Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
              42. Luopumistuet ja -eläkkeet
              51. Porotalouden edistäminen
              54. Hevostalouden edistäminen
              63. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2024

10. Maaseudun kehittäminenPDF-versio

Selvitysosa:Tämä selvitysosa on luvuille 30.10 ja 30.20.

Toimintaympäristö
Ukrainan sota muuttaa toimintaympäristöä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut merkittävästi maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristöä sekä entisestään korostanut varautumisen ja huoltovarmuuden merkitystä. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti tuotantopanosten ja maataloustuotteiden hintaan. Polttoaineiden, lannoitteiden ja niiden raaka-aineiden sekä rehukomponenttien, kuten täydennysvalkuaisen, kotimaisuusastetta on tarpeen lisätä. Huoltovarmuuden ohella tämä tukisi ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Tuotantopanosten lisäksi osaavan työvoiman saatavuus ja riittävän kausityövoiman varmistaminen etenkin puutarhataloudessa ovat merkityksellisiä tekijöitä kotimaisen tuotannon ylläpitämisessä.

Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa

Suomen pinta-alasta valtaosa on maaseutua. Maaseudulla asuu vakinaisesti noin kolmannes väestöstä. Väestökehityksen seuranta pohjautuu pysyvää asutusta kuvaavaan tilastoituun väkilukuun, joka perustuu vuoden viimeisen päivän tilanteeseen. Siinä ei huomioida ihmisten liikkuvuutta. Monipaikkaisuuden puuttuvan tietoperustan vuoksi yhteiskunnan suunnittelu ja palvelurakenteet sekä erilaiset järjestelmät eivät ota tarpeeksi hyvin huomioon lisääntyvästä liikkumisesta ja työnteon tapojen moninaistumisesta johtuvaa monipaikkaisuutta. Maaseutu- ja saaristoalueiden kannalta tämä on ongelmallista, koska maaseudun tilastoitu väkiluku on vähentynyt jo pitkään, vaikka kausiväestö on viime vuosikymmeninä kasvanut voimakkaasti erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Monipaikkainen työskentelytapa on lisääntynyt merkittävästi ja sen arvioidaan lisääntyvän edelleen. Maaseudulla on kausittain edelleen yli 1,1 milj. ihmistä enemmän kuin tilastoidun väkiluvun perusteella on arvioitu.

Maaseutualueet toimivat sekä yritystoiminnan että vakituisen ja vapaa-ajan asumisen ympäristönä. Maaseutualueiden mahdollisuudet liittyvät yritystoiminnan monipuolistumiseen sekä biotalouden kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen. Maaseutualueilla on keskeinen merkitys yhteiskunnallisten ja globaalien haasteiden ratkaisussa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa maaseutualueilla on keskeinen merkitys sekä maankäyttösektorin että elinkeinotoiminnan osalta. Maaseutualueet mahdollistavat hyvät edellytykset vihreän siirtymän voimistamiseen niin toimintamahdollisuuksien kuin resurssien osalta. Yrittäjyyden ja asumisen mahdollisuuksien entistä parempi hyödyntäminen edellyttää sitä, että eri hallinnonalojen yhteistyöllä varmistetaan maaseudun hyvä saavutettavuus sekä perusrakenteiden ja palvelujen toimivuus. Maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi ja palveluiden turvaamiseksi tarvitaan yhteiskunnan tuen lisäksi innovaatioita ja uusyrittäjyyttä sekä omaehtoista paikallista kehittämistä.

Maaseutualueiden elinkeinorakenteet vaihtelevat maaseututyypeittäin ja alueittain. Ydinmaaseudulla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla elinkeinorakenne on monipuolinen ja työllistymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin harvaan asutulla maaseudulla. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Harvaan asutulla maaseudulla elinkeinorakenne on yksipuolisempi ja haavoittuvampi ja työllistymisen mahdollisuudet heikommat. Samanaikaisesti monilla maaseutuyrityksillä on puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Maaseutualueiden tilanne on parempi Etelä- ja Länsi-Suomessa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Monet maamme haasteista korostuvat maaseudulla. Vanhusten osuus väestöstä kasvaa erityisesti harvaan asutuilla maaseutualueilla. Maaseudun alhaisempi tulotaso sekä pitkät etäisyydet ja harva asutus vaikeuttavat mm. palvelujen ylläpitoa. Toimintakykyiset maaseutu- ja saaristoalueet auttavat yhteiskuntaa vastaamaan mitä moninaisimpiin haasteisiin, liittyivät ne sitten turvallisuusuhkiin, muuttuvaan ilmastoon tai odottamattomiin pandemioihin.

Kotimainen maataloustuotanto on ruokajärjestelmän perusta

Suomen ruokajärjestelmä perustuu kotimaiselle maataloustuotannolle, jonka merkitys on entisestään korostunut koronakriisin yhteydessä. Tuotannon jatkuvuuden turvaaminen edellyttää tuotannon kannattavuuden parantumista nykytilanteesta. Pitkäjänteinen kannattavuuden turvaaminen edellyttää sitä, että markkinatuottojen osuus viljelijöiden kokonaistuloista olisi nykyistä suurempi.

Käytetyistä elintarvikkeista 80 % on kotimaisia, mutta niiden tuottamiseen tarvitaan monia tuontipanoksia (mm. täydennysvalkuaista, öljyä, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, koneita ja laitteita sekä niiden varaosia). Maataloutta harjoitetaan edelleen koko maassa, vaikka tuotanto on viime vuosina keskittynyt tuotanto-oloiltaan suhteellisesti edullisimmille alueille. Maatilojen määrä on vähentynyt ja tilakoko kasvanut jo vuosikymmenien ajan. Tuotantomäärät ja peltoala ovat säilyneet suhteellisen vakaina.

Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät vastaavat likimain kotimaista kulutusta lukuun ottamatta naudan- ja lampaanlihan, rukiin ja sokerin tuotantoa sekä valkuais- ja öljykasvien tuotantoa. Merkittävä määrä eläinten ruokintaan tarvittavasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan, mikä on huoltovarmuuden kannalta ongelmallista.

