää arvioimalla uusien materiaalien, energiatehokkaiden prosessien ja vihreän energian lähteiden työympäristöriskejä sekä kehittämällä riskien hallintakeinoja yhdessä yritysten kanssa.

Työterveyslaitoksen toiminnan rahoittamiseksi suoritetaan valtion vuotuisessa talousarviossa hyväksytyn toiminnan laajuuden mukaan vuosittain valtionosuutena neljä viidesosaa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän laitoksen talousarvion mukaisista kustannuksista. Talousarvion rajoissa Työterveyslaitokselle voidaan työsuojelu- ja työterveysalan tutkimus- ja palvelutoimintaan liittyvien erityistehtävien suorittamista tai erityistä tukea tarvitsevia toimintoja varten antaa lisättyä valtionosuutta.

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin joiden arvioidaan vuonna 2024 olevan 48 469 000 euroa, esitetään myönnettäväksi valtionosuutta 24 311 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan tuottojen arvioidaan olevan suurempia kuin viidesosa valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan menoista. Ylimenevät tuotot käytetään Työterveyslaitoksen t&k-toimintaan ja vaikuttamistoimintaan.

Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan 2024 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus vuosina 2022—2024 (1 000 euroa)

    Menot   Oma rahoitus   Valtionosuus
  2022
tot.
2023
arvio
2024
arvio
2022
tot.
2023
arvio
2024
arvio
2022
tot.
2023
arvio
2024
arvio
                   
Tutkimus ja kehittäminen 16 443 18 000 17 000 8 941 9 000 8 000 7 502 9 000 9 000
Vaikuttaminen 17 146 15 500 16 469 1 206 1 458 1 158 15 940 14 042 15 311
Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma 5 000 3 144 - - 3 144 - 5 000 - -
Yhteensä 38 589 36 644 33 469 10 147 13 602 9 158 28 442 23 042 24 311
Liiketoiminta 15 675 14 356 15 000 15 675 14 356 15 000 - - -
Yhteensä 54 264 51 000 48 469 25 822 27 958 24 158 28 442 23 042 24 311
Rahoitusosuus, %       48 55 50 52 45 50

Määrärahasta käytetään arviolta 6 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Palkkausten tarkistusten huomioiminen 914
Potilasasiavastaavista annettavan lain toimeenpanoon liittyvät ICT-kustannukset 15
Vuokrankorotuksen kompensaatio 340
Yhteensä 1 269

2024 talousarvio 24 311 000
2023 II lisätalousarvio 602 000
2023 talousarvio 23 042 000
2022 tilinpäätös 28 442 000

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 14 937 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeiden läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti

9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän, myös virkaan nimettyjen, palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 10 400 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 4 500 000 euroa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.

Määrärahasta käytetään arviolta 2 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hyvän työn ohjelman rahoitus (Investointiohjelma) 3 500
Päihteitä käyttävien äitien ja vauvaperheiden palvelujen turvaaminen -3 000
Ruoka-apujärjestöjen tuki (HO 2023) 3 000
Ruoka-apu toiminnan kehittäminen ja järjestäminen, jatkaminen vuonna 2023 -2 000
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelma: Hyvän työn edellytysten ohjelma -1 500
Vaikuttavuuden kehittäminen palvelujärjestelmässä (HO 2023) 8 000
Yhteensä 8 000

2024 talousarvio 14 937 000
2023 talousarvio 6 937 000
2022 tilinpäätös 6 652 000