Maataloudessa tarvitaan panostusta rakenteen kehittämiseen ja kannattavuuden ylläpitämiseen

Maatalouden rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan edelleen. Tilamäärä vähenee, tuotanto tehostuu ja keskittyy suurempiin tuotantoyksiköihin ja jossain määrin myös alueellisesti. Keskimääräinen peltoala on kasvanut 24 hehtaarilla vuodesta 2000 ollen vuonna 2022 noin 52 hehtaaria (luomutilat noin 70 ha). Vastaavasti myös kotieläintalouden tuotantoyksiköiden koko kasvaa ja tuotannossa otetaan käyttöön uutta teknologiaa.

Suhteellisen kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää, että maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitys on vähintään yhtä nopeaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Rakennetuilla on keskeinen merkitys investointien edistäjänä. Osa maatiloista lisää maatiloilla harjoitettavan muun yritystoiminnan määrää maataloustuotannon kasvattamisen tai erikoistumisen sijaan, mikä näkyy muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellisen osuuden kasvuna.

Nuorten viljelijöiden kannustaminen tilanpidon jatkajiksi on erityisen tärkeää. Maatalouden riittävä kannattavuus ja kilpailukyky ja sen parantaminen ovat kotimaisen alkutuotannon säilymisen kulmakiviä. Tämä varmistaa myös sen, että ruoan alkuperä pystytään jäljittämään mahdollisimman hyvin. Riittävä kannattavuus on myös edellytys tuotantoa kehittäville investoinneille. Investoinnit parantavat tuotannon tehokkuutta, luonnonvarojen kestävää käyttöä, ympäristön tilaa sekä ilmaston muutoksen hidastamista ja siihen sopeutumista.

Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on vaikeammin ennakoitavissa kuin aiemmin, koska tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen vaihtelu on aikaisempaa suurempaa. Ukrainan sota on entisestään heikentänyt ennakoitavuutta. Viime vuosina tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tuotteiden hintoja nopeammin, mikä on heikentänyt tuotannon kannattavuutta erityisesti kotieläintaloudessa. Viime vuosina vallinneet heikot kasvukausien sääolosuhteet ja niiden vaikutukset heijastuvat tilojen talouteen vielä useamman vuoden ajan.

Epävarmassa toimintaympäristössä maa- ja puutarhatalousyrittäjien osaamisen ja yhteistyön merkitys korostuvat. Osaamista kehittämällä voidaan maa- ja puutarhatalouden kannattavuutta parantaa markkinaehtoisesti mm. tuotantoa ja tuottoa kasvattamalla sekä kustannuksia alentamalla ja tuotantopanosten hintoihin vaikuttamalla (kilpailuttaminen, yhteisostot, vuokraus tai leasing hankinnan sijaan, yhtiöittäminen). Kilpailutilanteesta johtuen maatilojen mahdollisuudet parantaa kannattavuutta markkinaehtoisesti ovat kuitenkin rajalliset. Ukrainan sodan kaltaiset tapahtumat ovat nostaneet esiin myös uusia, ennakoimattomia haasteita ja riskejä myös ruuantuotannolle. Uudenlainen epävarmuus hankaloittaa elintarvikemarkkinoiden ennakointia ja edellyttää panostuksia tuotanto- ja kuljetusketjujen toimivuuden varmistamiseen.

Maataloustuotannon kannattavuuteen vaikuttavat myyntitulojen ja kustannusten ohella keskeisesti maatalouden EU:n rahoittamat ja kansalliset tuet. Niiden osuus maa- ja puutarhatalouden liikevaihdosta on noin kolmannes. Tukikokonaisuus on rakennettu siten, että se on eri tuotantosuuntien ja alueiden kannalta mahdollisimman tasapainoinen. Viljelijöiden tulotasoon ja tuotannon kannattavuuteen vaikutetaan erityisesti EU:n suorien tukien (mom. 30.20.41), luonnonhaittakorvausten (mom. 30.20.44) ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien (mom. 30.20.40) avulla.

Vuosien 2021—2024 pinta-ala- ja eläinperusteiset tuet ja niiden EU-osuudet (milj. euroa)1)

  2021
toteutuma
20222)
arvio
2023
arvio
2024
arvio
         
Eläinten hyvinvointikorvaukset (30.10.43) 67,7 74,0 74,0 74,0
— valtion osuus 39,1 42,9 42,2 42,2
— EU:n osuus 28,6 31,1 31,8 31,8
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (30.20.40)2) 323,1 346,4 354,6 346,0
EU-tulotuki (30.20.41)2) 514,1 507,5 520,6 522,4
Ympäristökorvaukset ja luonnonmukainen tuotanto (30.20.43)3) 301,0 305,0 278,6 286,8
— valtion osuus 145,7 176,9 158,8 163,5
— EU:n osuus 155,3 128,1 119,8 123,3
Luonnonhaittakorvaukset (30.20.44)2) 539,2 540,0 495,9 496,8
— valtion osuus 350,7 375,0 418,9 420,7
— EU:n osuus 188,5 165,0 77,0 76,1
Yhteensä pinta-ala ja eläintuet 1 745,1 1 772,9 1 723,7 1 726,0
— valtion osuus 858,6 941,2 974,5 972,4
— EU:n osuus 886,5 831,7 749,2 753,6
— EU:n osuus, % 51 47 43 44

1) Taulukossa on tarkasteltu vuosiin 2021—2024 kohdistuvaa tukea. Tuen maksu voi jakautua ao. tukivuoden alusta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun.

2) Lisäksi vuonna 2022 on huoltovarmuuspaketin ja vihreän siirtymän kokonaisuuteen liittyviä kansallisia määrärahoja momenteilla 30.10.44, 30.20.40 ja 30.20.44 yhteensä lähes 155 milj. euroa ja momentilla 30.20.41 EU:n kriisitukea lähes 7 milj. euroa. Vuoden 2023 lisätalousarviossa osoitettiin momentille 30.10.44 maatalouden ja vesiviljelyn määräaikaista kustannustukea 96 milj. euroa.

3) Maaseuturahaston elpymisrahoitusta (EU-osuus 100 %) sisältyy momentille 30.20.43 (73 milj. euroa vuonna 2021 ja reilu 43 milj. euroa vuonna 2022).

Suomen CAP-suunnitelma 2023—2027

EU:n yhteistä maatalouspolitiikka (CAP) suunnitellaan ja toimeenpannaan rahoituskausittaisina kokonaisuuksina. Vuosien 2021—2027 rahoituskauden alussa oli kahden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana jatkettiin rahoituskauden 2014—2020 toimenpiteitä uuden rahoituskauden varoin. Valtioneuvosto hyväksyi 16.12.2021 maa- ja metsätalousministeriön valmisteleman esityksen Suomen CAP-suunnitelmaksi ja EU:n komissio hyväksyi sen 31.8.2022. Toimeenpano käynnistyi vaiheittain vuoden 2023 alusta.

Suomen CAP-suunnitelma 2023—2027 koostuu yhteisen maatalouspolitiikan suorista tuista, sektoritoimista sekä Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnan maaseudun kehittämistoimenpiteistä. Päätehtäviksi on kiteytetty aktiivisen ruuantuotannon turvaaminen, maatalouden ilmasto- ja ympäristöviisaus ja uusiutuvan maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen. Suorissa tuissa merkittävä osa rahoituksesta käytetään Suomessa tarkasti kohdennettuihin toimiin kuten tuotantosidonnaiseen tukeen, nuorten viljelijöiden tukeen ja uusiin ekojärjestelmiin. Markkinatoimilla edistetään esimerkiksi toimijoiden välistä yhteistyötä alkutuotannossa. Maaseudun kehittämistoimenpiteitä ovat mm. ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon korvaukset, eläinten hyvinvointikorvaukset, luonnonhaittakorvaukset, maatalouden investointien rahoitus, kehittämishankkeet, yritysrahoitus ja Leader-toiminta. Maaseudun kehittämistoimenpiteitä ovat myös osaamisen kehittäminen, innovaatiot sekä digitalisaatio.

Kilpailukykyä kuluttajalähtöisyydellä, osaamisella, innovaatiolla ja tutkitun tiedon hyödyntämisellä

Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien ruokajärjestelmän toimijoiden vahvaan osaamiseen sekä innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Innovaatioita ovat mm. uudet biotalouden tuotteet, uudet tuotantoteknologiat ja uudet ympäristöystävälliset tuotantotavat. Kilpailukykyä voidaan lisätä kasvattamalla tuotannon jalostusarvoa, viennin kasvattamisella tai erikoistumalla esimerkiksi luomutuotantoon. Myös luonnontuoteala on kasvava sektori, joka tarjoaa erilaisia hyvinvointihyötyjä ja kaupallisia mahdollisuuksia.

Elintarvikesektori on teollisuuden aloista neljänneksi suurin. Kaikkiaan ruoka-ala työllistää Suomessa noin 340 000 henkeä eli 13 % työllisestä työvoimasta. Elintarvikkeiden jalostus on Suomessa polarisoitunut. Muutamalla suurella yrityksellä on alalla vahva rooli, vaikka henkilöstömäärällä mitattuna alan yrityksistä 99 % lukeutuu alle 250 henkilöä työllistäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ruokajärjestelmän kannalta keskeistä on, että alalla on riittävästi vahvoja, innovatiivisia, kasvuhaluisia ja kilpailukykyisiä yrityksiä. Ruokaketjun ruokahävikin määrä on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Ruokahävikin kokonaismäärän elintarvikeketjussa arvioidaan olevan 350—380 milj. kiloa.

Kuluttajien valinnat ja ruokaosaaminen vaikuttavat vahvasti ruokajärjestelmään ja sen tulevaisuuteen. Entistä useammin kuluttajien ostopäätösten perusteena ovat oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohella myös tuotantoeläinten hyvinvointi sekä tuotantoketjun ympäristökuormituskysymykset sekä sosiaaliset näkökulmat ja työllisyyskysymykset. Ruokajärjestelmä on monipuolistunut ja kansainvälistynyt, ja toisaalta kiinnostus mm. lähi- ja luomuruokaan on kasvanut. Ruoan alkuperä, tuotantotavat, ilmastovaikutukset, turvallisuus ja terveellisyys kiinnostavat kuluttajia. Kuluttajahintojen nousu on jossain määrin muuttanut kulutustottumuksia. Viestinnän ja ruokakasvatuksen kautta voidaan lisätä tietoa vastuullisesta ja kestävästä ruokajärjestelmästä.

Ruokamarkkinoiden globalisoituminen tuo haasteita hallita ruokajärjestelmän riskejä kuten tauteja, jotka leviävät elintarvikkeiden, elävien eläinten tai eläintuotteiden sekä kasvien välityksellä maista, joiden tauti- ja hygieniatilanne on heikko tai joiden tuotanto-olosuhteet ovat sellaiset, että näitä riskejä ei pystytä täysin hallitsemaan. Valveutuneet kuluttajat edellyttävät vastuullista toimintaa kaupalta, teollisuudelta ja alkutuotannolta. Ruokajärjestelmän eri osat kytkeytyvät monin tavoin toisiinsa, ja tällöin yhden osapuolen menestyminen vaikuttaa muidenkin osapuolien menestymiseen. Tätä kokonaisuutta ohjataan ruokapolitiikalla ja mm. valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon (Ruoka2030) toimeenpanolla.

Maaseutualueet tarjoavat ratkaisuja ympäristön tilaan ja ilmastonmuutoksen liittyviin haasteisin

Maatalouden ravinnepäästöt maaperään ja vesistöihin ovat vähentyneet maaseuturahaston toimenpiteiden, ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten sekä uusien tarkennettujen tuotantomenetelmien ja luomutuotannon lisääntymisen seurauksena. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen määrä ja laatu, kaavoitus ja muu yhdyskuntarakenteen ohjaus sekä energian tuotantotavat vaikuttavat olennaisesti myös ruokajärjestelmän ja maaseutualueiden kehitykseen. Tulevaisuudessa tärkeinä haasteina säilyvät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Ne edellyttävät ratkaisuja, jotka vaikuttavat maankäyttöön, energian kulutukseen, ravinteiden kierrätykseen, maataloustuotantoon ja tuotantotekniikkaan. Ilmastokestävässä ruokajärjestelmässä huomioidaan kaikki kestävyyden näkökulmat: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävyys. Maaseuturahaston toimenpiteillä tuetaan Suomen hallituksen tavoitetta hiilineutraalista Suomesta.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina. Erityisiä painopisteitä ovat hajautetun biokaasutuotannon edistäminen sekä ravinteiden kierrätys osana biokaasun tuotantokokonaisuutta. Maailmanlaajuiset kriisit tulevat nopeuttamaan ja voimistamaan tätä kehitystä.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2024 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen (luku 30.10) ja maa- ja elintarviketalouden (luku 30.20) politiikkasektoreille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet ja tunnusluvut. Määrärahat näiden tavoitteiden edistämiseen on budjetoitu lukujen 30.10 ja 30.20 momenteille.

Kokonaiskestävän ruokajärjestelmän huoltovarmuus sekä kilpailu- ja häiriönsietokyky paranevat:

  • — kaikille on riittävästi turvallista ja terveellistä ruokaa
  • — suomalaisen ruuan kysyntä ja viennin arvo kasvavat
  • — tuotantopanosten saatavuus turvataan, omavaraisuusaste nousee ja ne säilyvät korkealaatuisina ja turvallisina
  • — kuluttaja- ja markkinalähtöinen ruokajärjestelmä toimii kannattavasti, oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti
  • — maatalouden rakenne kehittyy, tuottavuus paranee ja elintarvikeomavaraisuusaste säilyy korkeana
  • — eläintaudit ja kasvintuhoojat ja niihin liittyvät riskit ovat hallinnassa
  • — eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla ja mikrobilääkeresistenssi on hallinnassa.

Maa- ja elintarviketalous

  2020 2021 2022 2023—2024
tavoite
         
Maataloustuotannon arvo (milj. euroa)1) 4 652 4 387 5 450 kasvaa
Elintarviketuotannon bruttoarvo yhteensä (milj. euroa)2) 30 706 32 488 37 105 kasvaa
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa)3) 1 739 1 796 2 199 kasvaa
Kotimaisen tuotannon osuus (%) kulutuksesta        
— liha yhteensä (%)4) 83 83 83 nykytaso
— maitotuotteet yhteensä (%)4) 73 73 73 nykytaso
— viljat yhteensä (%)5) 117 91 124 nykytaso
— tomaatti (%)6) 62 61 59 kasvaa
Maatalouden yrittäjätulo/FWU (euroa/vuosi)7) 25 600 29 500 32 400 kasvaa
Maatilojen keskikoko (ha)8) 50 51 52 kasvaa
Maatilojen investointien määrä (milj. euroa)9) 1 195 1 267   kasvaa
Maatalouden monimuotoisuuden ja maiseman hoidon sopimusala (ha)10) 32 344 32 912 34 342 46 000
Luomutuotannon määrä        
— maito (milj. litraa) 79,0 80,9 80,7 kasvaa
— naudanliha (milj. kg) 3,4 3,5 3,4 kasvaa
— kananmunat (milj. kg) 5,2 5,3 6,0 kasvaa
— kaura (milj. kg) 83,4 58,2 107,0 kasvaa
— luomueläintilojen lukumäärä (kpl)11) 1 126 1 148 1 145 kasvaa
— luomutuotannon sitoumusala yhteensä (ha)12) 296 794 303 715 313 892 kasvaa
Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten13)        
— lukumäärä (kpl) 1 607 1 641 1 641 kasvaa
— tuotannon jalostusarvo (milj. euroa) 747 667 667 kasvaa

1) Lähde: Luke, FADN/kannattavuuskirjanpito. Sisältää myyntituottojen lisäksi myös omaan ruokatalouteen, rehukäyttöön ja jatkojalostukseen käytettyjen tuotteiden arvon sekä varastonmuutokset. Vuoden 2022 luku on ennuste.

2) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, yritysten tilinpäätösaineisto, teollisuuden ja palvelualojen liikevaihtokuvaajat, maatalouden taloustilit. Maatalouden, elintarviketeollisuuden, ravitsemistoiminnan sekä tukku- ja vähittäiskaupan tuotannon bruttoarvo. Vuoden 2021 luku on ennakkotieto ja vuoden 2022 luku on arvio.

3) Lähde: Luke. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppatilasto, pois lukien sokerikemian ja tärkkelysjohdannaiset tuotteet.

4) Lähde: Kantar TNS Oy/Luke. Maitotuotteiden osalta vuoden 2022 luku on arvio.

5) Lähde: Luke/VYR: Satokausittainen viljatase. Luvut sisältävät viljat: vehnä, ruis, ohra ja kaura sekä niiden kaikki kotimaiset käyttökohteet. Vuoden 2022 luku on arvio.

6) Lähde: Luke ravintotase. Vuoden 2022 luku on ennakkotieto.

7) Lähde: Luke, FADN/kannattavuuskirjanpito. FWU on yrittäjäperheen työtunneista laskettu kokopäiväisesti työskentelevien yrittäjäperheen jäsenten lukumäärä (0,82 henkilöä tilaa kohti vuonna 2021). Maatalouden yrittäjätulo kuvaa keskimäärin yritystä kohti saatua tuloa vuodessa. Vuoden 2022 luku on ennuste.

8) Lähde: Luke

9) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito/Luke. Vuosien 2020—2021 tiedot ovat ennakkotietoja. Vuoden 2022 lukua ei ole vielä saatavilla.

10) Lähde Ruokavirasto: CAP-suunnitelman tavoitteena, että vuonna 2027 pinta-ala olisi 46 000 ha.

11) Lähde: Ruokavirasto/luomuvalvonta (sisältää myös siirtymävaiheen pinta-alan).

12) Lähde: Ruokavirasto. Luonnonmukaisessa tuotannossa ja sen siirtymävaiheessa oleva peltopinta-ala. CAP-suunnitelman tavoitteena, että vuonna 2027 luonnonmukaisen tuotannon ala olisi 577 200 ha.

13) Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2022 luku on arvio.

Ruokajärjestelmän ympäristökestävyys

  2000—2006
keskim.
2007—2013
keskim.
2014—2020
keskim.
2021
toteutuma
2022—2024
tavoite
           
Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha1) 53,8 46,3 49,9 58,7 <46,0
Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha¹ 7,6 4,0 4,6 6,3 <5,0
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv2) 6,6 6,5 6,4 6,3 <6,3
Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv3) 8,2 8,3 8,7 9,2 <9,2
Maatalouden ammoniakkipäästöt kt/vuosi4) 32,3 32,5 31,0 27,8 <27,8

1) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta. Tavoite perustuu CAP-suunnitelmaan. (Lähde: Luonnonvarakeskus, Agrikaattori).

2) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä, dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta sekä kalkituksen hiilidioksidipäästöt, Lähde: Tilastokeskus "Greenhouse gas emissions in Finland 1990 to 2021. National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol & Submission to the European Union" 15.4.2023.

3) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat viljelysmaasta ja ruohikkoalueilta syntyvät hiilidioksidipäästöt, Lähde: Tilastokeskus "Greenhouse gas emissions in Finland 1990 to 2021. National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol & Submission to the European Union" 15.4.2023.

4) Lähde: Kaukokulkeutumissopimukselle toimitettu inventaarioraportti — Finland’s Informative Inventory Report, IIR 2023, maaliskuu 2023

Elintarvikkeiden ja tuotantopanosten laatu1)

  2020 2021 2022 2023—2024
tavoite
         
Raportoidut elintarvikevälitteiset ruokamyrkytysepidemiat (kpl)        
— epidemioiden lukumäärä 45 36 60 alle 45
— niissä sairastuneiden määrä (kpl) 990 1 056 771 alle 1 000
Eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilojen osuus kotieläintiloista (%) 60 61 62 kasvaa
Eläinten hyvinvointivaatimukset täyttävien tilojen osuus otantavalvonnassa tarkastetuista tiloista (%) 73 75 71 yli 80
Vakavien eläintautien esiintyminen (kpl)2)        
— ihmisen pitämät eläimet (kpl) 0 8 1 vähenee
— luonnonvaraiset eläimet (kpl) 0 66 24 vähenee
Mikrobilääkeresistenssin määrä sioilla ja broilereilla (%)3) 20 20 21 vähenee
Vaatimukset täyttävien siemensektorin kohteiden osuus (%)4)        
— säännöllisesti tarkastettavat kohteet (%) 96 98 98 yli 95
— kohdennetusti tarkastetut kohteet (%) 91 90 94 yli 85
Karanteenituhoojien esiintymien lukumäärä (kpl)5) 217 289 233 vähenee

1) Lähde: Ruokavirasto

2) EU:n eläinterveyssäännöstön mukaiset A- ja B-luokan eläintaudit ja muut torjuttavat eläintaudit, sekä C-luokan eläintaudeista ne, joille Suomella on virallinen tautivapaus.

3) FINRES-Vet -ohjelmassa yhdelle tai useammalle tutkitulle antibiootille vastustuskykyisten E. coli -bakteerien %-osuus tutkituista indikaattori-E. coli -bakteereista sioilla ja broilereilla.

4) Säännöllisesti tarkastettavat kohteet ja kohdennetusti valittavat tarkastuskohteet.

5) Karanteenituhoojat ovat kasvitauteja ja tuholaisia, joiden leviäminen Suomeen pyritään estämään. Kaikki karanteenituhoojat on lueteltu kasvinterveyslainsäädännössä, Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2072 (liite II ja liite III).

Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä edistää hyvinvointia luonnosta ja luonnolle:

  • — tavoitteet on esitetty 30.40 lukuperustelussa.

Monipuolinen yritystoiminta sekä menestyvä maaseutu ja saaristo, monipaikkaisuus ja yhteistyöverkostot vahvistavat yhteiskuntaa:

  • — maaseutualueiden yritysrakenne kehittyy ja monipuolistuu sekä yritysten kilpailukyky paranee
  • — yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, rahoitusta ja yhteistyöverkostoja
  • — toimintaa tukeva infrastruktuuri ja laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvän elämän, asumisen ja elinkeinotoiminnan maaseudulla ja saaristossa sekä vahvistavat alueellista yhdenvertaisuutta
  • — yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyö vahvistuvat
  • — alueita kehitetään kumppanuudessa maaseutu-, saaristo- ja kaupunkitoimijoiden kanssa
  • — päätöksenteon valmistelussa tunnistetaan maaseutuun ja saaristoon kohdistuvia vaikutuksia ja ne tehdään näkyviksi.

Maaseudun kehittämisen tunnusluvut1)

  2017 2018 2019 2020 2021
           
Maaseutualueella sijaitsevien yritysten toimipaikkojen osuus kaikista toimipaikoista, %2) 36,3 35,7 35,0 35,0 -
Työllisyysaste yhteensä, %3) 66,8 68,4 68,3 65,8 -
— harvaan asuttu maaseutu 61,9 63,9 64,4 63,3 -
— ydinmaaseutu 66,1 67,6 67,4 66,4 -
— kaupunkien läheinen maaseutu 70,9 72,3 72,3 70,2 -
— kaupungit 66,7 68,3 68,2 65,3 -
Vakituisesti maaseutualueilla asuvien ja kesäasukkaiden osuus väestöstä, % 36,8 36,5 36,2 35,7 35,2
Maaseutualueilla asuvien osuus väestöstä, % 29,0 28,7 28,4 28,2 28,0
Maaseutualueilla yöpyneiden osuus kaikista yöpyneistä, % 32,3 32,5 31,9 40,5 39,2

1) Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattorit. Taulukon luvut koskevat Manner-Suomea.

2) Vuoden 2021 tietoja ei ole vielä saatavilla.

3) Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15—64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Vuoden 2021 tietoja ei ole vielä saatavilla.

Maaseutuohjelman toteutuma vuosina 2014—20221)

  2007—2013
toteutuma
2014—20222)
toteutuma
2014—20252)
tavoite
       
Maatalouden tuettujen investointien määrä, kpl 1 771 7 708 9 000
Aloitustukea saaneet uudet viljelijät, kpl 2 942 2 227 2 700
Tuetut yritykset, kpl 10 599 5 489 7 850
Luodut uudet työpaikat 7 948 6 599 7 000
Koulutuksiin osallistuneet, hlöä 39 456 36 066 44 700

1) Lähde: Ruokavirasto. Maaseutuohjelman 2014—2020 toteutus käynnistyi täysimääräisesti vuonna 2016. Rahoituskauden 2014—2020 toteutuma esitetään päättyneiden hankkeiden osalta.

2) Hankkeiden toteutusaika päättyy vuonna 2025.

Talousarvion ulkopuoliset rahastot
Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera)

Makeran avustusvaroja käytetään lain (657/1966) mukaisesti mm. maatilatalouden rakenteen parantamiseen, maaseutuelinkeinojen edistämiseen, maaseudun elinolosuhteiden ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen sekä näiden toimenpiteiden kehittämisen edistämiseen ja edellä mainittuihin tarpeisiin liittyvien maa- ja vesialueiden ostamiseen ja vaihtamiseen. Lisäksi rahastoa voidaan käyttää myös muihin Makera-lain mukaisiin tarkoituksiin sen mukaan kuin siitä erikseen lailla säädetään.

MAKERAn tunnusluvut 2022—2024 (milj. euroa)

  2022
tilinpäätös
2023
arvio
2024
arvio
       
MAKERA      
Käytettävissä olevat varat yhteensä 146,4 136,6 125,6
— omat tulot1) 5,9 6,8 6,1
— edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä 95,4 128,8 118,5
— muut tulot 1,4 1,0 0,9
— siirto talousarviosta 43,7 - -
       
MENOT      
Rakennetukiavustukset 5,3 4,8 10,0
Muut menot 12,3 13,3 13,8
       
LAINAT      
Valtionlainat 15,8 15,8 14,5
Valtiontakaukset 107,5 109,0 109,0
— josta maksuvalmiuslainat 27,3 24,0 14,0

1) Mm. lainojen lyhennykset ja korot. Sisältää myös kauppahintasaamiset ja tilojen myynnit.

Maatalouden interventiorahasto (Mira)

Maataloustuotemarkkinoiden liiallisia häiriötilanteita vakiinnutetaan EU:n markkinajärjestelmään sisältyvien markkina- ja interventiotoimien avulla. Interventiotoiminta on lähinnä tuotteiden varastointia. Toimien rahoitusta varten on maatalouden interventiorahasto, jonka menot rahoitetaan pääosin EU:n maatalouden tukirahaston varoista. Maatalouden interventiorahaston valtion vastattavaksi jäävät menot katetaan rahastoon tehtävällä budjettisiirrolla momentilta 30.20.60.

40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 114 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamisavustusten sekä maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) maaseuturahaston elpymisvälineestä maksettavien maatalouden investointiavustusten EU:n rahoitusosuuden maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

4) kokonaan kansallisesti rahoitettavien biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointitukien maksamiseen

5) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2024 saa tehdä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 perusteella Manner-Suomessa myönnettävien avustusten myöntämispäätöksiä 117 000 000 eurolla.

Mikäli Suomen CAP-suunnitelmaan 2023—2027 kohdistuvaa vuoden 2023 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2024.

Selvitysosa:Nuoren viljelijän aloittamisavustukset sekä maatalouden investointiavustukset ovat osa Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa (CAP-suunnitelma). Avustuksilla parannetaan maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä, pienennetään tilanpidon aloittamiseen liittyvää taloudellista riskiä sekä osaltaan turvataan maataloustuotannon jatkumista. Investointeja tuetaan momentilta myönnettävien osarahoitteisten avustusten lisäksi korkotuella (mom. 30.10.41) sekä maatilatalouden kehittämisrahastosta myönnettävillä kansallisilla valtiontakauksilla.

CAP-suunnitelmaa toteutettavien avustusten myöntämispäätösten kokonaismääräksi vuonna 2024 arvioidaan 117 000 000 euroa. Tästä määrästä aloittamisavustuksia arvioidaan olevan 10 000 000 euroa ja investointiavustuksia 107 000 000 euroa. EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on 43 %. Maaseuturahaston elpymisvälineen EU:n rahoitusosuus on 100 %.

Vuoden 2024 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

   
Yhteensä, josta 114 900 000
— EU-osuus 48 074 000
— valtion osuus 64 326 000
— maaseuturahaston elpymisväline (EU-osuus 100 %) 2 500 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettavat investoinnit 600 000

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

CAP-suunnitelman ja maaseuturahaston elpymisvälineen valtuuksien käytöstä aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

  2024 2025 2026 2027 Yhteensä
vuodesta
2024 lähtien
           
Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset1) 62,9 6,3 7,6 - 76,8
— aloittamis- investointiavustukset 60,3 6,3 7,6 - 74,2
— maaseudun elpymisväline (EU-osuus 100 %) 2,6 - - - 2,6
Vuoden 2024 sitoumukset 61,0 46,8 4,6 4,6 117,0
Menot yhteensä 123,9 53,1 12,2 4,6 193,8

1) Osa CAP-suunnitelman menoista katetaan vuodelta 2023 siirtyvällä erällä. Maaseutuohjelman 2014—2020 (sis. siirtymäkausi 2021—2022) valtuuden käytöstä aiheutuvat menot katetaan ainoastaan vuosilta 2022 ja 2023 siirtyvistä määrärahoista.

Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

  2023—2027 rahoituskehys Määräraha
Toimenpide EU valtio Julkinen
yhteensä
2023 budjetoitu 2024 esitys
           
Aloittamis- ja investointiavustukset 227,040 300,960 528,000 57,800 111,800

Momentille biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointien maksamiseen osoitettu määräraha on osa saaristomeriohjelman toteuttamista.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi n. 114 800 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi n. 100 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
CAP-suunnitelmaan perustuva muutos 54 000
Investointituki mm. biokaasumädätteiden kehittyneille käsittelytekniikoille -7 500
Maaseutuohjelman 2014-2020 ja siirtymäkauden 2021-2022 rahoituksen päättyminen -60 900
Maaseuturahaston elpymisväline (NGEU) -10 800
Saaristomeriohjelman toteuttaminen sekä biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointien vauhdittaminen 600
Yhteensä -24 600

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 114 900 000
2023 II lisätalousarvio -4 000 000
2023 talousarvio 139 500 000
2022 tilinpäätös 94 245 000

41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), kolttalain (253/1995), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) ja maaseutuelinkeinolain (1295/1990) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2024 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle.

Selvitysosa:Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa vuosittainen korkotuki on vuodesta 2013 alkaen myönnetyissä lainoissa enintään kolme prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä ja aiemmin myönnetyissä vastaavasti enintään neljä prosenttia. Aikaisemman rahoituslainsäädännön nojalla vuosina 1996—2012 myönnetyissä lainoissa korkotuen enimmäismäärä on enintään neljä tai viisi prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä lainan myöntämisajankohdasta riippuen. Korkotukilainojen takaisin maksamatta oleva pääoma oli vuoden 2022 lopussa yhteensä noin 1,39 mrd. euroa. Määrärahan mitoituksessa on oletettu vuonna 2024 keskimääräiseksi korkotueksi 3,0 % korkotukilainojen pääomasta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  2024 2025 2026 2027 2028— Yhteensä vuodesta
2024
lähtien
             
Ennen vuotta 2024 myönnetyt korkotukilainat 38,5 32,7 28,2 23,7 73,7 196,8
Vuonna 2024 myönnettävät korkotukilainat 1,5 6,0 6,0 6,0 24,0 43,5
Menot yhteensä 40,0 38,7 34,2 29,7 97,7 240,3

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Korkotuen kokonaismäärän kasvu 25 000
Yhteensä 25 000

2024 talousarvio 40 000 000
2023 II lisätalousarvio 20 000 000
2023 talousarvio 15 000 000
2022 tilinpäätös 14 550 765

42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 15 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen

2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Luopumistuella edistettiin yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena oli myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää. Uusia luopumistukipäätöksiä voitiin tehdä vuoden 2018 loppuun asti, minkä jälkeen maatalouden varhaiseläkkeiden myöntäminen ei ole enää ollut mahdollista Euroopan unionissa.

Vuonna 2024 maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista kolmesta maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä (ajanjaksot 2007—2010, 2011—2014 ja 2015—2018) sekä aiempien vuosien luopumiseläkejärjestelmästä aiheutuvia menoja sekä niihin liittyviä sopimusten hoitokuluja.

Luopumistukien ja -eläkkeiden toteutuminen vuonna 2024

  Järjestelmän piiriin tullut sen voimassaoloaikana Eläkkeitä maksussa v. 2024 lopussa, arvio Keskimääräinen korvaus v. 2024, arvio
Tukimuoto Tiloja Luopujia kpl euroa/kk
         
Luopumiseläke     3 661 283
Luopumistuki 2007—2010 2 467 4 298 0 245
Luopumistuki 2011—2014 2 067 3 277 216 489
Luopumistuki 2015—2018 626 849 239 479
Yhteensä 5 160 8 424 4 116  

Vuosina 2023 ja 2024 määrärahan tarpeen arvioidaan jakautuvan seuraavasti (milj. euroa)

  2023
arvio
2024
arvio
     
Luopumiseläkkeet 14,80 13,38
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2007—2010 0,05 0,02
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2011—2014 3,35 1,84
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2015—2018 4,01 2,37
Hoitokulu1) 0,69 0,48
Yhteensä2) 22,90 18,09

1) Hoitokulun perusteet ovat voimassa vuosille 2023—2024.

2) Lisäksi momentilla on käytettävissä edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -6 700
Yhteensä -6 700

2024 talousarvio 15 100 000
2023 talousarvio 21 800 000
2022 tilinpäätös 28 500 000

43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 74 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Eläinten hyvinvointikorvaukset ovat osa Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa (CAP-suunnitelma). Eläinten hyvinvointikorvausten tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin kohentuminen. Tavoitteena on tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Eläinten hyvinvointisitoumus voidaan tehdä naudoista, sioista, lampaista, vuohista sekä siipikarjasta. Eläinten hyvinvointisitoumuksissa viljelijä sitoutuu noudattamaan toimenpiteen ehtoja valitsemiensa eläinlajien osalta. Sitoumus on yksivuotinen, mutta se voidaan uusia vuosittain. Tavoitteena on, että CAP-suunnitelman eläinten hyvinvointikorvauksiin sitoutuu kotieläintuotannon harjoittajia siten, että 75 % tukikelpoisista eläinyksiköistä on eläinten hyvinvointikorvaustoimenpiteiden kohteena.

Vuonna 2024 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 74 000 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuutta on 31 820 000 euroa ja kansallista osuutta 42 180 000 euroa. EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on 43 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

  2023—2027 rahoituskehys Määräraha
Toimenpide EU valtio Julkinen
yhteensä
2023 budjetoitu
2024 esitys
           
Eläinten hyvinvointikorvaukset 159,100 210,900 370,000 74,000 74,000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 74 000 000
2023 talousarvio 74 000 000
2022 tilinpäätös 85 400 000

50. Valtionavustus maatalouden neuvontapalveluihin ja eräisiin muihin kehittämistoimiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 356 000 euroa.

Maatalouden neuvontapalveluiden ja eräiden muiden kehittämistoimien valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti neuvontaan myönnettävien valtionavustusten maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yhteisöille.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtionavustuksella turvataan alueellisesti ja sisällöllisesti kattava, kohtuuhintainen ja ammattitaitoinen neuvonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Valtionavustusta saavien neuvontajärjestöjen vaikuttavuutta mitataan mm. asiakkaiden määrällä. Noin puolet maatalous- ja puutarhayrityksistä ovat neuvontajärjestöjen asiakkaita tai jäseniä.

Valtionavustuksen käytölle on asetettu alustavat tavoitteet maaseudun elinkeinojen edistämiseksi:

1. Luodaan neuvonnan ja osaamisen kehittämisen keinoin edellytyksiä kokonaiskestävän ruokajärjestelmän huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn paranemiselle.

2. Edistetään neuvonnalla ja neuvonnan palveluja kehittämällä kestävää luonnonvarataloutta mm. korvaamalla uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä.

Valtionavustuksen myöntöperusteena oleva valtioneuvoston asetus on päivitetty uuden maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen (EU 2022/2472) perusteella. Avustusta voidaan myöntää neuvontapalveluihin, kotieläinjalostusta koskevaan toimintaan, tietämyksenvaihtoa ja tiedotusta koskevaan toimintaan ja maatalousalan kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maitoyrittäjät ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto -50
ProAgria, tutkimustilaverkoston toimintaan, kertaluonteisen lisäyksen poisto -100
Puutarhaliitto ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto -50
Suomen Hevostietokeskus ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto -60
Valtionavustusten tason alentaminen (HO 2023) -1 000
Yhteensä -1 260

Momentin nimike on muutettu.


2024 talousarvio 4 356 000
2023 talousarvio 5 616 000
2022 tilinpäätös 5 566 000

51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 569 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin:

1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä aitatyön kannalta välttämättömien työmaa-asuntojen uusimiseen ja ylläpitoon myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito 1 713 000
Neuvontatyön tukeminen ja porotalouden koetoiminta 856 000
Yhteensä 2 569 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Paliskuntain yhdistys, poroesteaitojen kunnossapito, kertaluonteisen lisäyksen poisto -300
Valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen kunnossapito 280
Valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen 446
Yhteensä 426

2024 talousarvio 2 569 000
2023 talousarvio 2 143 000
2022 tilinpäätös 1 843 000

54. Hevostalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 39 192 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen myönnettävistä avustuksista annetun lain (331/2023) mukaisten valtionavustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Parlamentaarisen ryhmän yhteisymmärrysmuistion (8.2.2022) ja arpajaislain (1047/2001) muutoksen myötä aiemmin pääosin Veikkaus Oy:n tuotoilla rahoitetuille toiminnoille otetaan käyttöön uusi, yleiskatteelliseen talousarviorahoitukseen perustuva rahoitusmalli vuoden 2024 alusta lukien. Valtionavustukset maksetaan hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämisestä annetun lain (331/2023) nojalla.

Momentin nimike on muutettu.


2024 talousarvio 39 192 000
2023 talousarvio 39 192 000
2022 tilinpäätös 39 892 000

55. Valtionavustus 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 305 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen mm. omia yrityksiä perustamalla. Lisäksi 4H-toiminnalla edistetään maaseutu- ja kaupunkialueiden vuorovaikutusta.

4H-toiminnan painopisteitä ovat yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistäminen (mm. ”Kolme askelta työelämään” -toimintamalli), ruokakasvatus sekä metsä- ja luontokasvatus. 4H-toiminnan mahdollistama nuorten palkka- ja yrittäjätulo oli vuonna 2022 yhteensä 7,5 milj. euroa.

4H-järjestöissä on yhteensä 213 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa suuren osan Suomen kunnista. Jäseniä yhdistyksissä on lähes 50 000.

Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2024 tavoitteet sovitaan tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön ja 4H-järjestöjen välisessä tulossopimuksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
4H toiminnan edistäminen -500
4H toiminta, kertaluonteisen lisäyksen poisto -350
Yhteensä -850

Momentin nimike on muutettu.


2024 talousarvio 3 305 000
2023 talousarvio 4 155 000
2022 tilinpäätös 4 105 000

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot

2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan neuvoston toimintaan

3) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen

5) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan

6) valtioneuvoston asetukseen (357/2019) perustuvien valtionavustusten maksamiseen maaseutualuiden päivittäistavarakauppapalveluille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämishankkeet 750 000
Kylätoiminnan valtionavustus 1 100 000
Maaseutupolitiikan neuvosto 75 000
Saaristoasiain neuvottelukunta 75 000
Päivittäistavarakauppapalveluiden tukeminen (Kyläkauppatuki) 1 000 000
Yhteensä 3 000 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 2 550 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 450 000 euroa.

Määrärahasta käytetään arviolta 750 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kylätoiminnan valtionavustus, kertaluonteisen lisäyksen poisto -300
Päivittäistavarakauppapalveluiden tukeminen (Kyläkauppatuki) -1 000
Yhteensä -1 300

2024 talousarvio 3 000 000
2023 talousarvio 4 300 000
2022 tilinpäätös 2 300 000

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 188 349 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien hankkeiden ja niiden toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden sekä perustelluissa tapauksissa ennakon maksamiseen

2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

3) kohtiin 1)—2) liittyvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2024 saa tehdä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 perusteella Manner-Suomessa myönnettävien hankkeiden myöntämispäätöksiä 157 180 000 eurolla.

Mikäli Suomen CAP-suunnitelmaan 2023—2027 kohdistuvaa vuoden 2023 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2024.

Selvitysosa:Momentin varoin rahoitettavat maaseudun yritystoiminnan, palvelujen, kylien ja yhteistyön kehittämiseen, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä Leader-toiminnalla toteutettavaan paikalliseen kehittämiseen liittyvät Manner-Suomen toimenpiteet sisältyvät Suomen CAP-suunnitelmaan 2023—2027 (CAP-suunnitelma). Rahoitus toteutetaan yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja kansainvälisinä hankkeina. CAP-suunnitelman toimeenpanoon tarkoitetun teknisen avun määräraha on tällä momentilla.

CAP-suunnitelmaa toteuttavien hankkeiden myöntämispäätösten kokonaismääräksi arvioidaan 157 180 000 eurolla, josta osoitetaan 43 418 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä 113 762 000 euroa alueelliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten.

EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on 43 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Vuoden 2024 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

   
Yhteensä, josta 188 349 000
— EU-osuus 86 124 000
— valtion osuus 102 225 000

CAP-suunnitelman valtuuden käytöstä aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

  2024 2025 2026 2027 2028 Yhteensä
vuodesta
2024 lähtien
             
Ennen vuotta 2024 tehdyt CAP-suunnitelman sitoumukset1) 91,536 62,104 - - - 153,640
Vuoden 2024 CAP-suunnitelman sitoumukset 96,813 40,367 20,000 - - 157,180
Yhteensä 188,349 102,471 20,000 - - 310,820

1) Osa CAP-suunnitelman menoista (ml. tekninen apu) katetaan vuodelta 2023 siirtyvällä erällä. Maaseutuohjelman 2014—2020 (sis. siirtymäkausi 2021—2022 ja maaseudun elpymisväline) valtuuden käytöstä aiheutuvat menot katetaan ainoastaan vuosilta 2022 ja 2023 siirtyvistä määrärahoista.

Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

  2023—2027 rahoituskehys Määräraha
Toimenpide EU Valtio1) Julkinen yhteensä 2023 budjetoitu 2024 esitys
           
CAP-suunnitelma yhteensä 373,234 452,752 877,9862) 60,616 188,349
— josta tekninen apu 43,920 58,220 102,140 12,000 17,600
Maaseutuyritysten energiainvestoinnit (kokonaan kansallinen) - 10,000 10,000 10,000 -

1) Sisältää maaseutuyritysten energiainvestoinnit (kokonaan kansallinen) 10 milj. euroa.

2) Sisältää kuntarahan osuuden 52 milj. euroa.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 168 149 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 20 200 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
CAP-suunnitelmaan perustuva muutos 127 733
Maaseutuohjelman 2014-2020 ja siirtymäkauden 2021-2022 rahoituksen päättyminen -59 800
Maaseuturahaston elpymisväline (NGEU) -8 600
Maaseutuyritysten energiainvestoinnit (biokaasuinvestoinnit) -10 000
Yhteensä 49 333

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2024 talousarvio 188 349 000
2023 II lisätalousarvio
2023 talousarvio 139 016 000
2022 tilinpäätös 212 616 000